Hassuja tapahtumia

222 vuotta sitten päättyi Kotkan edustalla laivojen lukumäärällä mitattuna yksi maailman suurimmista meritaisteluista - Ruotsinsalmi II, johon myös merivoimiemme vuosipäivä viittaa. Sodan aikaan Ruotsin kuninkaana patsasteli Kustaa III, joka oli kiinnostunut Suomen asioista. Täällä oli jo viriämässä jonkinlaista kapinahenkeä, ja siinä käytettiin vipuvartena venäläisiä. Mistään fennomanismista tai suomalaisuusaatteesta ei tietenkään ollut kysymys, vaan ruotsinkielinen yläluokka koki Tukholman laiminlyövän valtakuntansa itäistä aluetta.

Kustaa III kävi tutustumismatkalla Hämeessä ja perusti Tampereen kaupungin 1.10.1779. Tuohon maailman aikaan kaikkeen elinkeinotoimintaan tarvittiin valtion lupa. Perustipa apteekin, sahan, kaupan tai vaikka sepän pajan. Ulkomaankauppaa saivat käydä vain tietyt nimetyt kauppahuoneet, jotka luonnollisesti vaurastuivat monopoliasemansa turvin. Tätä sääty-yhteiskunnan turvaamaa talousoppia kutsutaan merkantilismiksi.

1700-luvun lopulla lukutaito oli harvinainen, ja paperia tarvittiin lähinnä virallisia asiakirjoja varten. Paperi tehtiin lumpusta eli kangasrievuista. Kirkoissa kuulutettiin lumpun keräyksistä, ja niillä pystyi maksamaan jopa veronsa. Kuljetus oli tuonkin raaka-aineen käytön kannalta suuri ongelma. Pietarissa kansalta kerättiin lumppua enemmän kuin lukutaidoton kansa sitä tarvitsi, mutta tilanne oli pian muuttuva. Valistus, lukutaidon paraneminen ja sanomalehtien synty kasvattivat paperin kysyntää, joten oli keksittävä toinen raaka-aine. Suomessa paperiteollisuus syntyi puuhiokkeen ja sellun pohjalle, koska raaka-aineet kestivät huonommin kuljetusta kuin lopputuote, ja tietysti kate oli kertaluokkaa huonompi, vaikka työvoimaa ja raaka-aineita oli rajatta ja lähestulkoon ilmaiseksi.

Tampere oli tietysti niin jumalan selän takana esimerkiksi Kotkaan verrattuna, että logistiset kustannukset pitivät huolen, että Tampereelta ei ennen junarataa noussut mitään kannattavaa liiketoimintaa, vaikka Pohjoismaiden suurin tehdas (Finlayson) siellä työllistikin jo 1800-luvulla 1.500 ihmistä (Tampereella oli asukkaita alle 10.000). Finlayson osti raaka-aineet Pohjois-Amerikasta, koska suomalaisista lampaista ei saatu villaa riittävästi edes kotitarpeisiin, mikä kuvaa teollistumisen tuskaista verkkaisuutta.

Hassua kyllä, vaikka Tampere perustettiin talouspoliittisen liberalismin kehdoksi Suomeen, sen valtasi työväenliikkeen voimin vasemmisto sadassa vuodessa itselleen. Se on kuin pienoiskuva koko läntisen maailman kehityksestä - mikä on mun omaa, on myös sun omaa. Maailma on täynnä hassuja tapahtumia.