Fennoskandian länsirannalla Trondheimin taidemuseon johtaja on pärisyttänyt partaansa ja todennut, että museon lipputankoihin ei nationalismin symboleita nosteta, kertoo Rähmispossu. Hänen edustamiensa piirien mielestä kansallisvaltioiden aika on viime vuosisadalla.
Lähi-idässä Israelin ja sitä ympäröivien arabimaiden rauhan esteenä samat piirit pitävät sitä, että Israel "miehittää" Juudeaa ja Samariaa (Länsiranta) ja rakentaa sinne siirtokuntia. Kansainvälisen oikeuden - vaikkakaan "oikeiden piirien" joukossa ei suurta suosiota saaneen - näkemyksen mukaan Israel ei miehitä aluetta. Aluetta ei ole tunnustettu minkään valtion osaksi (arabit hylkäsivät YK:n suunnitelman kylmiltään 1948) eikä millään valtiolla (edes Jordanialla) ole alueen osalta vaatimuksia, joten sitä ei siten myöskään pidetä miehityksenä.
Kun Israel vetäytyi Gazasta, piirit uskoivat sen lisäävän mahdollisuuksia rauhansopimukselle. He kuvittelivat, että Israel ikään kuin haluaisi laajentaa aluettaan Gazaan ja Länsirannalle. Todellisuudessa israelilaisten läsnäolo ylläpitää ja parantaa alueen turvallisuutta. Heti kun Israel jätti Gazan arabien hallintaan, valtaan nousi väkivaltainen islamilainen liike Hamas, joka vainoaa ja tappaa sekä poliittisia vastustajiaan (Fatah) että vääräuskoisia (kristityt, juutalaiset, shiiat). Israelin valvonnassa olevalla Länsirannalla inhimilliset olot ovat kaikilla mittareilla paremmat.
Minulle ei ole valjennut, miksi suomalainen vasemmisto yhtäältä vaatii Israelia tunnustamaan Palestiinan valtion, mutta samaan aikaan he vaativat meitä unohtamaan kansallisvaltiomme olemassaolon. Eikö vasemmistolaisia häiritse näin läpinäkyvä kaksinaismoralismi heidän puheissaan ja teoissaan?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti