sunnuntai 29. elokuuta 2010

Vihreä vallankumous

Vihreät ovat Helsingissä toiseksi suurin puolue ja noussut merkittävimmäksi poliittiseksi aatteeksi, jota Sekoomus Jan Vapaavuoren esimerkin mukaisesti koittaa matkia. Koska yksikään puolue ei pääse valtaan häviämällä Helsingissä, Helsingin politiikka on hivuttautunut koko maan politiikaksi. Vihreät ovat halunneet maahan ja maailmaan päästökaupan, ja Helsingin Energia tunnetusti polttaa hiiltä. Tämä ratkaisu on nyt tulemassa kalliiksi ja Vihreät Osmo Soininvaaran johdolla ovat hukassa kuin se kuuluisa puolukka hississä (Energiaverotuksen sudenkuopat). Rehellisesti sanottuna olen tyytyväinen, että Vihreä politiikka ajaa karille. Mutta kuten kaikessa poliittisessa elämässä, myös tässä vastuulliset löytyvät äänestyspaikoilta eikä valtuustoista.

Mistä koko nykyaikainen ympäristötietoisuus kumpuaa? Vastaus on pitkälti Rachel Carson ja hänen kirjansa Silent spring (1962). Ilman Rachelia joku muu olisi varmasti noussut ympäristöliikkeen laukaisijaksi, mutta se nyt sattui olemaan Rachel ja hänen epäilyksensä DDT:n yhteys syöpään kertyessään ravintoketjun huipulle. Carsonin kirja ilmestyi 60-luvulla iskien Vietnamin sodan lailla opiskelijaliikkeen tajunnanvirtaan. Carson kuoli rintasyöpään jo 1964, mikä laittaa miettimään Carsonin motiiveja kirjansa kirjoittamiseen. Uudet tutkimukset kuitenkin viittaavat, että imettämättä jättämisellä on suurempi yhteys rintasyöpään, mutta se siitä.


Vain joitain vuosia myöhemmin Paul R. Ehrlich kirjoitti tulevan klassikkonsa Väestöräjähdys. Kuvaavaa on, että näistä ei ole mainintaa suomenkielisessä Wikipediassa, vaikka missään muussa maassa ei niin orjallisesti tämän kirjan opetuksista olla huolissaan. Kirjan henkinen esi-isä on englantilainen aatelismies Malthus, jonka kannattajaksi Vihreä Osmo Soininvaarakin on julistautunut (Lakko-oikeus ja tulonjako, josta olen itse kirjoittanut selvästi älykkäämmin ja muutenkin paremmin otsikolla Ay-liittojen asema).Tässä vaiheessa kellekään lukijalleni ei voi tulla yllätyksenä, että nykyisin maailmanloppua saarnaavan ja perustamansa Worldwatch-instituutin johtaja Lester Brown on malthusilainen.

Kun Vietnamin sotaa vastustaneet vasemmistoälyköt viihtyivät hyvin kapitalismin vastaisissa kokouksissaan ja vuonna 1970 syntyikin Maanpäivä. Yllättäen se sattuu olemaan V.I. Leninin 100-vuotissyntymäpäivä, joten yhteys alkaa vääjäämättä paljastua näiden asioiden seasta. Vielä 70-luvulla Newsweekin kaltaiset laajalevikkiset arvostetut lehdet kirjoittivat tulevasta jääkaudesta, kunnes tutkijat huomasivat, että Maapallo lämpeneekin. Parhaita Leninin oppeja noudattaen ympäristöliike tekikin täyskäännöksen. Vuonna 1988 NASAn tutkija James Hansen vakuutti Senaatin järjestämässä tilaisuudessa ilmastonlämpenemisen olevan ihmiskunnan surin uhka. Berliinin muurin sorruttua antiamerikkalaista ja kulutuksen vastaista oppia ajavat tahot omaksuivat Vihreän kielen kadehdittavan taitavasti. Ympäristöstä tuli proletariaatti parasta syväkieltä noudattaen (GreenSwindle).

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lienet väestökysymyksessä samoilla linjoilla Helsingin Sanomien kanssa, kuinkas muuten, mutta Eero Paloheimo on eri mieltä:

http://www.eeropaloheimo.fi/Vaestonkasvu.htm

Kumitonttu kirjoitti...

Terve ja kiitos kommentista.

En tiedä, mitä mieltä Hesari on väestökysymyksestä. Mengelen, Paloheimon ja Linkolan malthusilainen näkemys pelottaa, joten olen päätynyt kannattamaan naisten kouluttamista, joka on kaikkein tehokkain ehkäisykeino. Sen etu on siinä, että koulutus voidaan toteuttaa siellä paikanpäällä. Se on halvempaa ja voidaan toteuttaa paikallista kulttuuria tukien.