lauantai 19. kesäkuuta 2010

Arjasta Adolfiin

Iltalehden uutisen mukaan Intialaiset nuoret ihailevat sankoin joukoin natsi-Saksan diktaattoria, Adolf Hitleriä. Lehti kirjoittaa, että he kaipaavat "patrioottista sankaria" maalleen, mutta ilmeisesti kyse on taas kerran jostain vähän muusta. Pakistanilainen Hasnain Kazim on kirjoittanut Der Spiegeliin mainion kirjoituksen intialaisten ja pakistanilaisten rakkaudesta natsismiin. Jotensakin hämmästyttävää, kun kuitenkin muistetaan, että Adolf oli juuri se mies, joka poisti ihonväriin liittyvät ongelmat tuhkana tuuleen. Jos suomalaiset olivat vielä 1900-luvun alussa mongoleja ruotsalaisten silmissä, mutta kuitenkin Talvisodan veteraanit saivat natsijohtajien kunnioituksen, en ymmärrä kuinka kukaan kertaakaan peiliin katsonut pakistanilainen kuvittelee, että hänellä ja itävallan kalapuikkoviiksellä on mitään yhteistä...

Mutta onpa vaan kuitenkin. Molemmat kun ovat arjalaisia (terveisiä vaan Arja Sinikka Koriseva-Karmalalle). Tässä blogissa on yksi esitys natsien harjoittamasta okkultismista. Natsismia voi kohtuullisen perustellusti väittää uskonnolliseksi liikkeeksi, mutta yleensä poliittisia suuntauksia ei luokitella uskonnoiksi, vaikka syytä voisi olla. Bolivian, Venezuelan, Pohjois-Korean ja Kuuban julmat henkilönpalvontaa korostavat poliittiset liikkeet ovat uskonnollisia kulttuureja samalla tavalla kuin islam - oppi kattaa koko hallintojärjestelmän toisin kuin moderni länsimainen kristinusko. Natseilla tämä puuttui - Mein Kampf ei ole edes huono esitys kansallissosialistisen yhteiskunnan rakenteeksi; se on silkkaa ajatuksenvirtaa. Blogin näkökulma on silti ihan mielenkiintoinen, vaikka tosiasioita sen taakse ei taida paljoa kertyä. Saksan ja Neuvostoliiton poliitikot olivat ilmeisen vainoharhaisia ja mieleltään epävakaita, mutta epäilen voimakkaasti kaiken pahuuden syyksi pikemmin sosialismia kuin pakanallisuutta.

Kun intialaiset ja pakistanilaiset siis ihailevat natsi-Saksaa ja nimeävät poikiaan Adolfeiksi, on meillä Euroopassa syytä huolestua. Islam voi hyvinkin hakeutua kansallissosialismin tanssipariksi, kuten on käynyt aiemminkin. Vaikka politiikan historiassa ei koskaan ole yhtä hetkeä, johon palaamalla ja valitsemalla toisin koko tulevaisuus olisi muutettavissa, yhden polttavimmista kriiseistä, ns. palestiinalaiskysymys, aiheutti pitkälti Jerusalemin mufti Al-Hussein. Vaarallinen viides kolonna on Eurooppalainen vasemmisto, joka ei (aatteellisista syistä johtuen) omalla toiminnallaan helpota sosialististen yhteiskuntakokeilujen tulosten paljastamista intialaisille ja pakistanilaisille, jotka kuvittelevat olevansa arjalaisia yli-ihmisiä.

Ei kommentteja: