maanantai 21. kesäkuuta 2010

Islannin nokia

Islanti suunnittelee vahvistavansa sananvapautta ja toimittajien lähdesuojaa:


ICELAND'S parliament has approved proposals to create some of the world's
strongest protections for free speech and investigative journalism.

the lawmakers behind the measures, says the new legislation could make Iceland a global home for freedom of speech and boost the country's international standing.

Olisiko siinä parempi "uuden nokian" -kaltainen vientiartikkeli, kuin suomalaisten poliitikkojen ehdottama tuulimyllyteknologia tai risupolttolaitos? Luulen, että rahapiireissä tuo olisi tuottoisampi.

Islannin kaltaisessa pienessä maassa on aina vaara, että oman nimen paljastuminen voi estää yhteiskunnallisesti merkittävän tietovuodon julkisuuteen. Koska tiedonvälitys on liukumassa selvästi enemmän internetiin, kuten sanoma- ja aikakauslehtipaperin kysynnän hiipuminen omalta osaltaan todistaa, pitää sananvapauden olla ihan yhtä luja kuin toimittajan lähdesuojan.

Suomessa Vihreiden oikeusministeri Tuija Brax suunnitteli jo tammikuussa lähdesuojan heikentämistä. Toki Tuija todistelee, että hän suhtautuu periaatteessa kriittisesti kaikkiin suunnitelmiin lähdesuojan tiukennukseksi, mutta nyt pitää lukea rivien välistä. Jos viranomainen vuotaa toimittajalle tiedon, jota ei voida todistaa tai paljastuu perättömäksi, uhri voi jo nyt saada vahingonkorvauksia esimerkiksi kunnianloukkauksen perusteella. Ei sananvapauteen tarvitse silloin puuttua. Toimittaja kantaa vastuun kirjoituksistaan, eikä kenellekään kuulu se, mistä toimittaja on tietonsa saanut. Helppoa kuin öljynporaus, eikö?

Lähdesuojan osalta viimeisin ongelma oli Alpo Rusi, jota Suojelupoliisi tutki ilmeisen aiheetta vakoilusta. Myös hiihtoliiton doping-skandaali vuodelta 2001 oli ongelmallinen, koska lähde ei olisi voinut perustella tietojaan, jotka myöhemmin paljastuivat tosiksi. Myös Vanhasen ns. tuppeensahattu lautakasa oli tässä viitteellisesti mukana. Erityisen hyvä on tämä kohta Braxin puheessa:


Koska näiden vapauksien [sanan ja lähdesuojan] käyttöön liittyy vastuuta, se voidaan asettaa sellaisten rangaistusten alaiseksi, jotka ovat välttämättömiä moraalin suojaamiseksi.
Tuossa on nyt sitä samaa punavihreää myrkynmakua, joka on hengenvaarallista. Rikoslain tulisi suojata yksilöitä ja yhteisöä henkeen ja omaisuuteen käyviltä rikollisislta. Rikoslain ei tule toimia moraalipoliisina. Rajanveto on vaikeaa monissa tapauksissa ellei jopa aina, mutta eikö kansalaisille voi antaa vapauksia keskustella ja vaihtaa mielipiteitä rajanvedosta? Kun Seppo Lehto sai tuomionsa, oikeus totesi, että amerikkalaiselta palvelimelta hänen kirjoituksiaan ei ehkä saada poistetuksi, koska amerikkalaisilla on meistä poikkeava käsitys sananvapaudesta. Ei ihan sanatarkasti , mutta ajatus oli tuo. Ilmeisesti meillekin tarvitaan joku suurempi kriisi ennen kuin ihmisiin aletaan taas luottaa?

Hyvää makua voidaan vaatia, mutta se ei saa olla edellytys yhteiskunnallisten asioiden keskusteluun osallistumiselle.

4 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Sananvapautta pyritään rajoittamaan myös poliittisella strukturoinnilla.

Maahanmuuttajat tekevät Suomessa suhteessa enemmän ryöstö- ja väkivaltarikoksia kuin suomalaiset, mutta tämä ei liikuta poliittista "eliittiä". Toisaalta kun tarpeeksi kauan odotetaan, on tilastollisesti vain ajan kysymys milloin joku suomalainen tekee maahanmuuttajiin kohdistuvan vakavan henkirikoksen, ehkä sellaisen, jossa enemmän kuin yksi maahanmuuttaja saa surmansa. Olipa sen syy mikä tahansa, "eliitti" pyrkii tulkitsemaan sen "rasistiseksi" (joka itsessään on sisällyksetön poliittinen hyökkäyssana).

Mutta ei tässä vielä kaikki. "Eliitti" pyrkii strukturoimaan sen poliittisesti ennakolta. Se rummuttaa ja toistaa ensin pitkään sitä miten vaarallista "rasistinen" ja maahanmuuttokriittinen keskustelu on, ja että se aiheuttaa ja oikeuttaa maahanmuuttajiin kohdistuvaa väkivaltaa. Tämän vuoksi sananvapautta on tukahdutettava, rajoitettava ja säädeltävä tavoilla 1. ja 2. ja 3. jne. Kun sitten em. tilastollinen väkivalta väistämättä joskus tapahtuu, virallinen ajattelu on jo valmistettu ja kanavoitu reagoimaan siihen tietyllä tavalla. "Eliitti" väittää tienneensä tämän tapahtuman jo kauan sitten etukäteen, koska "Mehän olemme puhuneet ja varoittaneet tästä jo pitkän aikaa, ja nyt pahin on sitten käynyt toteen, koska meidän suosittelemiamme toimenpiteitä ei ole toteutettu. Tämän vakavan kriisin takia on alettava toteuttamaan niitä sananvapauden tukahduttamistoimenpiteitä, joita me "kaukonäköiset" asiantuntijat olemme jatkuvasti suositelleet." Kuka voisi kieltäytyä tällaisten "ennustamaan" kykenevien neuvoista? Suurimmalle osalle ihmisiä on jatkuvan toiston takia iskostunut mieleen "eliitin" toistamat syy-seuraus suhteet ja ratkaisumallit, joten he ryhtyvät omasta mielestään "spontaanisti" vaatimaan sananvapauden tukahduttamista. Virkamiesten täytyy reagoida jotenkin mediassa hysterian mittoihin paisuteltuihin tapahtumiin, ja "eliitin" toistamat sananvapauden tukahduttamismenetelmät tulevat voimakkaimmin mieleen ratkaisukeinoina. Ne tuntuvat myös poliittisesti hyväksyttävimmiltä, koska niillä on "eliitin" hyväksyntä.

Jne.

Politiikassa valmistellaan ja kanavoidaan väistämättömiä ongelmia ja kriisejä etukäteen omille tavoitteille suotuisaksi, koska ongelmat ja kriisit pakottavat tekemään laki-, toimenpide-, käytäntö- ja prosessimuutoksia, ja näiden muutosten suunta on joko avoin tai epäselvästi määritelty, ellei niitä ole ennakolta poliittisesti strukturoitu. Poliitikkojen keskuudessa onkin sanonta "Koskaan ei pidä antaa hyvän kriisin tai ongelman mennä hukkaan".

Kumitonttu kirjoitti...

Suurimmalle osalle ihmisiä on jatkuvan toiston takia iskostunut mieleen "eliitin" toistamat syy-seuraus suhteet ja ratkaisumallit, joten he ryhtyvät omasta mielestään "spontaanisti" vaatimaan sananvapauden tukahduttamista.

Tuosta olen ihan samaa mieltä. Eräänlaista aivopesua tässä koko ajan tapahtuu. On syytä muistaa, että demokratiassa poliitikot ovat työnsä puolesta optimisteja. Optimistisia vaalilupauksia on mukavampi tehdä kuin maalailla mustia pilviä taivaalle. Siitä johtuen kuvailemasi uhkakuva on mahdollinen, koska poliitikkojen mielestä monikulttuurisuus ei ole uhka, ja jos se kuitenkin paljastuu uhkaksi, niin syynä on rasismi, josta he ovat varoitelleet.

Suomalaiset ovat kuitenkin hyvin hanakoita puolustamaan demokratiaa, joten ihan helposti meitä ei retkuun vedetä. Samasta syystä johtuen epäilen kovasti, että joku suomalainen syyllistyisi monen mamun hengen vaativaan tahalliseen iskuun - edes kostona. Mahdollista on, että a) etnisten jengien yhteenotossa suomalaiset ovat toisena osapuolena. Samoin on mahdollista, että b) joku pekkaeric-auvinen ottaa kohteekseen nimenomaan mamut heidän taustansa takia. Sellaisessa tapauksessa meillä on kuitenkin esikuvana Ibrahim Shkupolli, jonka tekoa pidettiin "yksittäistapauksena" (lue: syyntakeettomuus) eikä "ideologisesti sävyttyneenä" (lue: uskonto/kulttuuri). Jos siis joukkomurhaan kykenevä ihminen on läpi koko yhteiskunnan tuomittu sairaaksi, niin se on sairas olleessaan albaani tai suomalainen.

Valkea kirjoitti...

Jep.

Demokratian puolustamiseen lisään, että suomalaisilla on myös perinteitä vastustaa kaikenlaista itsensä yläpuolella olevaa dominointia ja hallitsemista.

Vuosikymmeniä tiedotusvälineiden valehtelua seuranneena minulla ei valitettavasti ole enää luottamusta niiden rehellisyyteen. Ne pystyvät kyllä vääristelemään esim. huumejengien välienselvittelyn "rasistiseksi", jos suomalainen rikollinen ampuu useita ulkomaalaisia rikollisia. Totuus ei paljon politiikassa ja mediassa paina, vaikka hiukan idealistisesti toivoisin, että toisin olisi.

Korostan lukijoille vielä hivenen perinteisen propagandan ja poliittisen strukturoinnin eroa. Propagandalla on yleensä jokin yleinen ja laaja tavoite. Poliittisella strukturoinnilla on selkeä ja rajattu tavoite, ja se kohdistetaan tietynlaisiin tuleviin tapahtumiin, tiettyyn tilastollisesti ilmenevään tapahtumien luokkaan. Nämä tiedottamisen lajit voivat tukea toisiaan. Lisäksi tässä käsitellyssä tapauksessa poliitikot eli lainsäätäjät (ja media täydentää heitä) muodostavat "kehän" joka alkaa heidän strukturoinnistaan ja päättyy heidän lainsäätämiseensä.

Kumitonttu kirjoitti...

Demokratian puolustamiseen lisään, että suomalaisilla on myös perinteitä vastustaa kaikenlaista itsensä yläpuolella olevaa dominointia ja hallitsemista.

Kyllä, myötävirtaan kelluva lastu pakottaa suomalaisen selvittämään naapurisovun pilaajan henkilöllisyyden. Näin se vaan on, tämä karu luonto on piirtänyt meihin jälkensä samalla tavalla kuin vähemmän karujen olojen kasvatteihin, joista on normimeininkiä puhua huutamalla.

Propagandalla on yleensä jokin yleinen ja laaja tavoite. Poliittisella strukturoinnilla on selkeä ja rajattu tavoite, ja se kohdistetaan tietynlaisiin tuleviin tapahtumiin, tiettyyn tilastollisesti ilmenevään tapahtumien luokkaan.

En ole asiaa noin ennen ajatellut, mutta tuo on tärkeä oivallus. Pitää pistää korvan taa. Politiikka on ennen kaikkea tunnepitoista toimintaa ja sillä on itseohjautuvia ominaisuuksia. Tarkoitan, että joku tunnetila voi ottaa haltuunsa valtaosan poliitikoista pitkäksi aikaa aivan eri raiteille kuin kansalaiset. Jälkikäteen ei ketään voi syyttää tapahtumien ohjailusta, mutta kaikki vaan uskoivat johonkin vain näennäisesti järkevään ajatusrakennelmaan. Jos joku kansalainen tuona aikana epäilee tällaisen ilmiön olevan juuri meneillään, häntä syytetään salaliittoteorioista ja foliohattuilusta. Yksi esimerkki tästä on ilmastonmuutoshumppa. Toinen on tämä meneillään oleva "hyi rasismia -> rajoitetaan sananvapautta".