Taksin katolla vilkkuu

Olen aiemminkin linkittänyt tämän uutisen:

Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen muistuttaa, että oikeistolainen ajattelu on Suomessa aika harvinaista – vajaa kymmenen prosenttia suomalaisista on tutkimusten mukaan ajatuksiltaan oikeistolaisia. Enemmän vallitsee hyvinvointivaltiokeskeinen ajattelu.

Se mielessä pitäen voi lukaista kansanedustaja Riikka Purran haastattelun koskien edellisen hallituksen liikenneministerin Anne Bernerin taksien sääntelyn vähentämistä. Riikkahan on Suomen eturivin poliitikko, mutta valitettavasti hänkin uskoo hyvinvointivaltioon. Minäpä luettelen kolme syytä, miksi hyvinvointivaltio tulee romahtamaan:

1. Lapsia syntyy 45.000 vuodessa - meitä eli tulevia elätettäviä eläkeläisiä 65.000 kpl
2. Olemme ottaneet lastemme maksettavaksi 105 miljardia ulkomaista velkaa valtiolle
3. Monikulttuurinen yhteiskunta ei koe yhdenvertaisuuden tunnetta - puuttuu velvollisuuden tunto maksaa eläkkeitä muille ryhmille

Kuva Iltalehdestä

Suomessa taksien ajoista noin puolet on perinteisesti koostunut julkisen sektorin palveluista. Jotta kyytien hinta ei nousisi kohtuuttomasti, taksien lukumäärää rajoitettiin ja kuljettajat velvoitettiin päivystämään myös öisin. Yöllä toki sai pienen lisäkorvauksen vaivoista, mutta pienen.

Suomeen on 30 vuodessa tullut satoja tuhansia maahanmuuttajia. Suurella osalla ei ole mahdollisuutta työllistyä muuta kuin lyhyttä koulutusta edellyttäviin ammatteihin, kuten juuri taksikuskit. Ja näin on käynytkin. Ennen muinoin mannet ajelivat pimeitä takseja, mutta nyt hekin ovat kadonneet. Vaikka taksien määrä kasvoi Bernerin uudistuksen myötä, niiden tilittämät verot putosivat. Erityisesti afrikkalainen väestönosa kun luottaa käteiseen rahaan korttimaksujen sijaan. Uudistus ei myöskään parantanut vaan heikensi palvelun laatua, koska kielitaidon puute, seksuaalinen häirintä ja reittivalinnan vaikeus ovat olleet havaintojen mukaan ongelmakohtia.

Tästä hätääntyneenä virkakunta suuressa viisaudessaan ehdotti taksamittarien palauttamista autojen kojetauluihin. Taksimittari on 128 vuotta vanha keksintö. Nimensä mukaisesti se mittaa matkaa, jolta vero maksetaan. Uber opetti suomalaiset käyttämään matkapuhelinta kyytipalveluihin ulkomailla. Virolainen Bolt (ent. Taxify) on ainakin Suomenlahden eteläpuolella erittäin hyvä ja helppokäyttöinen sovellus. Parasta on, että kuljettajaa on arvioitu muiden matkustajien toimesta ja toisaalta kuljettaja ei jää nuolemaan näppejään maksun koittaessa.

Toisin kuin siis Purra, minä ehdottomasti kannatan Bernerin uudistusta. Nyt jokainen, joka tuntee vetoa kyytipalveluihin, voi perustaa oman taksiyrityksensä. Yrittäjän kannalta ilahduttavaa on myös se, että hän voi laskuttaa menetetystä vapaa-ajastaan haluamansa summan. Yöllä ei tarvitse ajella, jos uni maittaa makeammalta.

Kuten viinejä on erilaisia, myös taksipalveluiden tarpeita on monenlaisia. Joku haluaa ajella kunnan piikkiin kotoaan terveyskeskukseen, toinen kännillä ravintolasta kotiin ja kolmas hotellilta yökoneeseen lentokentälle. Kuten vapaassa markkinataloudessa tapahtuu, hinta muuttuu kysynnän mukaan. Joku voi perustaa palvelun, jossa ajetaan samalla hinnalla pyhät ja yöt ilman suomen kieltä ja vanhalla romulla. Toinen voi perustaa palvelun, jossa kuljettaja puhuu suomea ja tuntee reitit ja autoon on panostettu merkittävä rahamäärä.

Löytyykö vapaaehtoisia turviksille?

Valitettavan harvoin olen taas blogiani käyttänyt omien ajatusteni kuvailemiseen, mutta tällä kertaa törmäsin Jaskan blogissa kirjoitukseen (Hallitus on vankka). Kirjoitus on luonnollisesti Jaskan taattua laatua.

Erityisen hellyttävä on tuo kohta "älkää antako amatöörien huijata Teitä autokaupoissa - Tulkaa Pönölän autoon". Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kuin tuon kuvan Pönölän autoliike. Suomessa on niin hieno sosiaalijärjestelmä, että se houkuttaa ympäri maailman tänne järjestelmän eduista nauttimaan. Maksajien kanssa tahtoo olla toisin päin. Suomesta muuttaa vuosittain noin 5.000 alle 30-vuotiasta ulkomaille. Syntyvyys on romahtanut jonnekin 45.000 lapsen tuntumaan ja pääkaupungissa 25% alle kouluikäisistä onkin jo etnisiä. Eikä siinä ole mukana edes toisen sukupolven taustaiset. Suomi on kuin Stockmannin hullut päivät. Kaikki lähtee ja halvalla ihmisten törmäillessä innosta toisiinsa.

Tuossa Jaskan blogissa syntyi kommenteissa keskustelua siitä, minkälaisen yhteiskunnan minä loisin siten, että se huolehtisi myös kaikista huono-osaisimmista. Laiskana lähden nyt tempaisemaan terassille lounassalaatin ja oluen, ja kopioin kommenttini tähän alle:

Anonyymi ylempänä kyseli: "Tarkoitan, että (äärimmäisen) vaikeista lähtökohdista tulevien kohdalla mikä on mielestäsi toimivampi organisaatio, voit nimetä sen tai keksiä sen itse tässä ja nyt, kuin valtiomalli, jossa veronkeruulla myös yritetään edes estää yksilön täydellinen eriytyminen yhteiskunnasta ja antaa kenties jonkinlainen mahdollisuus inhimilliseen elämään?"
Näitä asioita olemme blogistanissa pohtineet yli kymmenen vuotta sekä omassani että tässä Jaskan klassikoksi nousseessa blogissa. Toki vuosien varrella keskutelijoita on ollut lukuisia muitakin, joista osa blogisteja itsekin ja osa kommentaattoreina. Se on ollut mielekästä aivojumppaa, ja uskallan sanoa sen läpikäyneenä, että jonkinlainen näkemys on muodostunut. 

Keskusteluun osallistuneiden omatkin mielipiteet ovat toki jalostuneet vuosien kuluessa, mutta näin ison porukan kesken ja näin pitkien keskustelujen jälkeen, jonkinlainen yhteinen näkemyskin on keskustelijoiden kesken muodostunut. Itse tiedän edustavani huomattavan paljon mustavalkoisempaa maailmankuvaa kuin vaikka blogiveljeni Jaska tai Yrjöperskeles (jolla myös on legendaarinen blogi). 

Vastauksena kysymykseesi totean, että yhteiskunnan tulisi järjestäytyä joko sveitsiläiseen kansanäänestyksiä suosivaan malliin tai amerikkalaiseen yksilön luonnonoikeuksia turvaavan perustuslaillisen tasavallan malliin. Itse suosin jälkimmäistä lähinnä siksi, että perustuslaki on varsin selkeä ja helppotajuinen. Voi olla että Sveitsilläkin on, mutta en ole koskaan vaivautunut perehtymään. 

Yhdysvalloissa on erittäin vahva sananvapaus, mutta vastaavasti paikallisyhteisöt ovat Suomeen verrattuna aika ahdasmielisiä. Amerikkalaisia naurattaa kakkuhuumori, kun taas suomalaisia naurattaa fingerporilainen pervoilu rivoriittoineen. En tiedä minkälaisille vitseille somalit nauravat, mutta veikkaan heidän huumorinsa olevan samankaltaista kuin Suomessa 70-luvulla naurettiin hölmöläisvitseille. 

Järjestäisin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten hoidon todellakin siis vapaaehtoispohjalta. Vapaaehtoisista ei kuule ole pulaa. Jos epäilet, niin muisteleppa mikä lauma batiikkinoitia kaivautui koloistaan 2015, kun ananastukat läpsyttelivät turvaan. Suomen historian lähiaikojen "kaikkein huonoimmassa asemassa olevat ihmiset" ovat turvapaikanhakijat. Sotaa, vainoa ja kidutusta pakoon lähteneitä yksin matkanneita alaikäisiä. Niin huonosti kellään suomalaisella ei asiat ole olleet vuosikymmeniin. 

Ja tässä tulee nyt koko jutun pointti: 

Meillä batiikkinoidat säätivät lait, että minun tulee maksaa kaikki viulut - halusin tai en. Ja lisäksi he pitivät oikeuden päättää, mitä läpsyille saa sanoa, miten heidät pitää majoittaa, ruokkia, vaatettaa ja antaa käyttörahaa. 

Minun ihanteessani batiikkinoidat koputtavat ovelle ja kysyvät: "Anteeksi sinä päärynävatsainen, kaljuuntuva, lihaa syövä hetero kalapuikkoviiksimies, olisiko sinulla lahjoittaa 500 euroa yhdistyksellemme, joka hoivaa ja turvaa Syyrian sodan uhreja?" 

Tähän minä voisin vastata, että jos tapanne hoivata ja suojata näitä palleroita vastaa käsitystäni siitä, miten naisten, homojen ja vääräuskoisten kuolemaa toivovien, huonosti koulutettujen ja sukupolvesta toiseen jatkuneiden serkusavioliittojen degeneroimien miesten hoiva ja turva tulee järjestää, niin tottahan minä ilolla maksan vaikka enemmänkin. 

Ymmärrätkö pointin?