sunnuntai 22. syyskuuta 2013
Munille potkimista
Tällainen muistomerkki on Hangossa. Miten Suomi oli kylmän sodan aikana niin munaton, ettei se uskaltanut sanoa "ei tällaisille typeryyksille? Neuvostoliitto yritti miehittää Suomen ja kiitokseksi epäonnistuneesta kymmenien tuhansien suomalaisten kuolemasta valtiojohtomme salli muistaa hyökkääjiä tenniskentän kokoisella muistopatsaalla. Saatanan tunarit.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
11 kommenttia:
Berliinin Tiergartenissa on valtava Neuvostoliiton voiton muistomerkki edelleen. Nämä nyt vain ovat osa historiaa. Virolaiset siirsivät pronssisoturin toiseen paikkaan ja siitäkin tuli iso älämölö.
Vastaavia löytyy ympäri Eurooppaa. Yksi esimerkki vaikkapa Wienistä ja jopa keskeiseltä paikalta. Hymähdellä niille toki sopii ja sen ne ansaitsevatkin. Toisaalta, ne ovat osa historiaa, joten olkoot paikallaan hymähtelyn kohteena. Emme kai me halua olla mitään Talebaneja, jotka kunnostautuvat hävittämällä vääräuskoisten tekemiä muistomerkkejä?
Minä en vaatinut muistopatsaan hajottamista, koska se on hyvä osoitus suomalaisten poliitikkojen lammasmaisuudesta sotien jälkeen. Yhtään vastaavaa patsasta eivät saksalaissotilaat saaneet Neuvostoliiton alueelle.
En vaadi - jos en kyllä vastustaisikaan - tuon muistomerkin tuhoamista. Vertauksesi talibaneihin oli surkea. Taliban oli ja on väkivaltainen, totalitaarinen poliittinen ideologia ja muistuttaa Neuvostoliittoa. Tämä kyseinen muistomerkki voi olla hyvä säilyttää varoittavana esimerkkinä suomalaisten poliitikkojen alistumisesta totalitaariselle, vieraalle ideologialle.
Vastaavia muistomerkkejä löytyy muualtakin. Monet näistä ovat ihmisille tuntemattomia.
Itse aikanaan "löysin" Kivikon metsistä Helsingistä neuvostoliittolaisten sotilashenkilöiden haudan. En tänä päivänä tiedä, keitä siihen on haudattu. Veikkaisin desantteja.
Historian ikävätkin puolet kannattaa muistaa. Toisaalta vieraan vallan muistomerkit, kuten Lenin-patsaat voi hyvinkin hävittää tai tehdä niistä totalitarismin puiston.
Vaikeampia ovat erilaiset entisistä sosialistimaista löytyvät "tuntemattoman sotilaan patsaat", joissa muistellaan, kuinka Puna-armeija vapautti kyseisen maan fasistien hallinnasta. Nämä muistomerkit herättävät paikallisissa ikäviä ja raskaita muistoja.
Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että täällä iso joukko kulttuurivaikuttajia on halunnut Suomeen Lenin-patsasta vielä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeenkin.
Tuo on siis ryssarnas hautausmaan yhteydessä. Siellä on hyviä ryssarna toistasataa kappaletta.
Pitäähän noita kusitolppia olla. Täällä Oulussa on punaisten muistomerkki juuri sen pyörätien varrella jota pitkin hoipertelen muutaman kerran vuodessa baariin ja takaisin. Siinä on hyvä löysätä joskus isommallakin porukalla.
Hei. En minä väittänyt enkä olettanut, että vaatisit tämän muistomerkin hävittämistä. Taliban vertauksella halusin sanoa, että aatteellisten vihollisten pystyttämien muistomerkkien hävittäminen on ääriryhmille ominaista. Vertailu ei ollut kohdistettu sinuun. Tarkoitus oli päinvastoin sanoa, että emmehän me nyt tällaisia hörhöjä ole. Muotoilu oli ehkä huono, joten pahoittelen aiheuttamaani väärinkäsitystä.
Muuten, olen edelleen sitä mieltä, että seiskoon tuo muistomerkki paikallaan näytteenä yhdestä historian vaiheesta. Minussa se herättää kyllä hienoista huvittuneisuutta, ei sen enempää. Toisissa olosuhteissa suhtautuminen saattaisi olla kokolailla jyrkempi.
60- ja 70-lukujen punaisenraikkaissa tunnelmissa joku keksi nimetä tohon naapuriin puiston.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lenininpuisto
Sinänsä varmaan Suomen hienoimpia puistoja. Voihan toi nimi olla, joo, muistomerkkinä Lenin-sedän toilailuista. voisi sinne laittaa vaikka jonkin taulun jossa kerrottaisiin mitä kaveri sai aidosti aikaan ja millaista aatetta edusti.
Muistaakseni jatkosodassa hylkkäävä osapuoli oli Suomi, ymmäreettävässä tilanteessa tietysti.
Anon kannattaa tarkistaa tietonsa muistin virkistämiseksi. Neuvostoliitto aloitti ilmapommitukset ilman sodanjulistusta ja parin päivän kuluttua Suomen hallitus totesi eduskunnalle maan olevan taas sodassa.
Onhan tuo Hangon muistomerkki aika ainutlaatuinen Suomessa jo kokonsakkin puolesta. Se on kuitenkin historiaa ja myös markkeeraa suomettusmispolitiikan aikaa. Itse antaisin sen olla paikallaan, onhan kyse hautausmaasta. Toisaalta se on aika sivussa Hangon keskustasta, joten se ei heti silmille hyppää. Sinne on kyllä asiakseen mentävä. Ennen sitä hoitivat Hangossa asuvat Neuvostoliittolaisten firmojen työntekijät. Nyt en tiedä kuka sitä "vahtii."
Lähetä kommentti