Jotkut maahanmuuttajatuttavani ihmettelevät, että miksi olen töissä, kun minulle jäisi saman verran käteen vaikka en tekisi mitään. Hassan sanoo, että paljon on kiinni omasta asenteesta. Kahden pienen pojan äiti teki kaikkensa sopeutuakseen. - Tämä on nyt minun uusi kotimaani ja tämän maan tavoilla ja säännöillä eletään.Populistinen ja rasistinen näkökulma.
Pääministeri Jyrki Katainen jättipalkkioista: Ei voi maalaisjärjellä ymmärtää!Nokian maksamat bonukset ja palkkiot eivät kuulu tipan vertaa pääministerille, mutta silti tämä puupää katsoo velvollisuudekseen kommentoida. Kataisen tulot ovat jotain 150.000 euron paikkeilla, mikä on järjetön summa tehtävästä ilman vastuuta. Jos Elop tuhosi Nokian markkina-arvosta kymmenen miljardia euroa, olkaa huoleti, sillä Katainen ottaa saman verran velkaa joka vuosi.
Katainen kertoi maksavansa tuloistaan 45 prosentin veroa.
Kataisen mielestä ulkomaisten johtajien veroetu on syytä säilyttää tulevaisuudessa. Suomeen tarvitaan huippuosaamista.
Lisäys klo 16:15
Ylen haastattelussa Katainen ennustaa, että tulevaisuudessa hallitusten kokoaminen ja johtaminen muuttuu entistä vaikeammaksi, kun puolueet yrittävät erottautua toisistaan selkeämmin. Ilmeisesti Kataista otti niin koville se, ettei Soini suostunut Kataisen hallituksen apupojaksi. Tämä olisi vaatinut Soinia rikkomaan kaikkein keskeisimmän vaalilupauksensa eli lopettamaan euron tukemisen. Nyt Katainen ja Kokoomus sukeltavat alaspäin kun taas Keskusta ja Perussuomalaiset saavat oppositiossa tyytyä kauhistelemaan hallituksen sisäistä halvaantumista.
Kataisen mielestä tulevaisuuden poliitikko on sellainen, joka rikkoo antamansa vaalilupaukset, koska hallituskausi on niin pitkä ettei mihinkään lupauksiin voi muka sitoutua. Jos miettii, että ihmiselämä kestää 80 vuotta, niin aika moni kykenee kyllä elämään koko ajan siten, ettei riko omia arvojaan. Ei suinkaan kaikki, mutta moni. Katainen ei siis kykene edes neljää vuotta pitämään lupauksiaan. Ei voi kuin ihmetellä, miten tuollainen selkärangaton oman edun tavoittelija on päässyt tämän valtakunnan ruoriin.
19 kommenttia:
Nyt en ymmärrä ajatuksen juoksuasi lainkaan. Pääministerin tehtävissä on paljon enemmän vastuuta ja riskiä kuin suuryrityksen johtajana. Suuryrityksen johtajat saavat joka tapauksessa kultaisen käden puristuksen möhlivät he kuinka pahasti tahansa.
Olli-Pekka Kallasvuo ja Stephen Elop epäonnistuivat lähes täydellisesti tehtävässään Nokian toimitusjohtajana. Kallavuo tienasi Nokialta 50 miljoonaa ja Elop yli 20 miljoonaa ja kumpikaan ei ole jäänyt työttömäksi.
Turha höpöttää, että höpöttääkään, että suuryrityksen johtajalla olisi riski tai vastuuta.
Ihmiset luulevat että poliitikot tuovat jotain lisäarvoa. Eivät tuo, yksittäiset ihmiset ja yhtiöt innovoivat ja ottavat riskiä. Poliitikot osaavat vain kupata si lisäarvoa. Teknologiset innovaatiot, taide, filosofia - kaikki ovat syntyneet ilman poliitikkoja ja heidän ainoa osaamisensa on rajoittaa teknologisia keksintöjä tai verottaa niitä, määritellä hyvän ja huonon taiteen, kieltää aatteet, arvot ja filosofiat jotka eivät edistä heidän pysymistään vallassa.
Joten voitko kertoa, mitä vastuuta Kataisella on? Mistä hän on vastuussa, kuka on hänen kilpailijansa eli mihin häntä tulee verrata?
Poliitikon lisäarvon tuottoa on vaikea arvioida. Siihen tarvittaisiin vaihtoehtoinen yhteiskunta, jossa tehtäisiin toisenlaisia päätöksiä. Sitten pitäisi vertailla tuloksia.
Poliitikolla on poliittinen riski ja vastuu äänestäjilleen (puolueensa äänestäjille). Jos poliitikon toimet eivät miellytä omia äänestäjiä, niin seuraavissa vaaleissa tulee tappio. Tämä voi johtaa kansanedustajalla putoamiseen eduskunnasta ja jopa köyhyyteen kuten kävi esim, kokoomuksen Lyly Rajalalle.
Esko Aho ja Anneli Jääteenmäki ovat esimerkkejä pääministereitä, joiden poliittinen ura tuhoutui pääministeriyteen.
Ja mikä on ollilan vastuu, sehän ryssimisen aloitti. Se on vaan niin tyhmää maksaa näille palkkarengeille (lue lilius, ollila, eeloppi, kallasvuo, katainen, eläkeyhtilöpomot, ay-pomot) hulluja summia koska ei heillä oo paskankaan vastuuta. Ainoat vastuunkantajat tässä maassa on yksityisyrittäjät, jotka on omalla työllään nollasta aloittaneet esim lillbacka, marimaticin omistaja yms. Ei heistä kirjoitella kadehtien, koska ne on rikkautensa ansainneet. Toisin on näiden palkkarenki-puoskarien kans, jotka ei osaa huolehtia kuin omista eduistaan.
Vaikka en mikään Kataisen ihailija olekaan, tällä kertaa täytyy puolustaa tuon ensimmäisen Anon kirjoitusta. Kataisen vastuu on poliittinen vastuu. Jos hän tyrii niin, että puolue ottaa pahasti takkiinsa vaaleissa (kuten todennäköisesti tapahtuu), hänen tästä ammatistaan saamansa tulot loppuvat tai ainakin vähenevät radikaalisti. (Tämä tietysti sillä varauksella, että häntä ei pelasteta hyvin palkattuun suojatyöpaikkaan). Jonkinlainen, ainakin vähäinen vastuu siis on olemassa.
Monet suuryritysten johtajat, Elop mukaan lukien, ovat suojanneet itsensä vastuulta erinomaisen tehokkaasti. Firman arvo voi pudota murto-osaan, mutta johtaja on suojattu taloudellisilta seuraamuksilta. Itse asiassa hän hyötyy firman karille ajamisesta. Riskiä ei ole. Innovoinninkin hoitavat ne firman työntekijät, joilla on todellinen riski, nimittäin riski työpaikan ja ansiotulojen säilymisestä.
Aamulehdessä Urpilainen itkee samaa.
Nyt kun mietin asiaa, saattaa Urpilainen olla koko sosiaalidemokratian kaunein tuotos. Jokaisen elämänsä sekunnin viettänyt sossulandiassa, käynyt sen koulut niin tehokkaasti että alkoi jakamaan samaa oppia muillekin kunnes hyppäsi broileriksi.
Oikeasta elämästä näillä ole mitn tietoa.
Aho lähti Amerikkaan hävittyään Haloselle. Jäätteenmäen ura ei ole mitenkään tuhoutunut. Hän tulee vielä uudestaan ministeriksi tai johonkin merkittävään tehtävään esim. Suomen Pankkiin, kuten Liikanen, joka oli edellisen laman aikaan talousministeri.
Ei poliittisessa systeemissä kukaan tuhoudu. Edes Kaikkonen.
Politiikassa häviäjistä tai voittajista ei tule multimiljönäärejä kuten liike-elämässä. Suuryrityksen surkeinkin toimitusjohtaja on multimiljonääri.
Pörssiyhtiöiden johtajilla ei ole käytännössä mitään vastuuta tai riskiä.
Pitkään valtakunnan huipulla olleet poliitikot ovat järjestään monimiljonäärejä. Osa poliitikoista ryhtyy erilaisten raha-automaattiyhdistysten, veikkausten ja altioiden johtajiksi satojen tuhansien vuosituloilla. Joku Matti Ahde ei millään muulla tavalla olisi päässyt monimiljonääriksi paitsi luomalla uran politiikassa. Tarja Halonen olisi SAK:n pienipalkkaisena juristina elänyt sitä arkea, jota hän alkujaan lähti puolustamaan. Mauno Koiviston kyvyt eivät riittäneet Suomen Pankin johtamiseen, joten koko kansakunta meinasi mennä kanttu vei.
Uskomatonta potaskaa lässyttää jotain sellaista että poliitikon ura on rankempi ja riskialttiimpi kuin yksityisen puolen johtohommat. Moisen väittäminen osoittaa lähinnä säälittävää tietämättömyyttä todellisuudesta.
Kumis, kyllä ne liike-elämän paskajohtajat ovat yhteiskunnan syöpä. Joku pelle-Wahlroos tienasi veronmaksajien rahoja satoja miljoonia. Hänen kaltaisensa ovat yhteiskunnan pahimpia loisia.
Sinun kaltaiset heidän perseennuolijat ovat surkeita ihmisperseitä, joista olisi hyvä päästä eroon.
Kumidildo kerroppa ihmeessä mikä oli Elopin riski ja vastuu? Ei hänellä ollut mitään riskiä ja vastuuta. Miljoonia hän olisi saanut tekipä hän mitä tahansa.
Kuole surkea ihmisperse.
Jaha, Paananen on taas depressiivisessä vaiheessa.
Jos katsotaan vaikka miten on käynyt niille pankkiirille, jotka ajoivat talouden karille, niin onko yksikään varsinaisesti kärsinyt mitään? Lehman Brosin johtajat tyhjensivät firman kassan ennen konkurssia. Todellista vastuuta on vain pienillä yrittäjillä, joilla ei ole hyviä veljiä kavereinaan. Jos johtaja töppää, hän saa pahimmillaan kenkää kultaisen kädenpuristuksen kera, siinä kaikki.
Tosin poliitikoilla on samanlainen vastuu. Jos on hyviä veljiä kavereina, pääsee pakoon äänestäjiä suojatyöpaikkaan vaikka Veikkaukseen.
Näin se vaan menee. Isoilla pojilla ei ole vastuuta mistään.
Kari on oikeassa.
Paitsi että Lehman Brothersin konkurssi nyt ei varsinaisesti johtunut huonosta johtamisesta vaan syyt menevät hiukan kauemmas. Vapailla markkinoilla konkursseja tapahtuu ja niitä tarvitaan, koska elinkeinoelämä muuttuu jatkuvasti ja pääomia allokoituu uusiin kohteisiin.
Yritykset toimivat erilaisilla riskitasoilla ja erilaisilla strategioilla. Etukäteen ei voi tietää, mikä on "parempi" eli elinkelpoisempi.
Ei se ole huonoa jos puolueet yrittävät erottautua toisistaan. Minusta on tärkeää että puolueet erottautuvat toisistaan. Sitä varten on eri puolueita jotta olisi valinnan varaa mitä kannattaa tai äänestää.
Puolueiden samankaltaistuminen alkoi eritiysesti Holkerin sinipunahallituksesta 1987-1991 jonka Sdp ja Kokoomus muodostivat . Silloin Kokoomuksesta tuli Sekoomus. Sen jälkeen sossuja ja Sekoomusta ei ole erottanut toisistaan. Sen jälkeen sossut ja Sekoomus eivät ole olleet toistensa vaihtoehtoja. Sinipuna aloitti mokutuspropagandan, ulkomaan kansalaisten oikeuksien lisäämisen, pakolaisten roudaamisen, ulkomaisen halpatyövoiman roudaamisen, eurostoliitto-hypetyksen. Sossuja ja sekoomusta yhdistää Kepun ja nyt myös Persujen vastustaminen.
Jos sanotaan että oikeisto-vasemmisto-jako on vanhentunut niin se johtuu siitä että kaikki ovat muuttuneet oikeistolaisiksi tai sitten kaikki ovat muuttuneet vasemmistolaisiksi. Varmaankin tuo jälkimmäinen. Joskus ennen oli selkeämpi ja havaittavampi jako vasemmistoon ja oikeistoon. Oli myös matemaattinen keskusta jos ML/Kepun tai SMP:n/Persut voi sinne asemoida.
Sittemmin kaikki puolueet ovat olleet toistensa kanssa hallituksissa ja näin muuttuneet toistensa kaltaisiksi. Joskus ennen hallituksen muodostaminen onnistui parhaiten samantyyppisten puolueiden kesken. Tätä häiritsi Kekkosen pakkomielle pitää Kokoomus oppositiossa, muuten kai olisi monesti muodostettu Kepu+Kok+Lib pohjaisia hallituksia.
Kun Käteinen maintsi hallituksen muodostamisen vaikeuden, niin totean että nykyisiin lakeihin perustuva politiikka on liiaksi hallitusvetoista. Siinä ei eduskunnalle eikä toisaalta presidentillä ole merkittävää vaikutusvaltaa. Enemmistöparlamentarismissa on se ongelma että hallitus voi käyttää eduskuntaa kumileimasimena. Hallitus voi hyväksyttää eduskunnalla aivan mitä tahansa. Puoluekurilla varmistetaan se että edustajat äänestävät niin kuin puoluejohto vaatii. Eduskuntaryhmän johtajat ovat pelkkiä puoluejohdon käskyläisiä jotka taas käskevät edustajia. Hallituspuolueiden edustajat ovat pelkkiä tahdottomia zombie-hahmoja. Eduskunnalta kun puuttuu ylähuone joka voisi torpedoida ainakin tyhmimpiä päätöksiä.
Parlamentarismi, jossa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta, on kääntynyt ylösalaisin, käytännössa eduskunnan on nautittava hallituksen luottamusta. Lisäksi ongelma on aiemmin mainitsemani ministerin kaksoisrooli kun ministeri on samaan aikaan eduskunnan jäsen. Olisi edes Norjan malli jossa parlamentin jäsen ei voi olla samaan aikaan hallituksen jäsen.
Vanhassa laissa oli määrävähemmistö- ja määräenemmistösäännökset, lepäämään jättämisssäännökset, mahdollisuus jarrutuskeskusteluun. Näin oli eduskunnalla valtaa. Presidentillä oli vanhan lain mukaan mahdollisuus torpedoida hallituksen ja toisaalta myös eduskunnan päätöksiä. Tässä oli semmoinen "kauhun tasapaino" eduskunnan, hallituksen ja presidentin välillä.
Koiviston aijoista lähtien on ollut jokin pakko että hallituksen pitää istua koko vaalikausi vaikka tuli perseen alla vaikkei huvittaisi.
Ennen hallitukset istuivat keskimäärin 1-2 vuotta. Jos ei yhteistyö pelannut niin hallitus erosi ja laitettiin uusi tilalle. Tarvittaessa muodostettiin vähemmistöhallitus jos ei saatu enemmistöhallitusta kasaan. Tähän nähden on yllättävää että vain neljä hallitusta on eronnut välikysymyksssä epäluottamuslauseen takia, vaikka vähemmistöhallituksia on ollut 21 kappaletta.
Vähemmistöhallituksessa on se hyvä puoli että siinä on vähemmän puolueita mukana, vähimmillään vain yksi puolue, tai jos se on virkamieshallitus niin muodollisesti siinä ei edes ole puolueita. Jos hallituksessa ei ole montaa puoluetta niin sisäinen yhteistyö on parempi. Erityisesti jos hallituksen muodostavat puolueet ovat muutenkin tarpeeksi samantyyppisiä. Vähemmistöhallitus voi toimia kohtuu hyvin jos oppositio on hajanainen tai passivinen tai jos oppositiossa on jokin tukipuolue jonka avulla saa enemistön, tai jos sillä on presidentin tuki, ainakin henkinen tuki. Ennen presidentti sai hajottaa eduskunnan joten silloin presidentti saattoi uhata että jos kaadatte hallitksen niin määrään uudet vaalit.
Vieraan kommentti on erinomainen.
Tänä vuonna Kanava-lehdessä oli kirjoitus, että Kekkonen ei pitänyt Kokoomusta oppositiossa vaan muistaakseni neljään otteeseen tarjosi sille hallituksen vetovastuuta. En nyt muista tarkemmin, mutta ilmeisesti Kokoomuksesta tuli Sekoomus ihan omasta aloitteesta, jota Ilkka Kanervan kaltaiset pyrkyrit tekivät.
Se miksi puhun Kekkosen ajasta on se että juuri sillon olisi ollut hyvä pistää silloin tällöin pystyyn Kepu+Kok+Lib-hallituksia vaikka vähemmistöhallituksina jos ei muutoin. Ettei aina sitä iänikuista punamultaa tai kansanrintamaa.
Kekkosen aikana Kokoomus oli mukana kolmessa hallituksessa:
Fagerholm III 29.8.1958-13.1.1959,
Karjalainen 13.4.1962-18.12.1963 ja
Virolainen 12.9.1964-27.5.1966
1970 vaalien jälkeen olisi voitu muodostaa Kok+Kepu+Lib+Smp pohjainen hallitus. 1975 hajotusvaalien jälkeen muodostettu Miettunen II (30.11.1975-29.9.1976) tai ainakin sitä seurannut Miettunen III (29.9.1976-15.5.1977) olisi voinut olla Kepu+Kok+Lib+Krist pohjainen. Tuo Miettunen III oli pohjaltaan Kepu+Rkp+Lib+amm. joten tuo olisi voinut olla pohjaltaan Kepu+Kok+Rkp+Lib+Krist...jos hurrit piti pitää mukana.
Tämä unohtui sanoa että vuoden 1979 vaaleissa Kokoomus sai voiton joten sen jälkeen muodostettava hallitus olisi voinut olla Kok+Kepu+Krist+Smp+Lib-pohjainen. Näin olisi saanut enemmistön, eikä tarvisisi edes Rkp:tä .
Kokoomuksen pitämisellä oppositiossa oli "yleiset syyt" eli pelko Neuvostoliiton murahtelusta. Toisaalta voi kysyä oliko tuo Moskovan kortti pelkkä sisäpoliittinen lyömäase. Neukkula ei kuitenkaan ärjynyt siitä kun Kokoomus oli Karjalaisen ja Virolaisen hallituksissa. Kekkonen kuitenkin vastasi ulkopolitiikasta joten hän olisi hoitanut selittelyt Kremlille.
Lähetä kommentti