Tutkija Anu Kantola väittää, että
– Vuonna 2000 Wahlroos nousi yhdeksi Suomen varakkaimmista miehistä veronmaksajilta kerätyillä rahoillaNalle Wahlroosista tehdyn kirjan kirja-arvostelussa. Väite on virheellinen, enkä nyt jaksa sitä tässä lähteä perkaamaan. Totean vain sen, että Wahlroosin vastapuolena on jokaisessa sopimuksessa ollut vapaa osapuoli - ei veronmaksaja. Osapuolet ovat tehneet omalta kannaltaan ehkä hyviä tai huonoja päätöksiä (omasta mielestäni hyviä), mutta kukaan ei ole heitä siihen pakottanut. Kukaan ei ole pakottanut Nokiaa valitsemaan Stephen Elopin tai Fortumille Mikael Liliusta, jotka olivat käveleviä katastrofeja johtamilleen yhtiöille. Nalle on sen sijaan saanut yhtiöryppäänsä kukoistamaan.
Wikipedian mukaan Kantola on kirjoissaan pitänyt tärkeänä, että
"keskiluokka saadaan rakastamaan valtiota ja veroja"Roopen mediaseurannasta huomasin, että Katri Mannonen tiivistää tämän punavihreän lässytyksen ja epärealistisen verenimijä-ideologian niin tyylipuhtaasti ettei silmiään usko. Mannonen siis kirjoittaa, että vaikka Kouvola on kriisikunta ja irtisanoo työntekijöitään, niin on oikein ottaa sinne kongolaisia turvapaikanhakijoita, koska
Sitä paitsi kulut maksaa valtio, ei Kouvolan kaupunki.Tämä vetää sanattomaksi. Suvaitsevaisten mielestä siis oikeasti jossain on taikaseinä, joka pulppuaa rahaa kaikille, joiden haltuun on uskottu PIN-koodi. Ehkä Kouvolan voisi irtisanoa Suomesta ja perustaa siitä oma protektoraatti, jonne pakkosiirrettäisiin kaikki virallisesti suvaitsevaiset ihmiset. Siellähän sitten miettisivät, kuka maksaa kenelle ja mitä.
12 kommenttia:
Ehkä Mauno Koiviston kaveri Seppo Lindblom (sd.) oli parempi Postipankin pääjohtaja kuin Nalle.
Ainakin Postipankissa oli enemmän ihmisiä töissä.
Ulf Sundqvist (sd.) oli myös hyvä pankinjohtaja. Hän muutti Suomen Työväen Säästöpankin STS-pankiksi.
Anu Kantolan näkemys talouselämästä on idioottimainen eikä hän ymmärrä rahoituspalveluiden merkitystä talouselämän toiminnalle.
Nalle osasi rahoitusalan paremmin kuin Mauno Koiviston demarikaverit. Rahoitusalallakin osaaminen on tärkeämpää kuin poliittiset suhteet, joita toki niitäkin tarvitaan.
Punapääoma kaatui aikanaan, koska sillä oli vain poliittisia suhteita eikä lainkaan osaamista.
Aivan. Ja kannattaa myös muistaa, että pääomamarkkinat vapautettiin 80-luvulla (Reagan, Thatcher), koska suljetut pääomamarkkinat aiheuttivat valtavaa taloudellista tehottomuutta, korruptiota ja petoksia. Pankit johtivat talouselämää investointipäätöksillään (puhuttiin SYP- ja KOP-leireistä), poliitikkoja ostettiin myötämielisiksi erilaisille hankkeille (laivanrakennus, Valco jne jne jne) ja lakeja kierrettiin (osuuskassojen ylikorkotilit).
Kaikkinensa siis suljetut pääomamarkkinat olivat yllättävän pitkään voimissaan, koska poliitikot eivät halunneet luopua etuoikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan hallita ja ohjata yhteiskuntaa. Tämö uusi järjestelmä, jossa raha on samanlainen hyödyke kuin muutkin markkinoilla hinnoiteltavat hyödykkeet, on vihdoin mahdollistanut sen, että jokainen järkevä investointi on mahdollista rahoittaa.
Nalle oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kävi flaksi ja niin päin pois, mutta ei Nallen nrahat ole minun taskustani pois. Enkä ole veronmaksajana mitenkään osallistunut Nallen rikastumiseen.
Kyllähän valdelta rahat ovat tulleet Wahlroosille. Hän on rikastunut lisää pakollisista veroluonteisista vakuutuksista.
Wahlroos saanut veronmaksajien rahoja enemmän kuin tuhat työtöntä.
Tässähän ollaan menossa siihen, että muun Kymin mukana Kouvolan alue itsenäistyys Rämesuomesta. Mannoset saa muu Suomi vapaasti pitää ja Ahvenkosken sillalla tarkastetaan viisumit.
Lapsuuden ajoilta on hyviä muistoja Postipankista 1980-luvulta ja vielä 1990-luvun alusta. Posti ja pankki olivat samoissa tiloissa ja samat tädit hoitivat välillä postin vastaanottoa ja luovuttamista asiakkaille ja välillä sitten olivat pankin tiskillä. Noita konttoreita oli tiheämmin kuin nykyään.
" Noita konttoreita oli tiheämmin kuin nykyään."
Niin oli, koska korot olivat säänneltyjä ja lainan saanti edellytti pitkää säästämistä huonolla korolla.
Edesmennyt kansliapäällikkö ja Nallen isä Bror Wahlroos sanoi aikanaan, että pankinjohtajan ja Alkon myyjän työn tärkein ero on se, että pankinjohtaja saa työssään istua.
Alkossa palveltiin tuolloin (80-luvulla) tiskiltä. Nykyisin Alkon myyjät saavat istua kassalla.
Pankkien ainoa kilpailukeino oli ennen laaja konttoriverkosto.
Olet väärässä. Wahlroos nimenomaan rikastui veronmaksajien rahoilla. Vedätti itselleen lama-aikana omaisuutta tavalla, joka tuo mieleen naapurimaan oligarkien toimet, vaikka homma tapahtui vähän eri tavalla ja toki rahaakin kertyi paljon vähemmän.
http://eskoseppanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/149597-bjorn-wahlroos-epavirallinen-kirja-arvostelu
Mutta joo, oikeasti Wahlroos &co nostavat maan taloutta ja koituvat kaikkien hyödyksi. Eivät mitään parasiitteja ole. He ovat randilaista luovaa luokkaa.
Tiesitkö muuten, että Koraanissa on tieteellisiä ihmeitä?
Tieteellinen ihme tämäkin.
Hyvä kirjoitus ja tärkeä aihe. Kysyisin sinulta kaksi kysymystä. Pyydän ensin lukemaan tämän:
http://mangans.blogspot.fi/2013/09/corporations-demand-cheap-labor-to.html
Näemme, että suuret yritykset, kunnat ja valtio saalistavat kaiken sen minkä systeemistä irti saavat. Kaikkia yhdistää täsmälleen sama saalistuksen mentaliteetti. Koska kenelläkään ei ole mitään muita periaatteita kuin voiton tavoittelu, tappioiden välttäminen ja vaihto anonyymien tai lähes anonyymien ja keskenään vaihdettavissa olevien yksiköiden välillä, haitallinen maahanmuutto on asiaintilan suora seuraus. Kysymys kuuluu miten tällaisilla periaatteilla, jotka ovat sekä kapitalismin, että liberaalin valtion ytimessä, voidaan, edes teoriassa, vastustaa maahanmuuttoa?
Arvelen, että sekulaarit materialistit eivät pysty vastustamaan systeemin alamäkeä. He ovat liian suuressa määrin systeemin insentiivien orjia, eivätkä pysty vapautumaan riippuvuudestaan.
Kiitos linkistä, lukaisin sen.
Monilla on virheellinen käsitys, että talous olisi jotenkin vakaa ja pysyvä olotila. Liikeyritykset tavoittelevat erilaisilla strategioilla ja johtamistyyleillä mahdollisimman hyvää tuottoa osakkeenomistajilleen. Osa strategioista ja johtamistavoista on parempia kuin toiset, eikä sitä voi ennakkoon tietää mitkä.
Yritysten tehtävä on tuottaa kuluttajille erilaisia hyödykkeitä, ja kun yhteiskunta tai markkinatilanne muuttuu, myös tuotettavat hyödykkeet muuttuvat. Jos amerikkalaiset eivät osta tiettyyn hintaan kotimaisia hyödykkeitä, niin sellainen yritys menestyy joka tuo niitä sitten vaikka ulkomailta.
On totta että elmme ns crony capitalism -yhteiskunnassa, jossa suuryritysten mahdollisuus vaikuttaa lainsäädäntöön ja poliitikkoihin on aivan liian suurta. Tai sanotaan ehkä pikemminkin niin, että suuryritykset saavat aiheetonta kilpailuetua pienyrityksiin verrattuna kykenemällä vaikuttamaan lainsäädäntöön pienyrityksiä tehokkaammin.
Ongelma ei kuitenkaan ole suuryrityksissä sinänsä, koska vapailla markkinoilla mikään - edes suuryritys - ei voi tuottaa ns. ylisuuria voittoja (joilla tarkoitetaan riskiin nähden liian suurta sijoitetun pääoman tuottoa). Jos joku yritys nousee monopoliasemaan vapailla markkinoilla, niin silloin sille on tilausta - markkinoille mahtuu vain yksi yritys. Mutta tilanne muuttuu, eikä siitä ei kannata olla huolissaan.
Suuryrityksillä ei ole yhtyeiskunnallista ideologiaa ajettavanaan, joten en myöskään usko tuollaisiin "isot yhtiöt haluavat tuoda maahanmuuttajia". Ne yritysjohtajat ketkä tunnen henkilökohtaisesti Suomessa, niin heistä ei yksikään kannata nykyisenkaltaista maahanmuuttopolitiikkaa. En tietenkään voi luetella nimiä, mutta heitä on erilaisissa merkittävissä asemissa.
"Suuryrityksillä ei ole yhtyeiskunnallista ideologiaa ajettavanaan, joten en myöskään usko tuollaisiin "isot yhtiöt haluavat tuoda maahanmuuttajia""
Oletko vakavissasi?
Tietysti jokainen yritys kannattaa sitä poliittista ideologiaa, joka niiden etua parhaiten ajaa, sikäli kuin edustavat "taloudellista rationalisuutta", mitä taloustieteen mukaan niiden pitäisi edustaa (tämä tietysi voi toteutua hyvinkin köhien, koska ihmiset ovat ihmisiä). Poliitikkoja ei niinkään osteta (lahjota) kuin sponsoroida.
Se, että kansainvälisillä suuryhtiöillä olisi Suomessa erityinen tarve lisätä maahanmuuttoa on tietysti ihan höpsö väite. Mutta on aloja, jotka hyötyvät erityisesti halpatyöstä. Rakennusala on tässä hälyyttävä esimerkki. Kansainvälisesti moni ala perustuu maahamuutolle. On vain loogista, että näillä aloilla sen saatavuus pyritään maksimoimaan.
Tavanomaisen suomessa toimivan firman on kuitenkin oman etunsa kannalta syytä ajaa "hommalaista" "työperäistä" maahanmuuttopolitiikkaa eli sijoittaa tähän ideologiaan.
On muuten jännää sinänsä, että tämä maahanmuuttopolitiikka, joka tietysti on ihan rationaalista, ei tule kenekään arvostelemaksi, vaikka se voi johtaa palkkojen polkemiseen ja työttömyyteen.
Tässä yksi asia, missä vasemmisto, oikeisto ja jopa persut ovat samoilla linjoilla.
Tässä vallitsee aito konflikti yrityksen/sijoittajan ja työntekijän/kansalaisen edun välillä. Niitä on tietysti paljon muitakin ja merkittäämpiä.
Kumitonttulainen ideologia perustuu juuri sille fantasialle, että nämä jotenkin maaagisesti lankeasisvat yhteen. Tämän fantasian tiivisti Tuomas Embuske kauniisti kirjoittaessaan, että veroparatiisit ovat kaikkien etu, koska ne tekevät firmoista tuottavampia, kun ne kiertävät veroja.
Järkevät taloustieteilijät kuten Keynes, Schumpeter, ordolibreaali koulukunta ja kaikki heidän edeltäjänsä, seuraajansa ja hengenheimolaisensa ovat aina eronneen markkinafundamentalismista juuri siinä, että he eivät kiistä tätä ristiriitaa. Sosialisteista he taas ovat eroneet siinä, etteivät usko myöskään markkinafundamentalismille vastakkaiseen fantasiaan. Kehoitan pyyhkimään keijukaispölyn silmistä!
Tuskin Embuske noin kirjoitti. Veikkaan hänen ajatelleen, että verokilpailu on hyvästä samoin kuin kaikki muukin kilpailu. Jos ay-liitto pyrkii työn tarjonnan osalta kartelliin, on selvää että työn kysyntäpuoli (työnantajat) pyrkii ohittamaan kartellin.
On isänmaallista ajaa kartelleja alas, koska ne lisäävät kansakunnan suhteellista vaurautta, kuten Kreikan esimerkki voi osoittaa. Jos ay-liittojen vallan murentaminen edellyttää maahanmuuttoa Virosta, niin kyseessä on poliitikkojen luoma ongelma, johon yritykset hakevat laillisissa rajoissa ratkaisun.
En ymmärrä näkemystäsi, jonka mukaan yritys ei saisi annetuissa puitteissa ajaa omaa etuaan. On toki tiettyjä uskonnollisia aatteita omaavia hieromalaitoksia ja pitserioita, jotka osallistuvat myös laittomaan ihmiskauppaan, mutta en kutsuisi heitä suuryrityksiksi enkä edes yrittäjiksi.
Kirjoitti kyllä juurikin noin, ja oiekaastaan sinäkin muotoilet saman asian vain toisin sanoin.
"Verokilpailu on hyvä."
No, jos se on tavalliselle ihmiselle hyvä, niin mitä muuta voi yrittää keksiä...
Lainaus:
" Veroparatiisikeskustelun ydin on seuraava: uskotaan, että maailmantalous olisi kehittynyt samalla tavalla, vaikka firmat olisivat pysyneet korkean verotuksen verohelveteissä.
Yhtä reunaehtoa ruuvataan haluttuun suuntaan ja oletetaan sitten, että kaikki muu pysyisi ennallaan.
Mutta entä jos kaikkia näitä firmoja ei olisi olemassa ilman veroparatiiseja?
Ihmiset nauttivat globaalin kapitalismin saavutuksista mielellään: on kännykät ja Twitterit, eikä aavistustakaan siitä, missä halpa, mutta tyylikäs takki on valmistettu.
Halutaan siis globaali hintarakenne, mutta lokaali verorakenne. Halutaan olla neitsyt, vaikka on jo annettu bebaa pojille."
Tietenkin Embuske on oikeassa siinä, että tilanne ei olisi sama: ilman veropartiiseja se olisi parempi, vaikka jotkut tuotteet olisikin kalliimpia (ja toiset ahlvempia). Mutta kuka ihminen, joka veroparatiiseista on huolissaan olisi eri mieltä siitä, että asiat olisivat toisin?
Sitähän tässä juuri vaaditaan, että pitäisi saada globaali verorakenne, ainakin joiltain osin ja tätä veroparatiiseista ääntä pitävät juuri ajavat. E. esittää täysin ristiriitaista diibadaabaa. Tässä tulee mieleen vanha vitsi: "olet niin oikealla, että olet oikeastaan jo vasemmalla."
Ei siitä löydy muuta pointtia kuin: "hei, saatte halvempia takkeja, joten älkää saatana valittako!" Eli kyseessä on "win-win" argumentti: rikkaat kiertää veroja, me saadaan halvempia takkeja.
Samalla unohtuu se, että veroparatiisit ovat ovat myös paljon, paljon muuta kuin mitä Embuske antaa ymmärtää.
Ajatus on siis juurikin tuo, että "kaikki kilpailu on aina hyväksi" mikä ei pidä paikkaansa. Sitä hokemalla peitetään joukko "sivuvaikutuksia".
Ja tietysti mun mielestä firma saa ajaa etuaan -- lain puitteissa. Sitähän ne nyt joka tapauksessa tekevät, koska aina niillä jokin laki on, pahimmillaan niiden itsensä keksimä. Samoin duunarilla on oikeus ja velvollisuus ajaa etuaan AY-liikkeissä ja tekee hyvin järkevästi liittoutuessaan.
Ehän tästä ole kyse vaan siitä laista. Vapaita markkinoita ei ole olemassakaan, ja mitään sellaista luonnonlakia ei ole kuin "mitä vapaampaa, sen parempaa".
Ja nyt muuten myönsit sen, minkä äsken kielsit: firmoilla on intressi lisätä maahanmuuttoa.
Lähetä kommentti