Etujen karsiminen on osa Kreikan valtion säästökuuria, jolla julkista taloutta yritetään saada tasapainoon. Kreikassa 600 000 ihmistä työllistävää julkista sektoria on pidetty yleisesti tehottomana.(HS)
Population:(CIA World Factbook)
10,772,967 (July 2013 est.)
Suomessa julkisella sektorilla työskentelee 576.400 ihmistä (v. 2004)(VM)
Population:(CIA World Factbook)
5,266,114 (July 2013 est.)
4 kommenttia:
Suomen ja Kreikan välinen ero liittyy verojen keräämiseen, jossa Suomen valtio pesee Kreikan selkeästi.
Kyllä, ja se on myös syy kolmen A:n luottoluokitukseemme. Tässä blogissa on arvioitu kreikkalaisen julkisen sektorin olevan itseasiassa varsin maltillisen kokoinen, samaa tasoa kuin Yhdysvalloissa.
Jos tässä jonkun pitäisi olla huolissaan niin meidän suomalaisten - meillä 25% on julkisella puolella töissä kun Kreikassa ja Yhdysvalloissa luku on 15%.
Hyvä blogaus!
Julkisen sektorin kokoa sopii pitää vahvasti silmällä.
Kreikan julkista sektoria vaivannee lähinnä korruptio, byrokratian tehottomuus, ja veronkannon tuottamattomuus - ei niinkään julkisen sektorin koko sinäänsä.
---
Myös lukutietoa on ansiokasta käsitellä.
Pistän tässä muutamia lukuja pöytään EVA:n 2011 raportista
http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/tietopaketti-hyvinvointivaltiosta.pdf
EVA:n mukaan julkisyhteisöt työllistivät 2009 seuraavasti (sivu 6 raportissa):
457 800 - Paikallishallinto
144 600 - Valtio
10 100 - Sosiaaliturvarahastot
612 500 - YHTEENSÄ
Julkisella sektorilla työskenteli siis yhteensä 612 500 työntekijää.
Työllisiä vuonna 2009 taas oli 2 457 900 henkilöä, joista yrityksissä 1 425 700 (sivu 8).
Yrityksissä työskenteli siis 58 % työllisistä, ja julkisella sektorilla 25 %.
Muualla kuin yrityksissä tai julkisyhteisöissä työskenteli 419 700 henkilöä eli 17 % työllisistä.
Itseäni ihmetyttää kovasti tuo muiden työntekijöiden määrä. Lähes puoli miljoonaa henkilöä (419 700) on töissä jossain muualla kuin yrityksissä, valtiolla, kunnissa, tai muissa julkisyhteisöissä. WTF?
Työllistävätkö erilaiset NGO-järjestöt Suomessa todellakin yli 400 000 ihmistä ja samalla 17 % työllisistä?
Jos työllistävät, niin osan tuosta 17 % voi laskea mukaan julkisen sektorin kokoon, koska kuitenkin merkittävä osa suomalaisten NGO-järjestöjen rahoituksesta tulee julkiselta sektorilta. Siten julkisen sektorin koko voi olla jopa 25 % + 17 % = 42 %.
Samoin suuri osa yrityksistä saa liikevaihtonsa julkiselta sektorilta - joko suoraan erilaisina tilauksina, tai epäsuoraan julkisen sektorin työntekijöiden ostaessa yrityksen tuotteita. Yritykset saavat myös yritystukia valtiolta, 1,77 mrd euroa vuonna 2008.
Lähde: http://www.tem.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedotearkisto/vuosi_2011?105033_m=102058
Siten yritykset kasvattavat vielä julkisen sektorin osuutta, joten julkisen sektorin osuus voi nousta jopa 50-60 %.
Julkisten menojen osuus BKT:sta ainakin lähenee 60 %. Vuonna 2012 julkiset menot vastasivat 56,6 % BKT:sta.
Lähde: http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/julkisetmenot/menojenkehitys/?SetLayoutSuffix=Text
---
SUMMA SUMMARUM
Sekä julkissektorin työllistämien henkilöiden määrä, että julkisten menojen osuus BKT:sta on voimakkaasti kasvava. Muun muassa 2000-luvun aikana julkisen sektorin menot BKT:sta ovat kasvaneet +15 %.
Kreikassa ei ole toteutettu kunnolla verojen, sotu-maksujen eikä eläkemaksujen perintää. Kreikassa tehdään paljon pimeää tytötä ja siellä vältellään verojen maksua. Jos siellä olisi verojen periminen yhtä tehokasta kuin Suomessa niin tulovirta olisi ihan eri tasolla.
Lähetä kommentti