Länsimaiden ei kannata tukea mitään uskontoryhmää taisteluissaan toista vastaan, olipa kyseessä sitten shiiat tai sunnit, juutalaiset tai muslimit, tai kristityt ja muslimit. On hedelmällisempää edistää tasa-arvoa ja luoda edellytykset demokratian toteutumiselle.Ainoat, jotka islamilaisessa maailmassa ovat onnistuneet kukistamaan uskonnolliset johtajat, ovat sosialismia kannattaneita sotilasjohtajia (Irak, Afganistan, Pakistan, Libya jne). 1900-luvulla he olivat ainoita, jotka vastasivat islamin väkivaltaan yhtä turruttavalla väkivallalla. Meille eurooppalaisille jäi tyhmän sivustakatsojan rooli, kun Barack Obaman (isän) tavoin hallintomme tuki erilaisten vasemmistolaisten organisaatioiden kautta sortohallintoa vastustaneita kapinallisia.
Vastasin Alanin blogiin seuraavalla kommentilla (joka jäi näemmä Alanin sensuuriin), joka mielestäni varsin hyvin avaa nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen. Julkaisen kommenttini täällä, koska nykyisin islamisaatiota vastustavan kanavan - Twitter-tilini - kautta ei ole mahdollista julkaista 140 merkkiä pidempiä kommentteja. Se on merkitty muuten punaisella värillä alla. Paljastaa hyvin, miten erilaisia keinoja ovat blogimaailma ja Twitter analyyttisessa keskustelussa.
"Ideologiat eivät muutu vaan kuolevat ja korjautuvat uusilla ideologioilla. Islamin katoaminen on tehty vaikeaksi sillä, että siitä irtisanoutuminen oikeuttaa muut muslimit tappamaan irtisanoutuneen. Kun islam hyödyttää niitä miehiä, jotka voivat toteuttaa seksuaalisia perversioitaan (pedofiilit, moniavioiset, zoofilia), niin miksi ihmeessä he luopuisivat islamin uskostaan?
Kuten tiedät, islam on ns. lakiuskonto eli se ohjaa kaikkia elämän osa-alueita. Ei pelkästään suhdetta ihmisen ja jumalan välillä, vaan myös perhe- ja siviilioikeutta. Luonteeltaan sosiaalisena poliittisena ideologiana sen maallinen vastinpari on tietenkin sosialismi. Kuten 1900-luvulla opimme, sosialismin eri muodot ajautuvat ennemmin tai myöhemmin sotiin keskenään. Sinänsä ei siis eroa sunni ja shiia konflikteille.
Islamin ja sosialistiseksi liittovaltioksi muodostuneen Euroopan Unionin (ja Obaman Yhdysvaltojen hallinnon) konfliktin ydin on keskinäinen epäluulo. Jos Eurooppa ja Yhdysvallat onnistuisivat palaamaan ”oikeistolaisiksi” tai amerikkalaisessa kielenkäytössä ”konservatiiveiksi”, islam on voitettavissa samoin kuin natsi-Saksa tai Neuvostoliitto. Islamin kukistaminen edellyttää siis länneltä ideologista valintaa pois sosialismista. Jos sitä ei tapahdu, islam tulee valloittamaan ensin Euroopan ja myöhemmin Amerikan.
Kuten tuossa totesin, Eurooppa tulee häviämään tämän sodan, mikäli täällä ei tapahdu sellaista muutosta, joka johtaa nykyisen eurososialismin kukistumiseen. Se ei ole mahdotonta kuten ei ollut Neuvostoliitonkaan kaatuminen, mutta ainakin toistaiseksi eliitti on tiukasti vallankahvassa kiinni. Jollain tavalla olen kuitenkin luottavainen siihen, että eurooppalaiset pitävät kiinni vuosituhansia vanhoista antiikin sivistykseen johtaneista periaatteistaan, ja vielä kerran voitamme meitä orjuuttamaan pyrkivän ideologian etenemisen. Se orjuuttaa paitsi taloudellisesti myös henkisesti rajoittamalla sananvapautta, uskonnonvapautta ja yksilönvapautta.
