Satoja vuosia vanha nimikäytäntö muuttui vasta kun Palestiinaan perustettiin Jordanian (1946) ja Israelin (1948) valtiot. Jordanian palestiinalaisista tuli tuolloin jordanialaisia, ja Israelin palestiinalaisista tuli israelilaisia. Jordanian palestiinalaisista suurin osa on arabeja tai beduiineja, Israelin palestiinalaisista suurin osa on juutalaisia. Mistä siis ilmestyi tämä ”Palestiinan kansa”, joka islamistipropagandan mukaan omisti Palestiinan ja hallitsi sitä ennen sionistien saapumista? Antakaamme palestiinalaisjohtaja Zuhair Mohsenin kertoa:
”Palestiinan kansaa ei ole olemassa. Todellisuudessa ei ole mitään eroa jordanialaisten, palestiinalaisten, syyrialaisten ja libanonilaisten välillä. Palestiinan kansasta puhutaan vain poliittisista ja taktisista syistä. Taktisista syistä Jordania, joka on suvereeni valtio rajoineen, ei voi esittää vaatimuksia Haifan ja Jaffan suhteen. Sen sijaan ’palestiinalaisena’ voin vaatia Haifaa, Jaffaa, Beer-Shevaa ja Jerusalemia.” (Trouw 1977)Palestiinassa asuvista arabeista tehtiin ”kansa” Arabiliiton päätöksellä vuonna 1967, koska tuolloin Jordania menetti vuonna 1948 valtaamansa Länsirannan mandaattialueen Israelille. Arabit keksivät ryhtyä vaatimaan aluetta itselleen koska se muka kuului ”Palestiinan kansalle”, vaikka Jordanian miehitysaikana sellaisesta kansasta ei ollut kukaan kuullutkaan. Tämä juoni on mennyt mediassa läpi loistavasti. Todellisuudessa arabit eivät Länsirannalla omista kuin yksityistonttinsa, muu on juutalaisten laillisesti asutettavissa vuoden 1922 asutuslain (mandaatin) mukaisesti. Pertti Salolaisenkin olisi syytä selvittää itselleen nämä asiat ennen kuin antaa lausuntoja julkisesti.
YK:n yleiskokouksessa on 57 islamilaista valtiota äänestämässä Israelia vastaan. Islamistit eivät tarvitse ehdottomaan enemmistöön kuin 40 liittolaista, joita löytyy helposti erilaisista diktatuurivaltioista. Näin taataan Israelin ja samalla demokraattisen maailman tappio jokaisessa äänestyksessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti