Moraalinen äänitorvi

Helsingin Totuus paikoitellen osoittaa sellaista ymmärrystä, jota valtakunnan suurimmalta medialta voi odottaakin. Suomessa poliittisen ilmapiirin on melkein täydellisesti vallannut hyvinvointivaltion nimellä tunnettu oppi, joka ammentaa klassisesta fascismista aatteelliset juurensa ja jonka käyttövoima kumpuaa poliittisesta korrektiudesta. Poliittinen korrektius luo eriskummallisen moraalisen ilmapiirin, jossa omillaan toimeentulevia pidetään kylmäverisinä, rasisteina ja itsekkäinä kun taas valtion väkivaltakoneiston avulla toisten rahoja ryöstelevää sosiaalidemokratiaa pidetään tasa-arvon, veljeyden ja vapauden esikuvana. Älyllinen kikka toteutetaan uuskielellä, jossa tyhmyys on viisautta, edistyksellisyys taantumusta ja köyhyys rikkautta.

Yhdysvalloissa päätään nostanut TEA-party esitetään Suomessa toistuvasti äärioikeistolaisena liikkeenä. Vaikka eurooppalaisella medialla onkin suuri houkutus kuvata heidät palavia ristejä kantavina klaanilaisina, eivät he sentään kehtaa verrata liikkeen kannattajia kansallismielisiin natseihin. (Vähän kyllä ihmettelen, koska eipä toimittajia näytä vaivaavan esimerkiksi ilmastonmuutoksella ja kristinuskolla pelottelu samalla kun he kumartavat lattiaan asti islamin barbaarisia perinteitä). TEA tulee sanoista Taxed Enough Already ja se hakee henkistä kotiaan Yhdysvaltain perustajaisien opeista ja kirjoituksista.

Toisin kuin myöhemmin vallankumouksen kautta syntynyt tasa-arvvon perustuva Ranskan kansakunta, Yhdysvallat syntyi edistääkseen vapauden ihannetta. Ihanne versoi niistä kokemuksista, jotka perustajat olivat saaneet Englannin luokkayhteiskunnan luomista ongelmista. Yksilön vapaus kattoi oikeuden kasvattaa itsensä ja perheensä haluamaansa maailmankatsomukseen ilman, että muut ihmiset tulevat pakottamaan tämän oman uskontonsa kannattajaksi - melkoinen rakenteellinen ero esimerkiksi nykyajan islamilaisiin valtioihin. 1700-luvulla ainoa verotuksen muoto oli maanomistus, joten perustajaisät vakavasti miettivät äänioikeuden sitomista maanomistukseen. Vaikka tavoitteesta luovuttiin, se kuvastaa heidän sisäistäneen tehokkaan taloudenpidon ensimmäisen vaatimuksen: omista rahoista pidetään tarkempaa huolta kuin toisten.

Perussuomalaisilla on puolueena nyt voimakas noste, joka syntyy lähinnä siitä, että

Puo­luei­den vä­li­set erot ovat var­sin pie­net.

Fascismista tiukimmin kiinni pitävät hyvinvointivaltion kannattajat vaativat juuri nyt hyvin voimakkaasti poliittisesti korrektia kielenkäyttöä, jotta vaihtoehtoiset yhteiskuntamallit eivät saisi julkisuutta. Vaihtoehtoisissa yhteiskuntamalleissa ihmisillä olisi uskonnonvapaus, matalampi verotus ja korkeampi vastuu itsestään. Tämä on vasemmistolaiselle politiikalle myrkkyä, koska sosialistin suosio perustuu hänen antamiinsa lupauksiin eduista, jotka lisäarvoa tuottavat yksilöt kustantavat.

Helsingin Totuus kirjoittaa

Ve­rot ei­vät ole rat­kais­seet vaa­li­tu­lok­sia. Ti­lan­ne voi ol­la muut­tu­mas­sa. Useas­sa Eu­roo­pan maas­sa ve­ro­jen vas­tus­ta­mi­nen on hei­jas­tu­nut mo­neen vaa­li­tu­lok­seen. Mo­ni po­pu­lis­ti­puo­lue sai rat­kai­se­van sy­käyk­sen, kun kes­ki­luo­kas­ta al­koi tun­tua sil­tä, et­tä jul­ki­nen val­ta roh­muaa lii­kaa ra­haa ja ja­kaa si­tä huo­noin pe­rus­tein vää­riin koh­tei­siin.

Komeasti pöytään pätkähti "populistit", jolla lehti haluaa osoittaa kuuluvansa niihin "vastuullisiin", jotka eivät kannata hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa.

Suo­mes­sa heik­ko­ja sig­naa­le­ja sa­mas­ta voi jo näh­dä vaa­li­ko­ne­vas­tauk­sis­ta. Ää­nes­tä­jät ei­vät ole ai­van yh­tä val­mii­ta ve­ron­ko­ro­tuk­siin kuin eh­dok­kaat. Ero voi kas­vaa, jos ki­ris­tys­pää­tök­set to­teu­tu­vat.

Tältä osin Suomessa on ihan se ja sama mitä puoluetta äänestää, koska kaikkien johtavat poliitikot kannattavat korkeaa verotusta, joka passivoi kansalaisia.

Ve­ro­vaa­lien to­den­nä­köi­syys on siis kas­vus­sa. Seu­raa­vis­sa edus­kun­ta­vaa­leis­sa ti­lan­teen hyö­dyn­tä­jät voi­vat kui­ten­kin ol­la en­nem­min hal­li­tus­puo­luei­den si­säl­tä kuin op­po­si­tios­ta.

Mitään perustetta ei kerrota, miksi hallituspuolueissa syntyisi kahdessa vuodessa hinkun verojen alentamiseen, varsinkin kun ne kaikki kannattavat perinteisiä vasemmistolaisia arvoja. Erityisesti ilmastonmuutoksen nimissä tehtävät verot ovat arvopohjaisia (moraalisia) eivätkä fiskaalisia (julkisen sektorin rahoittaminen), ja näihin kaikki muut puolueet paitsi Perussuomalaiset ovat tiukasti sitoutuneet. Vaikka se ei koskaan voi saada eduskunnassa enemmistöä, se voi nostaa moraalisia väitteitä keskusteluun, koska muissa puolueissa arvovalinnoista ei uskalleta puhua poliittisen korrektiuden pelossa. Tämä on Perussuomalaisten suurin arvo suomalaiselle politiikalle - puhua tabuista.