16 Kok 5%
6 SDP 2%
12 Kesk 4%
229 Perus 80%
4 Vihr 1%
9 Vasemm 3%
3 RKP 1%
6 Krist 2%
Viime viikonloppuna, vain viikkoa ennen vaaleja, Iltalehti uutisoi ennusteena:
Kok 20,6%
SDP 20,5%
Kesk 17,8%
Perus 15,8%
Vihr 8,8%
Vas 8,5%
RKP 4,3%
Krist 3,7%
Koska kolmasosa äänestäjistä ei vielä ole tehnyt valintaansa, ylläolevat tulokset ovat hyvin suuntaa antavat - ainakin ne vastaavat jonkinlaista median konsensusarviota. Äänestysaktiivisuus on ollut laskeva viime vaaleihin asti - mistä on kyse?
67,4% 2011 (eduskunta)
65,0% 2007 (ed)
66,7% 2003 (ed)
65,3% 1999 (ed)
68,5% 1995 (ed)
61,2% 2008 (kunnallis)
58,6% 2004 (kunn)
55,9% 2000 (kunn)
61,3% 1996 (kunn)
70,9% 1992 (kunn)
Eduskuntavaalit: Vuodesta 2003 Keskusta on menettänyt ääniään 226.000, demarit 122.000 ja Kokoomus 80.000, äänestäneiden määrä kasvoi 125.000 - yhteensä 553.000 ääntä (vuodesta 2003 vuoteen 2011). Voittajaksi on noussut Perussuomalaiset 516.000 äänen lisäyksellä. Vuonna 2007 äänestäjät kostivat Haloselle palkitsemalla Sauli Niinistön historiallisena äänikuninkaana, mikä pelasti Kokoomuksen suuremmalta tuskalta. Mutta muutos on siis näkynyt jo vuodesta 2003 asti - 2011 Jytky ei ollut sattumaa.
Kunnallisvaalit: Kokoomus ollut suuri voittaja (+134.000) ja tietenkin Perussuomalaiset (+122.000) vuodesta 2000 vuoteen 2008. Keskusta tippui 16.000 ja SDP kasvoi 30.000 - eli ei mitään dramaattista, vaikka äänestäjien lukumäärä kasvoi 322.000 kpl. Kokoomuksen kasvun taustalla on yksinkertainen syy: julkisen sektorin työntekijöistä yhä useampi kokee Kokoomuksen henkiseksi kodikseen perinteisen vasemmiston sijaan, koska kuntien pienipalkkaisimmat työntekijät on ulkoistettu. Varsinkin Vasemmistoliitolla mutta myös SDP:llä on tunkkainen maine - entisistä "Ei EEC:lle"-puolueista on tullut rajat ylittävän solidaarisuuden nimissä euron tukipakettien ja maahanmuuttoa suosivan kulttuurirelativismin tukijalka. Kookomus ei kärsi niinkään siitä, että se on ollut mukana kuin siitä, ettei se ole uskaltanut harata vastaan.
Iltalehden mukaan joka kolmas ei ole vielä päättänyt ketä äänestää. Näyttää siltä, että äänestysvilkkaus kasvaa sellaisenaan Perussuomalaisille. Moni empii, onko järkeä antaa protestiääntä, jos Perussuomalaiset jäävät neljänneksi noin 15%:n kannatuksella. Viime vaalien alla Perussuomalaisten ennusteet olivat useita prosenttiyksikköjä lopullista tulosta matalampia, eikä ole oikeastaan mitään syytä epäillä etteikö niin ole nytkin. Siihen yhdistettynä äänestysaktiivisuuden nousu ja vielä empivien piiriin syntyvä momentum voi hyvinkin tuoda mukanaan kaikkien aikojen yllätyksen sunnuntaina. Lukijakyselyni tuloksista ei voi sanoa muuta kuin sen, että kantaansa empivien joukossa Perussuomalaisten osuus on 50% - se on jokaisella empivällä nimittäin se toinen vaihtoehto.
6 kommenttia:
Kunnallisvaalit ovat luonteeltaan paikalliset, vaikka media tekee niistä valtakunnalliset. Puolueella ei ole kunnallisvaaleissa niin suurta merkitystä kuin eduskuntavaaleissa. Enemmän on merkitystä sillä, mistä päin kuntaa ehdokas on kotoisin. Valitettavasti vaalijärjestelmä tekee "kyläpolitiikan" mukaisen äänestämisen vaikeaksi.
Keskusta menestyy kunnallisvaaleissa todennäköisesti paremmin kuin valtakunnallisissa vaaleissa. Lisäksi hallitus on kuntauudistuksellaan pelannut Keskustan pussiin.
Ihmiset äänestävät tuttua, johon luottavat.
Tilanne on tosin erilainen Helsingin kaltaisissa suurkunnissa. Helsingin kaupunki pitäisi itse asiassa pilkkoa vaalipiireihin, koska muuten suuret kaupunginosat saattavat jäädä kokonaan ilman edustajaa. Esimerkiksi Vuosaarta ei valtuustossa tällä hetkellä edusta kukaan.
Puolueella ei ole kunnallisvaaleissa niin suurta merkitystä kuin eduskuntavaaleissa.
Tjoo... Kunnallispolitiikassa vahva persoona pystyy toimimaan itsenäisesti, mutta suurin osa ajaa joko puolueensa etua tai sitten hän edustaa ns. kuntapuoluetta eli on itse töissä kunnalla, ay-liitossa tai muuten vaan ajaa kuntatyöntekijöiden etua.
Pienissä kunnissa toki äänestetään tuttua, mutta sielläkin tuttu äänestää puolueensa linjan mukaisesti. Pitääpä muuten etsiä se Kataisen lausahdus, jossa hän totesi ettei kunnanvaluutetulla ole muuta valtaa kuin päättää siitä pankista, mistä velka otetaan.
"Moni empii, onko järkeä antaa protestiääntä, jos Perussuomalaiset jäävät neljänneksi noin 15%:n kannatuksella. Viime vaalien alla Perussuomalaisten ennusteet olivat useita prosenttiyksikköjä lopullista tulosta matalampia, eikä ole oikeastaan mitään syytä epäillä etteikö niin ole nytkin."
Tätä minäkin juuri mietiskelin luettuani tuoreesta gallupista, joka rummutti Perussuomalaisten kannatuksen laskeneen. Täysin sama kuvio kuin vuoden 2011 ek-vaaleissa. "Perussuomalaisten kannatus romahti" -otsikot koristelivat silloinkin lehtien etusivuja juuri ennen vaaleja, ja tulos olikin sitten hiukan toinen - ja erityisen nolo lehdistölle.
Tuskin Perussuomalaisten kuntajytky samaa luokkaa tulee olemaan kuin ek-vaaleissa. Mutta on näissä tuoreissa gallupeissa jotain merkillistä. Miten helvetissä Kepu nyt yhtäkkiä olisi noussut SDP:n kanssa tasoihin? Mikäli ko. gallupit todella realisoituvat vaaleissa, tuleepahan taas kirottua tämäkin kansakunta mitä syvimpään mahdolliseen maanrakoon: Puolue, joka itse oli suunnittelemassa kuntauudistusta, ja nyt perustaa koko vaalistrategiansa sen vastustamiseen, palkitaan tästä äånestäjien taholta näissä olosuhteissa ihan kiitettävällä vaalituloksella.
Kunnallisvaaleissa ei ole niin tärkeää saako PS 14, 18 vai 22% äänistä, vaan tärkeää on monenneksi suurin se on kussakin kunnassa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että pääkaupunkiseutua lukuunottamatta se nousee monessa valtuustossa kakkospuolueeksi ja ilmeisesti joissain maaseutukapungeissa jopa suurimmaksi.
Tuo äänestäneiden pudotus vuodesta 1992 vuoteen 1996 on 287.000. Siitä SDP:n äänestäjien määrä laski 137.000, Vasemmistoliiton 65.000, Vihreiden 35.000 ja SMP:n 43.000. Tuohon aikaan sattui sekä suuri lamakausi että Neuvostoliiton romahdus. Molemmat tapahtumat verottivat selvästi vasemmistopuolueiden ääniä. Nyt ensimmäistä kertaa ääniä näyttää virtaavan takaisin ja nimenomaan Perussuomalaisille. Olisikin vaikea kuvitella, että kaupungissa äänestettäisiin (Suomen) Maaseudunpuoluetta, joten nimenvaihdos on kerrankin purrut hyvin.
"Kunnallispolitiikassa vahva persoona pystyy toimimaan itsenäisesti, mutta suurin osa ajaa joko puolueensa etua tai sitten hän edustaa ns. kuntapuoluetta eli on itse töissä kunnalla, ay-liitossa tai muuten vaan ajaa kuntatyöntekijöiden etua."
Näin toki on, mutta hajanaisissa, usean keskuksen kunnissa on merkitystä, mistä kunnan osasta/taajamasta valtuutettu on kotoisin.
Tulevaisuudessa, kun kuntien koko kasvaa, tämä korostuu entisestään.
Hyvä huomio, että kuntaliitosten jälkeen oleellista on, mistä taajamasta valtuutettu on. Se on itse asiassa hyvin vahva argumentti kuntaliitoksia vastaan. Taloudellisestihan kuntaliitoksista ei ole muutenkaan mitään hyötyä.
Lähetä kommentti