perjantai 5. lokakuuta 2012

Kohta kaatuu

Kuten kaikki hyvin muistavat, kansanedustaja Jussi Halla-aho erotettiin Perussuomalaisten eduskun taryhmästä hänen todettuaan Facebookissa, että Kreikka tarvitsee armeijan kadulle, jos maa yrittää selvitä eurossa annetuilla ehdoilla. Nyt Kreikan pääministeri Antonis Samaras myöntää, että rakas kotimaansa on katkeamispisteessä, ja jos hänen hallituksensa ei saa euromailta tukea, valtio ajautuu marraskuussa kassakriisiin ja vallan nappaavat uusnatsit.

Kuten Keskiäkäinen mies jo ehtikin bongata, kansankomissaari Olli Rehn pelottelee suomalaisia, että häneltä on jo tivattu, koska Suomi eroaa eurosta kun se ei kerran halua antaa muille rahojaan. Hassua kyllä, Rehn ilmeisesti kuvittelee suomalaisten nyt nurisematta lopettavan vastuksensa, ei kai hän muuten olisi moista vakavissaan todennut.

Kauppalehden toimittaja Olli Herrala - Jan Hurrin ohella ainoa järkevä suomalainen toimittaja - kirjoittaa blogissaan hyvin, että nyt suunniteltu Finanssivero ei auta taloutta eikä edes euroa, vaan se on vain ja ainostaan EU:n komission oma veroinstrumentti. Heti kun komissio pääsee pois kansallisvaltioiden poliittisen valvonnan ulottumattomiin omine veroineen, se vero ei ikinä poistu, saati laske. Kuten Herrala huomauttaa, tämä sopii ylikansallista sosialismia ratkaisuksi tarjoavalle vasemmistolle, joiden tavoitteena on verottaa kaikki kansalaisten varat ja tulot virkakoneiston hallittavaksi ja uudelleen jaettavaksi. Heidän maailmassaan virkamiehet paitsi tietävät sinua paremmin omat tarpeesi, myös kaikkinainen itsekkyys ja pahuus poistuvat, kunhan varallisuus vain jaetaan "oikeudenmukaisemmin". Uskomatonta, että joku edelleen armon vuonna 2012 edelleen noin uskoo, eikö olekin?

Rahoitusmarkkinoita tuntemattomille avaan lyhyesti veron vaikutuksia kirjoituksen päätteeksi. Oletus ns. tehokkaista markkinoista tarkoittaa sitä, että ilmaisia lounaita ei ole olemassa. Toisin sanoen, jos ostat Helsingin Pörssistä Nokian osakkeen ja myyt sen sadasosa sekuntia myöhemmin Lontoossa, hinta on molemmissa kauppapaikoissa sama, vaikka valuutta on eri. Kauppaa käyvät robotit, jotka huomaavat tuollaisen arbitraasin sekunnin murto-osassa eli välitömästi. Aivan vastaavalla tavalla markkinoilla käydään koko ajan kauppaa valtioiden velkapapereilla, raaka-aineilla ja kaikella mahdollisella. Erittäin lyhyt sijoitusaika tarkoittaa sitä, että myös voitot ovat marginaalisen pieniä, koska muutoinhan ns. vuosikorko nousisi hetkessä useisiin kymmeniin prosentteihin. Jos tämä mahdollinen marginaalinen tuotto verotetaan pois, kuten siis suunnitellaan, nopeasyklinen kaupankäynti loppuu, koska vero maksetaan myös tappiollisesta kaupoista. Sen seurauksena rahantekomahdollisuus siirtyy pois Euroopasta niihin maihin, joissa veroa ei ole. It's so bloody simple.

4 kommenttia:

Igor kirjoitti...

En pidä siitä, että keksitään jotain uusia EU-veroja. Mutta ihmettelen silti tyhmällä kysymyksellä: miten me nyt hyödymme noista pikakaupoista kun ei ole mitään veroja? Eli hävisimmekö me jotain tuon vero johdosta?

Eikös sen ns Tobinin veron idea ollutkin alunperin hillitä rajuja ja nopeasyklisiä varallisuuden siirtoja?

Lisäksi tuossa robottikaupankäynnissäkin on omat riskinsä. Tunnen guruja, jotka ovat jo suunnitelleet Yhdysvalloissa kaupankäyntiohjelmia, jotka hyödyntävät tietoa, että kilpailijat tukeutuvat robotteihin, joiden käyttäytymissäännöt tiedetään.

vieras kirjoitti...

2008 alkanut talouskriisi olisi kai vältetty sillä mikäli pankit olisivat vaatineet täysiä vakuuksia jokaiselta joka hakee lainaa. Tarvittaessa Brasilian mallin mukaan, jossa kuulemma tehdään näin että jos ei asiakkaan takaukset riitä niin pankinjohtajan pitää taata loppuosa velasta pankin oman omaisuuden avulla tai pankinjohtajan henkilökohtaisen omaisuuden avulla. Tämän luulisi pankin tarkastavan perinpohjin sen onko lainan hakijalla täysi kyky selvitä lainasta ja sen koroista.

Monia maita vaivaa talous-ja budjettikriisi olisi kaiketi vältetty sillä jos niissä olisi noudatettu Raamatun kohtaa 1.Moos. 41:34-36. Se kuuluu nykykäännöksen mukaan näin:

34. Faraon tulisi myös asettaa maahan virkamiehiä, jotka ottavat talteen viidenneksen Egyptin sadosta niinä seitsemänä viljavana vuotena.
35. Heidän tulee koota noina tulevina hyvinä vuosina talteen kaikkea syötävää ja varastoida faraon valvonnassa viljaa varmaan talteen kaupunkeihin.
36. Tämä vilja olkoon maassa varalla niiksi seitsemäksi nälkävuodeksi, jotka tulevat Egyptin maahan. Silloin maa ei joudu nälänhädän vuoksi perikatoon.

1933 käännöksen mukaan se menee näin:

34. Näin tehköön farao: asettakoon päällysmiehiä maahan ja ottakoon viidennen osan Egyptin maan sadosta seitsemänä viljavuotena.
35. Ja koottakoon näinä hyvinä vuosina, jotka tulevat, kaikki niiden sato ja kasattakoon viljaa faraon haltuun, talletettakoon sato kaupunkeihin ja säilytettäköön,
36. niin että maalla on eloa säästössä seitsemän nälkävuoden varalle, jotka kohtaavat Egyptin maata. Niin ei maa joudu perikatoon nälänhädän aikana.

Kumitonttu kirjoitti...

Eli hävisimmekö me jotain tuon vero johdosta?

Kyllä häviäisimme. On hankala laskea tarkkoja summia, mutta pääoman verottaminen muuttaa sen tuotto-odotuksia. Vaikutukset ovat moninaisia, mutta ihan vain esimerkinomaisesti voisi todeta, että samalla riskillä olevat sijoituskohteet tulisivat siten EU:ssa huonommin tuottaviksi kuin EU:n ulkopuolella.

Amerikkalaiset tekivät melko tarkkoja laskelmia joku vuosi sitten, jossa he arvioivat yritysten sääntelyä ja valvontaa säädettyjen lakien vaikutusta talouteen. Heidän arvionsa mukaan noin 2% kansantuotteesta meni sääntelyyn ja valvontaan, ja Euroopassa summan arveltiin olevan noin 4% tai enemmän.

Osa sääntelystä ja valvonnasta voi olla hyvinkin perusteltua, mutta kokonaisuudessaan summat ovat aivan käsittämättömän suuria ja on mahdotonta todistaa, että ne maksaisivat itsensä takaisin. Luultavaa on, että eivät maksa, sillä Suomesskin elettiin varsin siistissä ja turvallisessa maailmassa vielä 80-luvullakin, jolloin sääntely oli (rahataloutta lukuunottamatta) selvästi nykyistä vähäisempää.

Vieras, jso pankinjohtajan pitää laittaa omiaan, niin vielä akuutimpaa olisi vaatia samaa poliitikoilta ja virkakunnalta. Tuo seitsemän hyvän ja huonon vuoden sykli on tunnistettu Nilin vedenvirtaamista 2000-luvulla. Joten voisi sanoa, että tuo kyseinen kohta on ihmiskunnan ensimmäinen kirjallinen havainto ilmastonmuutoksesta :)

vieras kirjoitti...

Viljan varastoiminen vuosittain tarkoittaisi nykyisin sitä että vuosittain valtio siirtäisi säilöön tietyn summan tai prosenttiosuuden budjetistaan. Näin siis tehtäisiin hyvinä vuosina. Ja jos tulee huonot vuodet ja verokertymä laskee, niin sitä voidaan paikata ottamalla tuosta säilytyspaikasta. Tällöin ei tarvitse ottaa velkaa eikä kiristää veroja eikä leikata menoja edellisvuoteen nähden.