Palestiinalaisvaltio - Jordania

Antisemitismiä arabimaissa tutkinut ja Jordaniassa olevien palestiinalaisten puhemiehenä toimiva Mudar Zahran lausuu länsimaiselle vasemmistolle ja sitä suorailevalle medialle aikamoiset madonluvut haastattelussaan (Youtube). Hän toteaa, ettei palestiinalaisten enemmistö suinkaan haikaile Juudean ja Samarian (Länsirannan) perään. Hän jopa väittää, että jos Jordania pääsisi osalliseksi ns. arabikevään vallankumoukseen ja maan hashemiitti-eliitti pyyhkäistäisiin pois vallasta, koko palestiinalaisvaltion ongelma olisi pyyhkäisty kerralla pois. Jordania on palestiinalaisten kotivaltio - Juudea ja Samaria vain sen läntisin pieni uloke - ja suurin osa palestiinalaisista olisi valmis jo päättämään vuosikymmeniä kestäneen vihanpidon.

Useimmissa ihmisoikeuksia rikkovissa maissa uhreina ovat pienet vähemmistöt. Toisin on Jordaniassa (6,4 miljoonaa asukasta), jossa suurimman vähemmistön muodostavat palestiinalaiset (2,7 milj). Jordanian syntyessä Kuolleen meren itäpuolella asui 400.000 arabia (ns. jordanialaiset) ja länsipuolella Juudeassa ja Samariassa asuneet ns. palestiinalaiset (700.000 hlö). He ovat siitä alkaen joutuneet beduiinien ja erityisesti valtaa pitävän hashemiittien syrjinnän kohteeksi. Kyseiset maa-alueet pakkoliitettiin Jordaniaan huhtikuussa 1950 ja tunnettiin kuningaskunnan Länsirantana.

Valtauksen seurauksena länsirannan palestiinalaisia - jotka ovat siis samoja arabeja kuin itärannan jordanialaisetkin - sorretaan Jordaniassa julkisen sektorin nimityksissä: tällä hetkellä yksikään Jordanian 12 kuvernoraatin johtajista ei ole palestiinalainen. Palestiinalaiset joutuvat maksamaan erilaisia veroja, joita muut eivät maksa. Beduiinit on esimerkiksi vapautettu pääosasta veroja, koska heitä kohdellaan virkamiehinä. Valtio on varannut virkamiehilleen omat erilliset valtion tukemat vähittäismyymälät, joissa myydään kodin- ja peruselintarvikkeita halvemmalla. Military Consumer Corporation -nimellä tunnettu kauppaketju ei ole korottanut hintojaan, vaikka maan inflaatio on kova.

Vuosikymmeniä jatkuneen sorron seurauksena Jordaniassa asuvilla palestiinalaisilla ei ole mitään poliittista valtaa eikä edes mahdollisuutta hankkia sitä, ei oikeutta muille kuuluvaan peruskoulutukseen ja joukko muita rajoituksia heidän ainoaan lailliseen elinkeinoonsa eli kaupankäyntiin. YK:n pakolaisjärjestön mukaan Jordanian poliittisen johdon mielestä palestiinalaiset ovat edelleen pakolaisia, joilla on oikeus palata Palestiinaan. Tämä tulkinta tekee mahdolliseksi heidän systemaattisen syrjintänsä, ja vuodesta 2008 alkaen hashemiittihallinto on kieltäytynyt uusimasta palestiinalaisten passeja. Tuhannet ovat jo menettäneet passinsa ja kymmenet tuhannet tulevat menettämään.

Nämä avoimen vihamieliset toimet osoittavat, että hashemiitti-hallinto pitää palestiinalaisia pelinappuloinaan Israelin vastaisessa taistelussaan. Kuningas Hussein solmi rauhan Israelin kanssa vain siksi, ettei Jordanialla ollut enää varaa sotia sitä vastaan. Hänen poikansa on vähemmän peittelevästi osoittanut vihamielisyyttään Israelia kohtaan. Elokuun 3. vuonna 2004 hän haastattelussaan al-Arabiya tv-kanavalla vastusti palestiinalaishallinnon aikomuksia luovuttaa maata Israelille rauhansopimusta vastaan. Hän on vastoin palestiinalaishallinnon virallista näkemystä vastustanut kaikkia myönnytyksiä Israelille. Hän on jopa uhannut Israelia sodalla. Hän käyttää palestiinalaisia oman poliittisen agendansa ajamiseen ja vähät välittää palestiinalaisten omista pyrkimyksistä.

Kun kuningas Abdullah määräsi lopettamaan passien uusimiset palestiinalaisille, tämäkin oli oikeasti isku Israelia vastaan. Hänen tavoitteensa on tehdä palestiinalaisista isänmaattomia pakolaisia, joiden täytyy poistua Jordaniasta Länsirannalle, jonka Abdullah haluaa pysyvän maailmanpolitiikan parrasvaloissa. Kuningas toivoo Israelin vastaisen asenteensa voimistavan beduiinien ääri-islamilaista liikehdintää. Vaarana on, että jossain vaiheessa iso osa palestiinalaisia jää kahden rajavartion väliin ilman mahdollisuutta palata kummallekaan puolelle. Se olisi valtava julkisuustempaus, koska kansainvälinen media käyttäisi mahdollisuutensa lyödä Israelia ja muistuttaa länsimaita niiden syyllisyydestä kaikkiin mahdollisiin arabimaiden ongelmiin. Hashemiitit saisivat siten siirrettyä luomansa ongelman - palestiinalaisten huono kohtelu - Israelin syyksi ja selviytyisi tilanteesta suurena voittajana.

Koska Jordaniassa asuu eniten palestiinalaisia, olisi johdonmukaista luoda palestiinalaisvaltio sinne kuin pieneen osaan Israelia, joka ei edes ole vastuussa Länsirannan liittämisestä Jordaniaan vuonna 1950 ja sitä seuranneesta pakolaisongelmasta. Hashemiittihallinnon epätoivoinen pyrkimys käyttää palestiinalaisia oman alueellisen voimansa pönkittämiseksi johtaa pakolaisongelman epäinhimilliseen ja täysin teennäiseen jatkumiseen. Ongelma on ratkaistavissa ilman Israelia, mikäli halua vain löytyy, väittää Mudar Zahran.