Mielikuva, johon todella usein törmää on saksalaisten kansallissosialistien eli natsien eli tuttavallisemmin vaan fasistien homovastaisuus. Hehän keskittivät ja tuhosivat mitä tahansa kansoja ja kansanryhmiä juuri mihinkään piirteeseen sen kummemmin katsomatta, jos viholliskuva oli muuten kohdallaan. Ainoan poikkeuksen tekivät Itä-Euroopan kansat yleisesti ja juutalaiset erityisesti - Puolan neljä miljoonaa juutalaista muodostivat 20%:n vähemmistönä erityisen oivan vihan kohteen.
Ian Kershaw'n Hitler-elämäkerta paljastaa kuitenkin varsin toisenlaisen kuvan. SA-joukkojen perustaja ja komentaja Ernst Röhm oli todellinen sikailija-nautiskelija ja avoimesti homoseksuaali, jonka ihastuksen kohteina olivat erityisesti nuoret pojat. Hitler ilmeisesti sieti Röhmiä ja hänen elosteluaan niin kauan kun se ei uhannut tartuttaa mielikuvaa kansan silmissä Hitleristä samanlaisena sikailijana.
Kansallissosialismi ammensi pakanallisista muinais-germaanisista taruista sankariaineksia, joihin tuleva soturikansa uljaimmat miehensä velvoitti. Naiset ja erityisesti porvarillinen elämäntapa vaimoineen ja lapsenkasvatuksineen oli kaikki pois siitä laatu-ajasta, jonka vain kaksi miestä voi luonnossa samoillessaan kokea. (Kannattaa muuten pohtia huippusuosittua Brokeback Mountain -elokuvaa tästä näkökulmasta). SS-upseerien lapset tuli liittää valtiolle rituaalissa, jossa äiti vannoi uskollisuutta natsiaatteelle isän pidellessä SS-tikaria lapsen päällä. Lapset tuli kasvattaa keskitetysti päiväkodeissa, joissa heidän aivopesunsa oikean aatteen taaksen oli helpompaa. Isiä varsinkaan muttei äitejäkään tarvitu kuin synnyttämään uusia sotureita.
Natsi-Saksan homoseksuaalisesta fetissistä tai pikemminkin fantasiasta on olemassa hieman koominen kirja Pink Swastika. Tarkastelipa natsi-Saksan ja erityisesti Hitlerin ajatuksia seksistä, seksuaalisuudesta ja tässä tapauksessa homoseksuaalisuudesta, on selvää että Hitler ei todellakaan ollut mikään homokammoinen puusilmä, vaan hän todella tuon aikakauden ajattelutapojen mukaisesti suvaitsi homoseksuaaleja, jos he eivät olleet hänen ideologisia vastustajiaan.
Kaikissa ideologioissa seksuaalisuudella ja erityisesti sen tukahduttamisella on merkittävä rooli. Islamissa ympärilaikkauksella yirtetään hillitä nuorten seksuaalisuutta ja bolsevikki-johtajatar Madame Kollontai julisti vesilasi-teoriaansa, jossa seksiä piti olla tarjolla kuin vettä kaivolla. Nyky-Suomessa leimakirves "fasisti" heilahtaa välittömästi, jos joku uskaltaa puolustaa perinteisiä perhearvoja. Ilmiselvästi fascismilla ei ollut vaikeuksia hyväksyä homoseksuaalisuutta sinänsä, mikä tekee tuostakin väitteestä aika kornin.
Fasismin - siis saksalaisen sosialismin - homovastaisuus on tietääkseni melko lailla suomalainen tulkinta. Suomalaisilla on Neuvostoliiton jäljiltä kaksijakoinen suhtautuminen venaläisiin ja sosialismiin. Vaikka nykyvasemmisto jo tunnustaakin Neuvostoliiton ongelmat, se yhä edelleen demonisoi kaiken pahan saksalaisuuteen ikään kuin kostoksi siitä kohtalosta, jonka natsit olivat suunnitelleet venäläisille. Tosiasiassahan homot olivat nimenomaan Neuvostopropagandassa esimerkkejä länsimaisesta rappiollisuudesta, individualismista ja libidon voimasta yli sosiaalisen vastuunkannon.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Hitler itse oli pragmaattinen asian suhteen. Röhm oli homostelija, mutta Himmler taas tiukka homofobi. Hitler luotti Himmleriin enemmän, ja pitkien puukkojen yönä tehtiin valinta. Homot tapettiin. Missä määrin tämä oli myönnytys konservatiiveille, on vaikea sanoa. Hitlerin määräämä puhdistus poisti radikaalimmin sosialismia ajaneet kuten Röhmin puolueesta. Himmler oli alunperin myös vasemmalla, mutta palvoi Hitleriä ilmeisesti enemmän kuin sosialismia.
Hyvä teksti! Homot ja sosialismi on mielenkiintoinen aihe. Itse olen pannut merkille, että homot ovat yleensä vasemmalle päin kallallaan poliittisesti.
Teoriani tähän on se, että kun homot eivät kilpaile perinteisillä heteroiden parisuhdemarkkinoilla, niin heille kapitalismi on yhdentekevää. Siinä missä heteromies tekee työtä ja kartuttaa omaisuutta mahdollisesti houkutellakseen paremman tasoisia naisia, niin homoille tuo on yhdentekevää.
Ja koska ns. taloudellis-sosiaalinen kilpavarustelu on homoille yhdentekevää, niin ihanneyhteiskunta on sosialistinen.
Toki myös monet homomiehet ovat feminiinisiä, ja useimmiten naiset kannattavat sosialistista yhteiskuntaa, niin myös tätä kautta homoilla vasemmistolaiset asenteet ovat voimakkaampia.
Samoin homot kokevat olevansa sorrettu vähemmistö, jolloin erilaisia vähemmistöjä märehtivä vasemmisto on heitä lähellä (vrt. Arhinmäki polkupyörineen pride-kulkueen johdossa).
---
Mielenkiintoisesti vasemmistossa on ja on ollut monia homoseksuaaleja, miehiä ja naisia:
-Jorma Hentilä (SKDL)
-Silvia Modig (VAS)
-Jani Toivola (VIHR)
-T***a H***nen (virallisesti hetero)
-Oras Tynkkynen (VIHR)
Listaa varmasti voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, jos tarpeeksi jaksaisi kaivaa.
Vastapainoksi voisi mainita, että mainitse yksikin oikeistolainen homo. Jörg Haider voisi tietty olla yksi, mutta että suomalainen.
Kiitos TM ja MF kommenteistanne taas kerran. Hyviä näkemyksiä. En ole koskaan pitänyt SS- ja Tom of Finlandin koppalakkisten homomiesten yhdennäköisyyttä sattumana. Natsismin pakanajuuret ovat myös hyvin tiedossa, mutta rehellisesti myönnän, etten ole aiemmin(kaan) pitänyt mitenkään luultavana, että seksuaalisuudella olisi ollut jotain tekemistä natsien ideologiassa. Ehkä olen väärässä, koska kaikilla ideologioilla on aina voimakas seksuaalinen eetoksensa ja etiikkansa.
Tosiasia kuitenkin on, että kun kansalaisoikeuksia alettiin kaventaa, julkihomot pistettiin ahtaalle ja tapettiin.
Mutta mutta, niin tapahtui myös Suomessa ihan lain määräyksestä vielä 70-luvulla. Eikä ole syytä unohtaa, että naisten homoseksuaalisuus EI OLLUT rangaistava teko natsi-Saksassa.
Eli kuten sanoit, jonkinlainen kytkös tässä on ollut ja yhä on.
Nim. tiedemies,
Haider ei ollut uusnatsi. Nämä väitteet syntyivät hänen poliittisten vastustajiensa toimesta, kun hän oli tavannut itävaltalaisia veteraaneja, jotka olivat toisessa maailmansodassa taistelleet Hitlerin joukoissa. Itävalta kuului silloin Saksaan, joten Hitlerin joukoissa taisteleminen ei ollut itävaltalaisille harvinaista, eikä se useimmiten ollut poliittinen mielenilmaus. Itävaltalaisia velvoitettiin kutsunnoilla liittymään Saksan armeijaan. Tuskinpa kukaan em. veteraaneistakaan oli tapaamisen aikana natsi. Tällaisen tilanteen tullessa eteen media ei kuitenkaan voi itselleen mitään. Sen on pakko vääristellä siitä natsijuttu. Sama periaate on toki nähty Suomessakin vis-a-vis perussuomalaiset.
En viitannut tuohon, vaan tähän: http://www.economist.com/node/12415006
KT! Viittauksesi tuohon Pink Swastika nettikirjaan oli mielenkiintoinen. Ja minulle ihan uusi vaikka kouluajoista lähtien olen kiinnostunut sotia edeltävän Saksan aiheuttamista traumoista. Kävinhän sodan jälkeen saksalaista koulua saksalaisine opettajineen, joille asiat olivat vielä tuoreita (aloitin koulun 1952).
Pink Swastikan historian kuvaus on saanut Saksaa tuntevien historioitsijoiden silmissä epäilyksiä. Wikipedia mainitsee 'The book drew criticism from historians' ja luokiteltu ryhmään Anti-gay propaganda.
Se että jotkut homot pitivät koppalakkeja, uniformuja ja kiiltäviä saappaita miehekkäinä vetiminä oli Tom of Finland tyylistä miehekkyyden palvontaa ei mitään koko natsismin läpitunkemaa salaliittoa.
Berliinikin oli 1930-luvulla aika vapaamielinen paikka eikä hyväksyntä vaatinut mitään homojen erillistä soluttautumista natseihin.
Valkea, Haiderin sukuhan asusteli juutalaisilta varastetulla maatilalle, joten sieltä osin oikeuteutusti kumpuaa näitä syytöksiä. Samoin hän jossain yhteydessä piti "30-luvun antisemitismiä ymmärrettävänä". Mitä nyt sitten ikinä tarkoittikaan sillä.
En saanut TM:n linkkiä auki - tarvinnee olla tilaaja?
GPI!!! Pink Swastika on joiltain osilta ihan oikeassa, mutta ei kansallissosialismin ydin ja tai edes kehys muodostunut SM-homoilusta. Siinä on toki yhtymäkohtia erilaiseen porvarillisen kulttuurin ja perinteisten perhearvojen vastustamiseen kuten kaikissa itseään "edistyksellisenä" pitävissä aatteissa jakobiineista vihreisiin.
Berliini oli koko 1900-luvun hyvin vapaamielinen kaupunki, mutta nythän se alkaa vähitellen siirtyä ei-saksalaiseen kulttuuritarjontaan. 30-luvulla homous oli ihan kohtuullisen hyväksyttyä, ei siihen kytkeytynyt mitään "heikomman osapuolen" stausta kuten nykyisin, kun sitä pitää oikein erikseen suojella. Homot, ressukat, kun sitä tarvitsevat eivätkä selviä yksin tässä valkoisen heteromiehen kulttuurissa nyyh
Ainakin minä sain linkin auki. Kirjoitus alkaa tällä tavalla:
"IF YOU wanted to see a Nazi in Jörg Haider, it wasn’t difficult. The tanned, cold, Aryan good looks, the liking for black leather, the taste for extreme sports and fast cars, all hinted at it."
Jos minun pitäisi antaa kursseja character assassination taidoissa, käyttäisin tätä malliesimerkkinä siitä miten kirjoitus voidaan aloittaa. Minulle se kuitenkin asettaa kyseenalaiseksi kaiken sen mitä tulee sen jälkeen.
Hyvä esimerkki on artikkelin venkuilu juutalaisten suhteen. FPÖ puolueen varapuheenjohtaja oli juutalainen, Haiderin puolueorganisaatiossa oli muitakin juutalaisia ja Haiderilla oli hyvät välit moniin juutalaisiin. Mutta kun hän arvosteli yhtä juutalaista jostain asiasta (joka ei liittynyt hänen juutalaisuuteensa), jota artikkelin tekijä ei luonnollisesti halua paljastaa; no, Haider on tietenkin natsi ja anti-semitisti.
Artikkeli mainitsee itsekin Haiderin sanoneen useammassa yhteydessä seuraavaa: "Mr Haider, too, talked of “drawing a line” under Nazism and declared that he wanted keine braunen Schatten, no brown shadows.", mutta luonnollisesti tämä ei kelpaa Economistin assassiinille.
Minulla on myös riittävästi tietoja sanoakseni, että loputkin kohdat ovat joko vääristeltyjä tai irrotettu kontekstistaan, enkä viitsi tuhlata aikaani niihin.
Nim. tiedemies epäilemättä uskoo Economistin joka sanan.
Lisäys,
jos siis olette komeita valkoihoisia miehiä, jotka pitävät extreme-urheilusta ja nopeista autoista, se vihjaa teidän olevan natseja. Nih. Näin Economistissa. Ehkä heidän olisi pitänyt mainita, että Haider piti myös koreista röyhelöillä varustetuista puvuista, ja keltaisista ja vaaleanpunaisista(!) kravateista. Onko se natsismia? Täytyyhän sen olla!
Tuollaisia artikkeleja ei voi käsitellä muuten kuin saattamalla ne naurunalaisiksi.
Edelleenkin olen sitä mieltä, että vasureissa on enemmän homoja.
Haideria kyllä yritettiin tehdä natsiksi. Muistan hämärästi jonkun uutispätkän, jossa vasurimielenosoittajat huutavat kuorossa "Haider ist Hitler".
Valkeaa kompaten, Haider koki samanlaisen kohtalon Itävallassa kuin PerSut Suomessa.
Ainakin mielikuva on sellainen. Homous on jossain määrin muodikasta, jolloin monelle vasurille on helppoa hankkia uhristatus homoilemalla. Siinähän sitten kaikki mahdolliset omat epäonnistumiset voi niputtaa heteronormatiivisen yhteiskunnan syyksi ja vaatia erivapauksia, -oikeuksia ja taloudellista tasa-arvoa.
Jos muodikas oma valinta jätetään pois laskuista, synnynnäinen homous on tietenkin yhtä yleistä kaikissa tuloluokissa ja poliittisissa viiteryhmissä.
Mainittakoon vielä, että muistan vuosia sitten jonkun henkilön sanoneen lähteisiinsä tukeutuen, että FPÖ:n puolueorganisaatiossa on monikymmenkertaisesti suurempi osa juutalaisia kuin heidän prosentuaalinen määränsä Itävallan asukkaista (0,1%). Yritin googlata tietoa asiasta, mutta en ainakaan lyhyellä etsinnällä löytänyt sitä.
Kun media kertoi, että FPÖ:n pääsihteeri Peter Sichrovsky (juutalainen) oli vuotanut tietoja FPÖ:sta Mossadille, Haider oli todennut siihen, että ei se haittaa, FPÖ on avoin puolue, ts. heillä ei ole median väittämää salaista (natsi tms.) agendaa. Yhtään FPÖ:n juutalaista ei erotettu vakoilukohun jälkeen.
Tietty pitää vielä todeta, että kaikkien etatistiekonomistien isä, John Maynard Keynes oli homoseksuaali.
---
Homous on jossain määrin muodikasta, jolloin monelle vasurille on helppoa hankkia uhristatus homoilemalla.
Tällaisia lehtijuttujahan näkee kerran kaksi vuodessa: "En päässyt työhön/virkaan X, koska olin homo".
---
Tässä lisäksi uusin homokirjoitukseni:
Miten todistaa oma seksuaalisuus?
Kirjoituksen tarkoitus oli vain ja ainoastaan osoittaa, että vasemmiston hellimä ajatus homoseksuaalisuuden vastustamisesta fasismina on väärä. Ja erityisesti siis se, että jos kyseenalaistaa homouden uhristatuksen, olisi jotenkin "äärioikeistolainen" ja saman tien paha ihminen.
En pidä FPÖ:tä minään natsipuolueena. Mutta Haider teki kyllä paljon sen eteen, että mielikuva olisi ollut ambivalentti. Hengailu SS-miesten kanssa ja näiden nimittäminen "periaatteen" miehiksi ja selkeästi ihaileva suhtautuminen erilaisiin natsahtaviin juttuihin nyt vaan on leikkimistä tällaisilla jutuilla.
Itsekin tykkään natsi-kitchistä, erityisesti SS-univormut ovat todella mageita. Mutta minä en olekaan juutalaisilta pilkkahintaan hankitulla omaisuudella rikastunut poliitikko. Haider oli. Ei hän mikään oikea natsi tietenkään ollut, mutta olisi ihan helposti voinut välttää mielikuvan synnyttämisen. Hänen homoutensakin oli vähän sellaista Röhmiläistä sorttia.
Lähetä kommentti