Kylmän sodan eläneet muistavat Itä-Saksasta pari asiaa yli muiden. Ensimmäinen oli se karmea pahviauto Trabant, joka keihästi kuljettajansa kiitokseksi nokkakolarista. Toinen oli se surkea alistunut henkinen ilmapiiri, jonka itäsaksalaiset vastaanottivat venäläisiltä miehittäjiltään. Jos Brezhnev olisi pyytänyt saksalaisia tatuoimaan otsaansa Zyklon-B:n, niin ainakin poliitikot olisivat käskyn mukisematta täyttäneet. Mikä saksalaisia oikein vaivaa?
Ranskahan on käyttänyt yhtä häikäilemättömästi saksalaisten 70 vuoden takaista tappiota hyväkseen rahastaessaan ulkopoliittiset pilvilinnansa teutonien verovaroilla. Yhä edelleen Saksa kiltisti maksaa sammakkojen patongit ja venäläisten kaasuputket. Euroopalla ei mene hyvin, jos sen tärkein kansa sammuttaa ydinvoimalansa silkan mediapelin seurauksena. Kun kommunistit - hekin siis kansallissosialistien uhreja - keksivät minkä tahansa uuden todisteen kapitalismin kataluudesta, ainaoana kansana maailmassa juuri saksalaiset keksivät solmia sen köyden päähän ja ruoskia sillä itsensä ja toisensa henkihieveriin.
Koko EU rakentuu muiden maiden röyhkeydelle ja saksalaisten kyvyttömyydelle puolustautua hyväksikäytöltään. Erich Honeckerin tavoin Angela Merkel tyrkkää kielensä pahimman vastustajansa suuhun. Kuinka kauan joudumme seuraamaan tätä irvokasta messua? Menneet on hyvä pitää mielessä ja muistissa, mutta jonkun täytyisi kertoa saksalaisille, että he eivät ole enää vastuussa isiensä tekosista.
Sitä vaan tällainen tavallinen pölypunkin ruokkija tulee ihmetelleeksi, että minkä takia euroseteleissä on kansallisuustunnus, jos kerran takaamme toistemme velkoja? Muotoilematta foliopipoa herää epäily, että euroa ei itse asiassa ollut koskaan tarkoitettukaan ikuiseksi. Jokainen maa voi erota siitä ottamalla käyttöönsä oman maansa tunnuksilla varustetut setelit. Se antaa riittävästi aikaa painaa uudet setelit ja ottaa käyttöön kansallinen valuutta.
10 kommenttia:
Tarkalleen millä tavalla Saksa maksaa ranskalaisten patonkeja?
Lähinnä ajattelin jotain tällaista taulukkoa.
Ranska on maksupuolella. Lähinnä noista maksellaan Portugalille ja itäisen euroopan maille. Espanja ja Irlanti ovat juuri ja juuri saamapuolella.
Puhin höpöjä. Tuo 65 miljardia oli puolaan kumulatiivisesti pumpatun rahan määrä neljältä vuodelta. Mutta silti, yli 10 miljardia vuodessa. Huimaa.
Tuosta samasta taulukosta poimin
Luxemburg - net benefit per capita EUR 16.170.
Jumalauta - voiko tämä olla totta?
GDP per capita (PPP):
USD 86.200 (EUR/USD = 1,33)
EUR 64.810
16.170/64.810 = 25%
CIA World Factbook
No näköjään minäkin, mutta 6% kansantuotteesta EU-tukia maailman kolmanneksi rikkaalle maalle on sairasta.
Nuo eivät ole tukiaisten määriä, vaan EU:n budjetistaan käyttämiä summia. Luxemburgissa on suhteettoman paljon EU:n avustuksia saavien yritysten pääkonttoreita, ja tuo luku vinouttaa sitä, kun Luxemburg on niin pieni.
Puola taasen on maatalousvaltainen maa, ja EU:n budjetista valtaosa on maataloustukea. Itse olin yllättynyt siitä, että Italiakin on tukevasti nettomaksaja.
The figures for Luxembourg may be inflated by the large number of companies based there with parents or subsidiaries based outside it.
Mitäpä muuta EU:lta voi odottaa, kuin epäselvää kirjanpitoa.
Siis, pointtina tuossa ei ollut kirjanpidon epäselvyys sinänsä, vaan se, onko mielekästä laskea firmalle A maksetun tuen kokonaan menevän kokonaan Luxemburgiin pelkästään siksi, että firman pääkonttori on siellä. Maataloustukiaisten kohdalla asia on selvä, koska se menee suoraan maajusseille ko. maihin, mutta yrityksille maksettaviin rahoihin sama laskutapa ei oikein päde, koska pääkonttori voi siirtää rahat johonkin toiseen maahan ja maksaa niillä siellä jotain.
Lähetä kommentti