Muslimien saamat Nobel-palkinnot:
Kirjallisuus:
1988 - Najib Mahfooz
Rauha:
1978 - Mohamed Anwar El-Sadat
1990 - Elias James Corey
1994 - Yaser Arafat
1999 - Ahmed Zewai
Talous:
(nolla)
Fysiikka:
(nolla)
Lääketiede:
1960 - Peter Brian Medawar
1998 - Ferid Mourad
YHTEENSÄ: (7) SEITSEMÄN
Juutalaisten saamat Nobel-palkinnot:
Kirjallisuus:
1910 - Paul Heyse
1927 - Henri Bergson
1958 - Boris Pasternak
1966 - Shmuel Yosef Agnon
1966 - Nelly Sachs
1976 - Saul Bellow
1978 - Isaac Bashevis Singer
1981 - Elias Canetti
1987 - Joseph Brodsky
1991 - Nadine Gordimer World
Rauha:
1911 - Alfred Fried
1911 - Tobias Michael Carel Asser
1968 - Rene Cassin
1973 - Henry Kissinger
1978 - Menachem Begin
1986 - Elie Wiesel
1994 - Shimon Peres
1994 - Yitzhak Rabin
Fysiikka:
1905 - Adolph Von Baeyer
1906 - Henri Moissan
1907 - Albert Abraham Michelson
1908 - Gabriel Lippmann
1910 - Otto Wallach
1915 - Richard Willstaetter
1918 - Fritz Haber
1921 - Albert Einstein
1922 - Niels Bohr
1925 - James Franck
1925 - Gustav Hertz
1943 - Gustav Stern
1943 - George Charles de Hevesy
1944 - Isidor Issac Rabi
1952 - Felix Bloch
1954 - Max Born
1958 - Igor Tamm
1959 - Emilio Segre
1960 - Donald A. Glaser
1961 - Robert Hofstadter
1961 - Melvin Calvin
1962 - Lev Davidovich Landau
1962 - Max Ferdinand Perutz
1965 - Richard Phillips Feynman
1965 - Julian Schwinger
1969 - Murray Gell-Mann
1971 - Dennis Gabor
1972 - William Howard Stein
1973 - Brian David Josephson
1975 - Benjamin Mottleson
1976 - Burton Richter
1977 - Ilya Prigogine
1978 - Arno Allan Penzias
1978 - Peter L Kapitza
1979 - Stephen Weinberg
1979 - Sheldon Glashow
1979 - Herbert Charles Brown
1980 - Paul Berg
1980 - Walter Gilbert
1981 - Roald Hoffmann
1982 - Aaron Klug
1985 - Albert A. Hauptman
1985 - Jerome Karle
1986 - Dudley R. Herschbach
1988 - Robert Huber
1988 - Leon Lederman
1988 - Melvin Schwartz
1988 - Jack Steinberger
1989 - Sidney Altman
1990 - Jerome Friedman
1992 - Rudolph Marcus
1995 - Martin Perl
2000 - Alan J. Heeger
Talous:
1970 - Paul Anthony Samuelson
1971 - Simon Kuznets
1972 - Kenneth Joseph Arrow
1975 - Leonid Kantorovich
1976 - Milton Friedman
1978 - Herbert A. Simon
1980 - Lawrence Robert Klein
1985 - Franco Modigliani
1987 - Robert M. Solow
1990 - Harry Markowitz
1990 - Merton Miller
1992 - Gary Becker
1993 - Robert Fogel
Lääketiede:
1908 - Elie Metchnikoff
1908 - Paul Erlich
1914 - Robert Barany
1922 - Otto Meyerhof
1930 - Karl Landsteiner
1931 - Otto Warburg
1936 - Otto Loewi
1944 - Joseph Erlanger
1944 - Herbert Spencer Gasser
1945 - Ernst Boris Chain
1946 - Hermann Joseph Muller
1950 - Tadeus Reichstein
1952 - Selman Abraham Waksman
1953 - Hans Krebs
1953 - Fritz Albert Lipmann
1958 - Joshua Lederberg
1959 - Arthur Kornberg
1964 - Konrad Bloch
1965 - Francois Jacob
1965 - Andre Lwoff
1967 - George Wald
1968 - Marshall W. Nirenberg
1969 - Salvador Luria
1970 - Julius Axelrod
1970 - Sir Bernard Katz
1972 - Gerald Maurice Edelman
1975 - Howard Martin Temin
1976 - Baruch S. Blumberg
1977 - Roselyn Sussman Yalow
1978 - Daniel Nathans
1980 - Baruj Benacerraf
1984 - Cesar Milstein
1985 - Michael Stuart Brown
1985 - Joseph L. Goldstein
1986 - Stanley Cohen [& Rita Levi-Montalcini]
1988 - Gertrude Elion
1989 - Harold Varmus
1991 - Erwin Neher
1991 - Bert Sakmann
1993 - Richard J. Roberts
1993 - Phillip Sharp
1994 - Alfred Gilman
1995 - Edward B. Lewis
1996 - Lu RoseIacovino
YHTEENSÄ: 129
Juutalaiset eivät aivopese lapsiaan sotilaallista koulutusta antavilla lehdillä, eivät opeta heitä räjäyttämään itseään ja aiheuttamaan mahdollisimman tuhoa muille.
Juutalaiset eivät kaappaa lentokoneita, eivät tapa olympiaurheilijoita tai räjäytä itseään saksalaisissa ravintoloissa. Juutalaiset eivät tuhoa kirkkoja eivätkä osoita mieltään tappamalla joukouttain muita ihmisiä. Juutalaiset eivät syyllisty ihmiskauppaan eikä heillä ole johtajia, jotka yllyttäisivät kansalaisiaan pyhään sotaan ja tuhoamaan toisia kansakuntia.
Muslimien voisi olla syytä panostaa lasten koulutukseen ja lopettaa syyttämästä länttä ja erityisesti juutalaisia kaikista kohtaamistaan vaikeuksista. Muslimit voisivat avoimesti kertoa omista saavutuksistaan ihmiskunnan hyväksi, jos he haluavat saada arvostusta uskonnolleen.
Erityisen hyvin Lähi-idän kriisi kiteytyy kahteen lauseeseen:
1) Jos arabit laskevat aseensa, Lähi-idän sota päättyy.
2) Jos juutalaiset laskevat aseensa, Israelin olemassaolo päättyy.
40 kommenttia:
Kaikki juutalaisiksi merkityt eivät tuossa listassa ole "puhdasverisiä".
Esimerkiksi Niels Bohrin isä oli etninen tanskalainen ja Bohr itse luterilainen.
Slight detail - Eliaksen Rauhan Nobel 1990, tarkoittanet kemian Nobelia ja saajana kristtyä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Elias_James_Corey
Abdus Salam on fysiikan Nobelin saaja ja muslimi.
Talouden Nobel ei ole oikea Nobel eikä sitä tulisi laskea. Se on Ruotsin keskuspankin myöntämä palkinto eikä liity mitenkään Nobelin testamenttiin ja säätiöön. Listastasi puuttuu kemian palkinnot, joka oli kaikista rakkain Nobelille.
Tuohon listaan on valittu kaikki jotenkin nimetä juutalaiseksi. Bohr ei ollut juutalainen, eikä myöskään Tamm tai Hertz.
Heillä saattoi olla juutalaista taustaa.
Kiitos oikaisuista.
Talouden Nobel ei ole oikea Nobel
Eikä rauhan, jonka jakavat norjalaiset poliitikot.
Heillä saattoi olla juutalaista taustaa.
Niels Bohrin äiti Ellen Adler näyttäisi olevan juutalainen. Kuten tunnettua, juutalaisuus periytyy äidiltä lapsille, joten siinä mielessä "juutalainen tausta" tarkoittaa juutalaisuutta.
Rauhan Nobel kuuluu Nobelin testamenttiin ja Nobel säätiö jakaa sitä. Valintavalta on annettu norjalaisille.
Nobel itse oli kemisti ja asetehtailija, mutta hän rakasti kirjallisuutta ja toivoi maailman rauhaa.
Kaiketi rauhan Nobel oli Nobelille tärkein ja sen jälkeen kemia ja kirjallisuus.
Fysiikan ja lääketieteen palkinnot olivat vähemmän arvokkaita.
Ok - kiitos tiedoista!
No, on muslimeja sentään kymmenen, joista yksi fysiikassa ja yksi kemiassa. Toisaalta juutalaisia on laskutavasta riippuen vähintään 160, joista kovissa tieteissä (fy, ke, lääkis) melkein 130.
Hauskinta asiassa on, että kun kuusi muslimia on saanut rauhanpalkinnon ja vain kaksi tiedepalkinnon, niin voidaan todeta muslimien kontribuution tieteelle olevan todella vähäinen, koska sen määrä on vain kolmasosa siitä mikä on muslimien kontribuutio maailmanrauhalle…
Jaska, unohdat muslimi lääketieteen nobelistit, heitä on kaksi.
Ano, kuusi rauhaa, yksi kemia, yksi fysiikka. Jäljellejäävät kaksi ovat yllä linkatun listan mukaan otsikon "Literature" alla, joka tietääkseni on suomeksi "kirjallisuus", ei "lääketiede". Vai onko joku muslimi saanut lääketieteen Nobelin, jota ei luettelossa mainita?
Tämän listan mukaan muslimeita olisi yhdeksän... Tiedä häntä. Joka tapauksessa, on kuvaavaa että kinaamme muutaman juutalaisen taustasta ja siitä, onko muslimeita seitsemän vai yhdeksän.
Yllä lukee,
Lääketiede:
1960 - Peter Brian Medawar
1998 - Ferid Mourad
Juu, kaikki eivät ole juutalaisia tai kokonaan juutalaisia, ainakaan fysiikan listassa. Tietääkseni Tamm on etninen eestiläinen, ...
Wallach puoliksi. von Bayer?
Schwinger taisi olla puoliksi. Bohr puoliksi, kuten todettiin.
Jne.
Ei sillä, että olisi erityistä kiinnostusta perata listaa tarkemmin.
Kumitontun alkuperäisessä listassa (en tiedä mistä lie peräisin) lääketieteen musliminobelisteiksi mainitaan:
1) Peter Brian Medawar, jonka äiti oli britti ja isä libanonilainen katolilainen, mies itse oli lähinnä ateisti.
2) Ferid Murad, jonka isä oli albaanimuslimi, äiti amerikkalainen kristitty, mies itse amerikkalainen ja kristityksi kasvatettu, otti episkopaalisen kasteen yliopistoaikoinaan.
Noista kemian ja fysiikan "musliminobelisteista pari huomiota:
Abdus Salam, pakistanilainen fysiikan nobelisti, kuului reformistiseen Ahmadiyya-lahkoon, jonka Pakistanin hallitus on julistanut ei-islamilaiseksi.
Ahmed Sewail, egyptiläinen kemian nobelisti on Salamin tavoin hän on tehnyt koko tutkimusuransa muualla kuin muslimimaissa.
Kumitonttu osuu naulan kantaan kommentoidessaan, että kuvaavaa on kiista siitä onko muslimeja seitsemän vai yhdeksän, kun juutalaisia on millä tahansa laskutavalla yli kymmenkertainen määrä. Tähän nähden onkin ymmärrettävää, että kyllähän nuo kaksi lääketieteilijää pitäisi muslimien kiintiöön tasoitukseksi laskea, onhan molemmilla toinen vanhemmista sentään muslimienemmistöisestä maasta...
Sanoma on varmasti ihan ok, mutta täytyy sanoa Kumitonttu, että tyylisi on aivan helvetin raastava ja huutava.
Jos puhuisit saman reaalimaailmassa, kuulostaisit Hitleriltä.
Jösses mikä kommentti.
Olen itsekin tiennyt lähes kaikki nuo mainitsemasi faktat, ero on todella huikea, juutalaisten eduksi. Ja nämä tiedot voi kuka vain tarkistaa useasta riippumattomasta lähteestä.
Mitä nuo toiset inttävät vastaan, tekevät tikusta asiaa jne? Ovatko he jotakin vakiotrolleja kun eivät osaa puhua kuin asian sivusta?
On neljä syytä miksi juutalaiset ovat saaneet paljon Nobeleita.
1) Ashkenazijuutalaiset (Itä- ja Keski-Euroopan juutalaiset) ovat nähtäväs evolutiivisesti kehittyneet muita keskimäärin älykkäämmiksi. Syynä on heidän keskiaikainen maanomistuskielto. He eivät voineet ryhtyä maajusseiksi. He valitsivat älyllisesti kehittävämmät alat.
2) He ovat olleet keskimääräistä vauraampia, joten he ovat voineet kouluttautua ja keskittyä tieteeseen.
3) Juutalaiset ovat aina arvostaneet koulutusta. Kannustavassa ilmapiirissä on helpompaa kouluttautua.
4) He ovat asuneet suurena joukkona maissa, joissa tieteeseen panostetaan,
esim. Itävalta-Unkari, Saksa, NL ja USA.
Veikkaukseni on, että juutalaisten osuus tulevaisuudennobelisteista tule laskemaan. Syynä on se, että yhä useampi maa panostaa tieteeseen, jolloin juutalaisten vähäinen määrä alkaa näkymään.
Varsinkin Kiina tulee nousemaan tieteen jättiläiseksi. Kiinalaiset ovat keskimääräiseltä älykkyydeltään lähes ashkenazijuutalaisten veroisia ja heitä on paljon. Maa satsaa tieteeseen todella paljon.
Anonyymi at 12.31 ap,
kohdat 2, 3 ja 4 ovat oikein ja ne tukevat ja mahdollistavat älykkyyden potentiaalin realisoitumista, kohta yksi, tärkein kohta on puutteellinen.
Juutalaisten älykkyys selittyy juutalaisten perinteisillä yhteisöillä, kahdella samanaikaisella prosessilla niiden sisällä, ja yhdellä välttämättömällä lisätekijällä.
1) Älykkyyteen perustuva hierarkia ja statukset yhteisöjen sisällä. Talmudin (kielellisesti vaikea kirjasarja) opiskeluun ja soveltamiseen perustuvat ansiot, ja rabbien korkea asema yhteisöissä. Kielellistä ja matemaattista älykkyyttä vaativat ammatit kuten pankki- ja muu yritystoiminta, kaupankäynti, välimiestehtävät jne. Älykkäät saivat enemmän lapsia kuin vähemmän älykkäät suurempien resurssien ansiosta luonnostaan, ja yhteisöt myös kannustivat heitä siihen. Suurempi osa älykkäiden lapsista jäi henkiin kuin vähemmän älykkäiden lapsista.
2) Vähemmän älykkäiden negatiivinen asema, alhainen status oli yhteisöissä korostetusti ja negatiivisesti esillä, joten heillä oli jatkuva paine lähteä pois yhteisöistä. Suuri osa heistä poistui yhteisöistä ja assimiloitui ympäröiviin kansoihin. Siten yhteisöihin jäljelle jäävien keskimääräinen älykkyys kasvoi.
Nämä prosessit jatkuivat niin kauan, että regression to mean, eli älykkyyden taipumus seuraavissa sukupolvissa palata kohti keskiarvoa kumoutui. Juutalaisten yhteisöihin kertyi älykkyyttä nostavia geenejä. Koska älykkyyden nousu oli evolutiivisesti liian nopeaa (n. 900 vuotta), suurella osalla juutalaisten älykkyyttä nostavista geeneistä on potentiaalisesti mahdollisuus aiheuttaa perinnöllisiä sairauksia (resessiiviset perinnölliset sairaudet). Heterozygoottisina alleeleina ne nostavat älykkyyttä, monozygoottisina alleeleina ne aiheuttavat erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Jos evoluutioaika olisi ollut pitempi tai pariutuminen nykykeinoin suunnitellumpi, älykkyyttä nostavat geenit olisivat aiheuttaneet vähemmän perinnöllisiä sairauksia ja älykkyyttä nostavat geenit olisivat keskimäärin vähemmän haitallisia.
3) Endogamia eli sisäryhmäavioliitot. Juutalaiset menivät naimisiin vain toistensa kanssa, jolloin nouseva älykkyys ei päässyt laimentumaan ulkopuolisilla geeneillä. Ne harvat eksogamiatapaukset, joita osassa yhteisöissä oli, tapahtuivat lähes pelkästään älykkäiden ja korkean statuksen ulkopuolisten kanssa.
Nämä nostivat juutalaisten keskimääräisen kielellisen ja matemaattisen älykkyysosamäärän n. 110-113. Eurooppalaisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on n. 100. Mitä korkeammasta älykkyydestä on kysymys, sitä suurempia vaikutuksia korkeammalla keskimääräisellä älykkyydellä on älykkäiden määrään. Siten esim. ÄO:n tasoilla jotka ovat korkeampia kuin 140, juutalaisia on suhteessa moninkertainen määrä enemmän kuin eurooppalaisia. Juutalaisten älykkyys ei jalostunut geometrisen älykkyyden osalta, se on vain 94-95, ja siten alempi kuin eurooppalaisilla. Tämä vaikuttaa tietysti esim. monimutkaisten objektien manipulaatioon mielessä heikentävästi, mutta yllättävästi se saattaa myös heikentää juutalaisten luomien kielellisten ja matemaattisten kokonaisuuksien loogisia rakenteita.
Näiden syiden takia juutalaiset ovat yliedustettuina matemaattista ja kielellistä älykkyyttä vaativilla aloilla. Lähi-idän muslimien ÄO on n. 90, Amerikan mustien n. 85 ja Afrikan mustien vähemmän, vaikkakin Afrikassa ÄO:n vaihtelu etnisten ryhmien välillä on suurempaa kuin Amerikan mustien keskuudessa.
Koska länsimaissa suuri osa juutalaisista solmii seka-avioliiton eurooppalaisten kanssa, juutalaiset pikkuhiljaa menettävät korkeampaa keskimääräistä älykkyyttään.
Lisäys, kirjoitin,
"Koska länsimaissa suuri osa juutalaisista solmii seka-avioliiton eurooppalaisten kanssa, juutalaiset pikkuhiljaa menettävät korkeampaa keskimääräistä älykkyyttään."
- Edellä mainittu siis ihmiselämän perspektiivistä. Evolutiivisesti juutalaiset menettävät älykkyysetuaan erittäin nopeasti.
Valkealle kiitos selkeästä kommentista.
Hei taas pitkästä aikaa.
Älykkyyttä tuottavat geenit ovat juutalaisilla hieman eri kuin muilla väestöillä. Ashkenazi-juutalaisessa väestössä on omia, melko spesifisiä perinnöllisiä sairauksia, joista osa on sellaisia, että ne resessiivisinä vaikuttavat hieman älykkyyttä nostavasti.
Valkean kuvaus on pitkälti oikea parhaan käsitykseni mukaan. Näiden olemassaololle on samanlainen evolutiivinen selitys kuin esimerkiksi sirppisoluanemian esiintymiselle tietyissä osissa afrikkaa, koska ko. sairaus suojelee malariatartunnoilta, vaikka onkin muuten kovin ikävä.
Länsimaissa seka-avioliitot eurooppalaisten kanssa eivät johda aseman menetykseen jos lapset pysyvät "ruodussa". Matrilineaalisen kulttuurin vuoksi tämä ei ole täysin ongelmatonta. Päinvastoin, seka-avioliitot voivat peräti lisätä populaation älykkyyttä.
Tästä on evidenssiä, tosin evidenssi on heikkoa. Jos juutalaisten nobelistien listaa katsotaan, niin aivan massiivisen suurella osalla on suvussaan myös kristittyä ylempää keskiluokkaa. USA:ssa wasp/juutailais-"hybridit" ovat väestöosuuteensa nähden luokkaa satakertaisesti yliedustettuina näissä lukemissa.
Esimerkiksi fysiikan nobelisteista näitä "hybridijuutalaisia" on luokkaa puolet, ja väittäisin tämän populaation olevan huomattavan pienen, eli olevan vielä enemmän yliedustettu tässä suhteessa.
Nim. Tiedemies,
hybridien vaikutukset:
Älykkyys: Keskimäärin keskiarvo lähtöryhmistä, esim. ÄO 90 + ÄO 100 = ÄO 95
Psyykkinen tasapaino: Psyykkiset ongelmat suurempia kuin lähtöryhmillä; enemmän psyykkisiä sairauksia, enemmän huumeiden käyttöä, enemmän rikollisuutta, enemmän impulsiivisuutta, enemmän käytöshäiriöitä, jne. Nämä vaikutukset ovat suurelta osin geneettisiä.
Tarttuvien sairauksien vastustuskyky: Keskimäärin lisää sairausresistenssin kirjoa, mutta toisaalta vähentää yksittäisten sairauksien kohdalla resistenssin tehokkuutta ja/tai resistenttien henkilöiden osuutta populaatiossa.
Perinnölliset sairaudet: käytännössä plus miinus nolla, ei vaikutusta. Yksittäisten sairauksien painotukset muuttuvat, mutta kokonaismäärä ja vakavuusjakauma ei muutu. Mutaatioiden syntymisen ja poistumisen määrä populaatiossa on suunnilleen vakio, ellei jokin erityinen mutaatioita synnyttävä tekijä lisää niiden määrää (esim. säteilyaltistus tai myrkyt) tai poista niitä nopeammassa tahdissa kuin niitä syntyy (Esim. pitkään jatkuvat lähisukulaisavioliitot [esim. miehet menevät naimisiin veljiensä naispuolisten jälkeläisten kanssa] pienessä piirissä. Tällaisessä ryhmässä on aluksi muita suurempi määrä perinnöllisiä sairauksia, mutta kun ne ovat karsiutuneet pois kierrosta kuolemantapausten ja jälkeläisten puutteen takia, ryhmässä ilmenee vähemmän perinnöllisiä sairauksia kuin ympäröivässä populaatiossa. Genomi on suurimmalta osin puhdistunut perinnöllisistä sairauksista. / On esim. olemassa vehnälajikkeita, joista on poistettu kaikki perinnölliset sairaudet).
***
GM, ole hyvä.
Valkea, tuskin älykkyys noin suoraviivaisesti periytyy.
Tuolla periaatteella yksikään lapsi ei ole molempia vanhempiaan älykkäämpi tai tyhmempi. Tämä on havaintojen vastaista.
Älykkyyden periytyvyys, varsinkin se mitkä geenit siihen vaikuttavat, on hankala ongelma eikä sitä ole vielä ratkaistu.
Anonyymi,
*keskimäärin*.
Geenit selittävät 60-80% älykkyyden vaihteluista. Mitä g-latautuneempia tehtävät ovat, sitä suurempi periytyvyys.
Älykkyyden mittaaminen on tieteelliset vaatimukset täyttävää toimintaa, mutta älykkyys ei osoita moraalista hyvyyttä tai huonoutta, joka on kuitenkin inhimillisen elämän kannalta paljon merkittävämpää. Älykkyyden painottaminen johtaa helposti siihen, että aletaan jonkinlaiseen rotusyrjintään - nykyisessä poliittisessa ilmapiirissa "positiiviseen diskriminaatioon" entisen "rotusorron" sijaan. Mielenkiintoiseksi touhu menee sitten kun tekoälyä voidaan oikeasti kutsua älykkyydeksi, koska sen jälkeen ihmiskunnalla voi tulla totiset paikat koneita vastaan. En tiedä, en ole ajatellut, mutta tuli vain mieleeni.
hybridien vaikutukset:
Älykkyys: Keskimäärin keskiarvo lähtöryhmistä, esim. ÄO 90 + ÄO 100 = ÄO 95.
Tämä ei kyllä väistämättä pidä paikkaansa. Älykkyyden genetiikasta tiedetään toistaiseksi melko vähän, mutta muutama asia on mielestäni melko todennäköinen.
Ensiksikin, älykkyyttä lisäävät alleelit ovat eri populaatioilla osin samat, osin eri. Tämä ilmiö ei estä sitä, että keskiarvoille voi käydä niin että ne isossa populaatiossa muodostuvat karkeastiottaen eri populaatioiden aritmeettisiksi keskiarvoiksi, mutta se, mitä tämä saa aikaan on, että hajonnat kasvavat ja poikkeuksellisten yksilöiden (niin hyvässä kuin huonossa mielessä) todennäköisyys lisääntyy. Ceteris paribus, jos kahdella populaatiolla on sama keskimääräinen älykkyys ja toisella on hiemankin suurempi hajonta, tässä suuremman hajonnan populaatiossa on äärimmäisyyksiä moninverroin enemmän. Jo tämä ilmiö yksin riittäisi todennäköisesti selittämään sen, miksi niin moni tieteissä menestynyt omaa "hybriditaustaa".
Tämä ei ole kuitenkaan edes ainoa mekanismi. Toinen syy on, että useiden geenien kohdalla älykkyyttä nostavat nimenomaan tietyt alleeliyhdistelmät, eli heterotsygootti on älykkäämpi kuin homotsygootti. Juutalaisten suurempi endogamia johtaisi siihen, että vaikka heterotsygoottien suosiminen kulttuurillisesti jne pitää huolen että ne eivät katoa, kahdesta alleelista se, joka homotsygootissa tuottaisi hieman "paremman" tuloksen, yleistyy, ja heterotsygoottien osuus vähenee.
Se, mitä sanot erilaisten häiriöiden yleistymisestä, voi hyvin olla totta, ja johtunee suuremmasta hajonnasta. Kuin myös se, mitä toteat immuunijärjestelmästä, mutta immuunijärjestelmän monipuolisuus (erilaisten vasta-aineiden ja reseptorien monipuolisuus jne) heteroosin vuoksi on tilastollisesti vahvassa yhteydessä myös korkeampaan älykkyyteen.
Perinnölliset sairaudet lisääntyvät endogamian oloissa, koska osa alleeleista käy harvinaisiksi heteroosin puutteen vuoksi. Mutaatiot tuottavat variaatioita myös endogaamiseen populaatioon, ja joissakin tapauksissa, esimerkiksi Ashkenazi-juutalaisilla, osa näistä mutaatioista on sellaisia, että heterotsygooteilla ne tuottavat esimerkiksi korkeampaa älykkyyttä, mutta homotsygootteina ne tuottavat erilaisia sairauksia.
Laajemmissa, vähemmän endogaamisissa populaatioissa, tällaiset alleellit ovat niin harvinaisia, että vaikka niitä syntyy silloin tällöin, on hyvin epätodennäköistä että lapsi saa sellaisen molemmilta vanhemmiltaan. Laajemmassa populaatiossa jossa endogamiaa ei harjoiteta, variaatio ja heteroosi ovat yleisempiä. Juuri heteroosi tuottaakin yleensä kaikkein poikkeuksellisimmat yksilöt, ja näin jonkinlainen yleinen "rodunjalostus" näitä ominaisuuksia ajatellen on yleisestiottaen mahdotonta tai turhaa.
Nim. Tiedemies,
tuo on arvailua.
Genetiikka ei ole additiivista matematiikkaa, jossa voidaan mielivaltaisesti lisätä positiivisia ominaisuuksia tai vähentää ei-toivottuja ominaisuuksia, lisäillä geenejä ja/tai vähennellä niitä. Älykkyyden lisääminen lisää aina psyykkisiä riskejä, mielenterveyden ongelmia, epilepsiaa, jne., ja paradoksaalisesti mitä korkeammalle älykkyys nousee, sitä enemmän lisääntyvät älykkyyttä potentiaalisesti laskevat tekijät. Kahden erillisinä älykkyyttä lisäävän geenin vaikutus saattaa yhdessä olla negatiivinen älykkyyteen. Älykkyyteen suoraan vaikuttamattomat geenit saattavat yhdessä vähentää älykkyyttä. Jne. Erittäin korkea älykkyys on tietyllä tavalla kuin auton virittämistä äärimmilleen, jolloin virheiden ja vikojen mahdollisuus lisääntyy.
Etnisen ryhmän sisällä geenit ovat sopeutuneet toisiinsa enemmän kuin etnisten ryhmien välillä. Ne periytyvät osittain myös klustereina, ja tämä lisää hybridien geenien epäyhteensopivuutta.
Jos genetiikka olisi additiivista, voisi olettaa outlier tapausten lisääntyvän esim. kahden saman ÄO:n etnisen ryhmän hybrideillä uusien älykkyyteen liittyvien geenikombinaatioiden takia. Käytännössä negatiivisten tekijöiden vaikutus mukaanluettuna hybridit voivat olla kiitollisia siitä, että pääsevät ryhmien keskiarvoon ja normaaliin jakaumaan.
On tutkittu esim. mustien ja valkoisten jälkeläisistä älykkyyden suhteen hybrid vigor -efektiä. Sitä ei ole havaittu. Tiedemiesten joukossa havaittavissa esim. eurooppalaisten ja juutalaisten hybrideissa ei ole mitään normaalista poikkeavaa, kun huomioidaan se, että molemmat vanhemmat ovat useimmiten olleet tieteentekijöitä tai muuten älykkäitä. Hybrid vigor on tautien vastustuskykykirjon laajentumista lukuunottamatta liberaaliin kansainvälisyyspolitiikkaan liittyvien liiallisten toiveiden luoma kupla ja/tai valhe.
Lisäys.
Geenien toiminta tulisi ymmärtää erittäin monimutkaisten geeniverkostojen yhteisvaikutuksena, ei yksittäisten geenien toimintana.
Ymmärrät väärin, heteroosin vaikutus vastustuskykyyn on yksin riittävä todiste sen vaikutuksesta älykkyyteen. Väitteesi geenien yhteensopivuuden lisääntymisestä endogamiassa on aivan yhtälailla pelkkää arvelua.
Heteroosi sensijaan on todellinen ilmiö.
Lisäksi on huomattavaa että perinnölliset sairaudet ovat ashkenazijuutalaisilla suhteettoman yleisiä. Jokaista aivan huippuälykästä yksilöä kohti on useita jotka kärsivät vakavista sairauksista. Ja siis joidenkin näiden sairauksien heterotsygootit ovat tilastojen valossa älykkäämpiä kuin terveet homotsygootit.
Älykkyyden lisääntyminen ei vastaa auton virittämistä pitkällä aikavälillä. Se, että nykyihminen on älykkäämpi kuin homo habilis, todistaa tämän.
Olennainen näkökohta on lisäksi se, että juutalaisten populaatio on pieni koska se on ikäänkuin vuotanut ja ylemmän keskiluokan ammateissa pärjänneiden jälkeläisillä on massiivinen yliedustus.
Nim. Tiedemies,
"... heteroosin vaikutus vastustuskykyyn on yksin riittävä todiste sen vaikutuksesta älykkyyteen."
- Vastustuskyvyn *potentiaalinen* lisääntyminen hybrideillä johtuu tautien vastustuskyvyn kirjon laajenemisesta, ei yksittäisten tautivastustuskykyjen vahvistumisesta. Siten älykkyyden lisääntyminen (vahvistuminen) ei edes periaatteellisella tasolla ole sama asia. Lisäksi genetiikassa kahden monimutkaisen ja multigeenisen ominaisuuden, kuten vastustuskyvyn ja älykkyyden muuttumattomuuden tai muutosten vertaaminen voi tapahtua merkityksellisellä tavalla vain käytännössä, ei teoriassa.
"Väitteesi geenien yhteensopivuuden lisääntymisestä endogamiassa on aivan yhtälailla pelkkää arvelua."
- Päinvastoin, sitä tapahtuu koko ajan endogamisen ryhmän sisällä. Ko-adaptaatiot (gene co-adaptation and co-adaptation of gene complexes) ovat aina itsestäänselvyyksiä endogamisissa ryhmissä. Tämä voi aiheuttaa eksogamiassa outbreeding depression -ilmiön, joka useimmiten pahenee sukupolvien edetessä/lisääntyessä. On kuitenkin tutkittava tapaus tapaukselta ja ominaisuus ominaisuudelta *käytännössä* mihin se vaikuttaa. Outbreeding depression on sitä todennäköisempää mitä geneettisesti etäisempiä eksogamiset aviopuolisot ovat.
"Heteroosi sensijaan on todellinen ilmiö."
- Heteroosi on mahdollinen, mutta ei sitä voi postuloida etukäteen mielihalujensa mukaan haluamiinsa tapauksiin. *Käytännön* tutkimukset osoittavat tapahtuuko sitä vai ei.
"Lisäksi on huomattavaa että perinnölliset sairaudet ovat ashkenazijuutalaisilla suhteettoman yleisiä. Jokaista aivan huippuälykästä yksilöä kohti on useita jotka kärsivät vakavista sairauksista."
- Eivät ole. Juutalaisilla on määrältään ja vakavuusjakaumaltaan suunnilleen samanlainen perinnöllisten tautien kirjo kuin muillakin etnisillä ryhmillä. Joitain perinnöllisiä sairauksia heillä on enemmän kuin muilla, joitain vähemmän. Perinnölliset sairaudet johtuvat, kuten todettua mutaatioista ja niiden poistumisesta populaatiosta (deleterious and fitness reducing mutations).
"Ja siis joidenkin näiden sairauksien heterotsygootit ovat tilastojen valossa älykkäämpiä kuin terveet homotsygootit."
- Sinulta on nyt jäänyt ymmärtämättä mitä hetero- ja homozygoottinen tarkoittaa ja mihin ne voivat viitata. Jätän siten vastaamatta.
Käytin englanninkielisiä termejä, jotta lukijat voivat halutessaan Googlata niillä. Kehotan kuitenkin menemään suoraan tieteellisiin tutkimuksiin/artikkeleihin, koska Wikipedian artikkelit tällä alalla ovat usein heikkoja ja vääristeltyjä.
Nim. Tiedemies "Älykkyyden lisääntyminen ei vastaa auton virittämistä pitkällä aikavälillä. Se, että nykyihminen on älykkäämpi kuin homo habilis, todistaa tämän."
- Niin valtava määrä ihmisiä ja ihmisen esi-isiä on kuollut ja niin harva on menestynyt pienten älykkyysparannusten takia, että auton virittäminen huippuunsa antaa aivan liian helpon kuvan älykkyyden parantamisesta. Älykkyys on ollut länsimaissa laskussa n. vuodesta 1900 lähtien. Vaikea saada, helppo menettää.
Oma perehtyneisyyteni jää kauan jälkeen Valkea ja Tiedemiehen vastaavasta, joten seuraan vain mielenkiinnolla keskusteluanne. Kiitos siitä, tämä on ollut oikein sivistävää. Sen verran kommentoin kun TM väittää ashkenasi-juutalaisista, että
Jokaista aivan huippuälykästä yksilöä kohti on useita jotka kärsivät vakavista sairauksista.
niin tuota epäilen voimakkaasti. En ole koskaan kuullut, että jollain "rodulla" olisi tai edes voisi olla moinen edes mahdollista. Osaako joku kertoa, olenko aivan väärässä sen suhteen?
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Medical_genetics_of_Jews#section_2
Huippuälykkäällä viittasin +3 keskihajontaa tai harvinaisempaan älykkyyteen yleisessä populaatiossa. Tämä on siis noin 1 per 500 yksilöä. Juutalaisten joukossa tällainen älykkyys ei ole aivan niin harvinaista, arvioisin sen olevan ehkä 1/300 - 1/200. Ainakin sen perusteella kuinka paljon noiden perinnöllisten sairauksien kantajia on, veikkaisin että useampi kuin 1/100 yksilöstä todella sairastuu.
Ja siis, on vahvaa evidenssiä siitä, että nimenomaan immuunijärjestelmän tehokkuus on ihmisillä yhteydessä korkeampaan, joskaan ei huippuluokan älykkyyteen. Valkea on siinä suhteessa autonviritys-metaforassaan oikeassa. Korkea, muttei aivan poikkeuksellinen, älykkyys on yleisestiottaen yhteydessä parempaan, ei huonompaan mielen- ja myös ruumiinterveyteen.
Ceteris paribus, immuunijärjestelmää heikentävät tekijät heikentävät myös älykkyyttä, mutta toki on joitain poikkeuksia, kuten on esitetty joidenkin ashkenazien perinnöllisten resessiivisten sairauksien kohdalla olevan. On selvää, ettei tämäntyyppisiä geenejä voi olla sen paremmin yksilöllä kuin populaatiollakaan määräänsä enempää, ennenkuin haitallisuus on suurempi kuin hyöty.
Väite länsimaissa esiintyvästä dysgeniasta on taas kyllä perusteeton. Tai siis, ei täysin, mutta evidenssi on parhaimmillaankin hyvin heikkoa.
Nim. Tiedemies,
kiitän sinua ensin siitä, että niin ahkerasti autat minua todistamaan oikeaksi sen mitä sanon.
Linkittämästäsi artikkelista (tähtipainotus Valkean):
"Although there is no reason to think that the Ashkenazi Jewish population *has any more or fewer mutations than other ethnic groups*, this group has been particularly intensively-studied, so many mutations have been identified as common in Ashkenazis."
http://en.m.wikipedia.org/wiki/Medical_genetics_of_Jews#section_2
Jotta lukijoille ei synny väärää kuvaa resessiivisten perinnöllisten tautien esiintyvyydestä taulukossa mainittujen resessiivisten tautigeenien kantajatiheyksien perusteella, laskin taudin esiintyvyystiheyden neljän kantajatiheyden osalta:
1/10 on resessiivinen tautigeeni ---> n. 1/400 lapsesta ilmenee kyseinen perinnöllinen tauti
1/25 ---> n. 1/2500
1/50 ---> n. 1/10000
1/100 ---> n. 1/40000
Voitte näiden perusteella arvioida suunnilleen muut esiintymistiheydet. Lisäksi on huomioitava, että taulukossa mainitut sairaustiheydet ovat yleistyksiä, jotka eivät päde läheskään kaikkiin ashkenazi-subpopulaatioihin, joita on kaikissa länsimaissa ja itä-Euroopan maissa, sekä maiden mittakaavassa, että maiden sisällä. Usein kantajatiheystutkimukset kohdistetaan (eniten) niihin subpopulaatioihin, joita ne vaivaavat, ja se vääristää tiheyslukuja muiden osalta. Se vähentää taulukossa mainittujen perinnöllisten tautien todellista kokonaisinsidenssiä. Taulukossa mainitut taudit vaihtelevat paljon vakavuusasteeltaan, hoidon tehon suhteen ja keskimääräiseltä alkamisiältään.
Summa summarum, ashkenazijuutalaisten tai sefardijuutalaisten perinnöllisten tautien kokonaismäärä ja vakavuusastejakauma ei oleellisesti eroa muista populaatioista. Heillä on joitain heille tyypillisiä perinnöllisiä tauteja enemmän kuin muilla ja toisia taas vähemmän kuin muilla tai ei ollenkaan. Sama tilanne kuin muillakin populaatioilla.
Toivon, että samalla vastasin nim. Kumitontulle.
***
Hyvällä ja myös yliaktiivisella (allergiat, pitäisikö meidän sanoa niitä liian hyväksi vai huonoksi immuunipuolustukseksi?) immuunipuolustusjärjestelmällä on korreloivaa yhteyttä älykkyyteen, kuten monilla muillakin tekijöillä, esim. likinäöllä, kiinnostuksella uutuuksiin ja pitkällä iällä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä perustilannetta, että etnisesti/rodullisesti sekoittuneiden jälkeläisten ÄO on suunnilleen puolivälissä suhteessa lähtöryhmien ÄO:hon. Ainoa puute tähän liittyvissä tutkimuksissa on se, että niissä ei ole tutkittu outbreeding depression -ilmiön mahdollista vaikutusta ÄO:hon tulevissa sukupolvissa. Se alkaa lievempänä ensimmäisessä sekoittuneessa sukupolvessa, mutta pahenee sukupolvien lisääntyessä. Tämä voi heikentää sekoittuneiden populaatioiden ÄO:ta tulevissa sukupolvissa, ts. se voi laskea alle lähtöryhmien puolivälin.
***
Länsimaiden laskevasta g-latautuneesta älykkyydestä lisää tässä. Lukekaa myös professori Bruce Charltonin kommentit, koska ne antavat tarvittavaa lisätietoa. Lasku on alkanut jo ennen 1950-lukua, joten kyse ei ole maahanmuutosta. En ole lukenut alkuperäistä Silvermanin ja Greenin tutkimusta, joten en tiedä, kuinka hyvin he ovat ottaneet huomioon nykyajan maahanmuuton ÄO:ta laskevan vaikutuksen:
http://charltonteaching.blogspot.co.uk/2012/02/convincing-objective-and-direct.html
Tässä on professori Bruce Charltonin kirjoituksia ja tutkimuksia älykkyyteen liittyen. Ensimmäisessä on sekä blogikirjoituksia, että tutkimuksia, jälkimmäisessä on sekalaisia Professori Charltonin tutkimuksia eri aiheista, ja siellä joukossa on myös älykkyyteen liittyviä tutkimuksia. Medical Hypotheses lehdessä joutuu kelaamaan reilusti taaksepäin ennenkuin pääsee varsinaisiin artikkeleihin:
http://iqpersonalitygenius.blogspot.co.uk/
http://medicalhypotheses.blogspot.fi/
Professori Charltonin tutkimuksia ja kirjoituksia eri aloilta:
http://www.hedweb.com/bgcharlton/
Lisäys,
Professori Charltonin Hedwebin artikkelit ovat ajalta ennen hänen kääntymistään kristityksi. Medical Hypothesesin aikoina hän oli kääntymässä kristityksi.
Näkyyhän tuo tietellisten innovaatioden määrässäkin.
Muslimaissa ei ole kehitetty yhtään mitään tietellisiä tai teknisiä keksintöjä. Silti tänne raahataan porukkaa noista maista, lopputulos ei tule olemaan länsimaisen tieteen kehityksen kannalta hyvä.
Lähetä kommentti