Noin puolet Suomen valtion verotuloista tulee vientiteollisuudesta (onhan sen osuus kansantuotteestakin noin 40%). Huippuvuodesta 2008 vientiteollisuuden tuotanto on romahtanut ja jäänyt noin 20-30 miljardia vanhan kasvu-uran alapuolelle. Suomen vientiteollisuuden pääväylä markkinoille on Itämeri, ja kuljetuskustannukset lisäävät kustannuksia noin 15%. Suomi tuottaa edelleen noin 100 miljoonan kuluttajan paperin, mutta viimeisin paperikone rakennettiin jo 1998 Raumalle. Yksi kartonkikone tuottaa noin 300 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on neljä kertaa enemmän kuin Suomen suurin peliyhtiö Rovio. Energian yhä kallistuessa Windfall-veron takia ja mm. rikkidirektiivin vaikutuksista kustannukset edelleen kasvavat, vaikka teollisuus on jo nyt omalla toiminnallaan osoittanut, ettei Suomeen ole kannattavaa investoida. Suomen ainoa kotimainen energianlähde turve on nuijittu maan rakoon, ja Vihreiden Ville Niinistö etunenässä syyttää ydinvoimaa kalliiksi energiaksi.
Huippuvuonna 2007 Suomen sähkönkulutus oli 90 terawattituntia ja vuonna 2009 sähköä kului enää 81 terawattituntia. Karkeasti laskien miljoona tonnia paperia vastaa kahta terawattituntia. Tällä hetkellä paperin ja kartongin tuotanto on 11 miljoonaa tonnia. Ennusteiden mukaan huippuvuoden kulutukseen palataan vasta joskus 2020 ja sekin lämpöpumppujen suuren sähköntarpeen vuoksi.
Ydinvoimaa rakentavat tahot ovat kauppa ja teollisuus, jotka osaavat kyllä kustannuslaskennan perusteet. Jos investointi kannattaa, se tehdään ja jos ei, sitä ei tehdä. Toisin on "uusiutuvalla energialla", jonka investoinneista 80% toteutetaan veronmaksajien rahoilla. Jos siis joskus ihmettelet, mihin lasten koulutukseen tai vanhusten palveluihin tarvittavat rahat katoavat, niin kytke sähkölaite seinään nauttiaksesi veronpalautuksista. Kannattamattoman vihreän energian investoinnit johtuvat tietenkin ympäristöveroista ja siis uskonnoksi muuttuneesta uskosta ihmisen aiheuttamaan ilmaston katastrofaaliseen lämpenemiseen.
Vientiteollisuuden palkankorotukset asettavat katon koko kansantalouden palkankorotuksille, koska meillä ei ole euron aikana mahdollisuutta devalvoida. Kustannusrakennetta on siis verrattava Saksaan, ja sen teollisuustyöntekijöiden tulokehitykseen, joka ei viimeisen kymmenen vuoden aikana ole ollut kuin 10% - puolet Suomen ja neljäsosa Ranskan vastaavasta Kreikasta nyt puhumattakaan, ja Kreikan kautta voimme tarkastella akuutteja seurauksia. Vientiteollisuuden kustannustaso ei muodostu vain sen omista palkankorotuksista vaan koko kansantalouden kustannuskehityksestä. Ruotsissa esimerkiksi vientiteollisuus sanattomalla sopimuksella ohjaa koko kansantalouden palkkojen kehityksen.
Perinteisesti hyvinvointivaltiossa poliitikot ovat ensin ilmoittaneet haluamansa julkisen palvelun tason. Sitten on laskettu, kuinka paljon veroja on kerättävä. Kun veroaste on melkein puolet, niin mikään uusi vero ei lisää enää valtion tuloja, vaan ohjaa kulutuskäyttäytymistä. Singaporen pääministeri Lee Hsien Loong sanoo jokaisessa puheessaan, että hänen tärkein tehtävänsä on houkutella yrityksiä investoimaan ja työllistämään Singaporeen.
Seuraava suuri suomalainen yritysruumis voi olla Outokumpu, joka eläkejätti Ilmarisen siipien suojassa yrittää pelata aikaa. Keväällä me iloiset veronmaksajat saanemme Solidiumin kautta osallistua osakeantiin, jota tarvitaan huonon energiapolitiikan maksamiseksi. Kirjoitus on hyvä päättää uus-stalinistien esitykseen ilmaston lämpenemisen torjumisesta, johon Kati Berninger antaa kirjassaan "Hiilineutraali Suomi. Miten luodaan ympäristöystävällinen yhteiskunta" neuvon:
Tarvitsemme tunnettuja kulttuurihenkilöitä, jotka laulavat aurinkoenergiasta ja biokaasusta.
26 kommenttia:
Käytät nyt vähän eri mittareita, eli narraat joko vahingossa tai tahallaan. Ensinnäkin, vienti on romahtanut rajusti, mutta niin on tuontikin.
Tuotetun lisäarvon määrä on pudonnut vain muutaman prosentin, tietenkin huono juttu sekin, mutta hieman kärjistäen "viennin romahduksena" näkyy esimerkiksi jo se, jos Saksasta Venäjälle autoja kuljettavat laivat eivät pysähdy Suomessa.
Väitteesi jonka mukaan ympäristöverot olisivat ajaneet teollisuutta jotenkin ahtaalle, on täysin huuhaata. "Vihreään energiaan" menee Suomessa peanuts, merkityksettömiä rahamääriä verrattuna vaikka maataloustukeen. Vuoteen 2011 mennessä vihreän energian tukiin oli laitettu 200 miljoonaa euroa. OK, se on iso raha, mutta esimerkiksi maataloustuet ovat yksinään 4 miljardia vuodessa, jos otetaan huomioon tullien avulla nostetut hinnat, jos pelkkä suora rahallinen tuki lasketaan, ne ovat 1.9 miljardia euroa.
Ympäristöveroja, jos auto- ja bensaveroja ei lasketa mukaan, kerätään vuodessa noin 1.7 miljardia. Tämä on siis energiaverotuksen osuus. Siis vähemmän kuin maataloustukia maksetaan. Auto- ja polttoaineveroja kerätään reilu 4 miljardia, se on kyllä huiman paljon.
Outokummun kohtalo riippuu teräksen hinnoista. Ne ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla.
Ihan "sattumalta" vuosi 2007-2008 oli teräksen hinnan osalta aivan poikkeuksellinen huippuvuosi. Se oli sitä myös monien muiden raaka-aineiden osalta.
Mutta hei, älä anna edelleenkään tosiasioiden liikaa häiritä. Tottakai teräksen kysynnän putoaminen johtuu siitä että Haavisto on homo.
Punavangin laulu voitaisiin sanoittaa uusiksi nimellä Hiilineutraalin laulu, Olen kommunisti olisi tietenkin Olen ilmastouskis.
Vallankumouksellisen ylistys/Ilmastouskonnon ylistys
Kenen joukoissa seisot:
"Ei ystäväni, ei synny hiilineutraalius maailmaan odottaessasi taivaan armoa, vallanpitäjien päätöksiä. Ei, ystäväni, niin kauan kuin ei perustulosta tule leipää vihervasurin käteen, jääköön puhuminen nettinatsien houreiksi!"
Avatkaahan jo ääniä..."niin rakkaaksi kävit meille...me näimme kätesi voiman"
http://www.youtube.com/watch?v=nMcNnFLxRn4
Ensinnäkin, vienti on romahtanut rajusti, mutta niin on tuontikin.
Tuonti laskee väkisinkin viennin mukana, koska raha.
"viennin romahduksena" näkyy esimerkiksi jo se, jos Saksasta Venäjälle autoja kuljettavat laivat eivät pysähdy Suomessa.
Ei näy. Tulli tilastoi transitoliikenteen erikseen.
Väitteesi jonka mukaan ympäristöverot olisivat ajaneet teollisuutta jotenkin ahtaalle, on täysin huuhaata.
Väitteeni perustuu henkilökohtaisiin keskusteluihin ja lukemiini lehtihaastatteluihin vientiteollisuuden edustajien kanssa. Olen tietoinen, että he voivat liioitella uhkaa, mutta erityisesti energiapolitiikan tempoilevuus koetaan suurena ongelmana.
Outokummun kohtalo riippuu teräksen hinnoista.
Ei vaan kiinalaisten teräsyhtiöiden toimista. Sinulle "yhtiön kohtalo" riippuu hinnasta, mutta liiketoiminnasta jotain ymmärtävä tietää, että hinta riippuu kilpailutilanteesta. Väitteesi on siis samanlainen kuin sanoisi, että pituus riippuu mittanauhasta.
Mutta hei, älä anna edelleenkään tosiasioiden liikaa häiritä.
:) On sulla käytöstavat tohtorismieheksi
Jos puhut höpöjä, niin voit kai olettaa, että niihin vastataan kieli poskessa.
Kokonaisveroaste on se, jolla on merkitystä, ja kokonaisveroaste on pudonnut viime vuosiin saakka. Se on toki noussut ja tämä on vahingollista teollisuudelle ja työpaikoille, ja sitä vastustan, mutta väite jonka mukaan palkkaverojen alentaminen ja ympäristö- tms verojen korottamine (vähemmän) haittaisi taloutta, on hupsu.
Käännetään asia toisin päin: Oletetaan että palkkaveroja nostettaisiin ja välillisiä veroja ja esimerkiksi enregiaverotusta pudotettaisiin (mutta vähemmän) eli veroaste nousisi palkkaveron myötä enemmän kuin se putoaisi energiaverossa.
Väitätkö vakavissaan, että tämä parantaisi suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja työllisyyttä?
Mitä höpöjä tuossa nyt oikein olin puhunut?
En väitä että minkään veron nosto lisää suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Energiaverotuksessa on kuitenkin se ongelma, että investointi on pitkäikäinen, joten verotuksen tulee olla ennakoitavissa olevaa. Ilmastohuuhaan myötä ennakoitavuus on kadonnut. Toinen merkittävä asia on turpeen demonisoiminen.
Morjesta. Minähän en ole asiantuntija niin ilmastoasioissa kuin teollisuusasioissakaan, mutta kai tyhmempikin saa jotain tuumia.
Tiedemiehelle:
Minusta on vähän halpa ja helppo ratkaisu todeta, että jos joku asia on perseellään, niin se on peanuts, jos joku muu asia on enemmän perseellään. 200 miljoonaa on paljon rahaa, varsinkin kun tästä vihreästä energiasta ei tainnut tulla uutta Nokiaa, paperiteollisuutta eikä edes Nightwishiä.
Minä tunnen jonkun verran maajusseja ja itse asiassa heidänkin mielestään tämä maataloussysteemi on älytön. Olen kattellut niitä nykyisiä EU-oppaita maataloustukien täyttämiseen ja ne ovat kokoa Herra Varjele. Jotain siihen jonkun minua fiksumman pitäisi maajussienkin mielestä kehittää. Ruuantuonnin ulkoistaminen muualle lienee liian riskialtis vaihtoehto. En itse ainakaan uskaltaisi. Mutta joka tapauksessa sitä suomalaista ruokaa oikeasti syödään, ja vihreä energia tuottaa persnettoa. Eikä se siitä muutu, vaikka sitä vertaisi johonkin muuhun persnettoon. Suoran jakelun kehittämistä tuottajilta asiakkaille tai jotain sellaista?
Kumikselle:
Tosta Outokumpu oy:stä tuli mieleen se, että minkähän ihmeen takia noita kaivosvaltauksia myönnetään vain ulkomaalaisille yhtiöille, eikä valtio itse louhi? No tiedänhän minä, että Outokumpu oy siirtyi jo 1990-luvulla louhinnasta tuontimalmilla tehtyyn rosteriin, ja sitä myötä paljon kaivostietotaitoa viettää jo eläkepäiviä, mutta eiköpä tuon voisi opetella suomalaisissakin käsissä. Kun tuota vientiteollisuutta tarvitaan, että on jatkossakin kakkua, jolla rahoittaa vaikkapa vihreää energiaa.
Miksei molemmille, vaikka tämä ei liity kirjoitukseen mihinkään. Kun tiedätte näistä asioista enemmän:
Muistan, että silloin 1970-luvulla oli polttavin ympäristöongelma nämä happosateet. Eli kun Keski-Euroopan savupiipputeollisuus löi korkeista rööreistään tulemaan ryönää tänne pohjoiseen päin. Ja se sitten satoi alas rikkihappona ja tuhosi vesistöjä Pohjoismaissa. Muistaakseni silloin tungettiin lampiin kalkkia tai jotakin, että saatiin ph asettumaan.
Mutta jossain vaiheessa 1980-lukua happosateista puhuminen sitten vaan otti ja lässähti. Mitä siinä tapahtui? Sahattiinko Rührillä piiput 30 metriä alemmaksi, vai oliko koko ilmiö suutari? Kysyn siksi, kun en tiedä. Tietysti silloin 1970-luvulla oltiin huolissaan myös väestönkasvusta, mutta käsitykseni mukaan se ei tunnu olevan nykyisin läheskään niin suuri ongelma. Ainakaan julkisessa keskustelussa.
Joo, -70 luvulla valehdeltiin keskikoulun maatiedontunnillakin, että happosateet tuli Suomeen Länsi-Saksasta (Keski-Euroopasta) Ruhrin alueelta ja tuhoaa Suomen metsiä. Näytettiin filmejä kuinka Rhein on saatunut ja kalat kuolee koska kapitalisti tuhoaa luontoa.
Toista oli kommunistinen teollisuus; Neuvostoliitto ja DDR ei saastuttanut.
Mihinkä se sitten loppui?
Se loppui Neuvostoliiton romahtamiseen.
Ei ne happosateet tulleet Keski-Euroopasta vaan Neuvostoliitosta; Kuolasta, Leningradin alueelta jne.
Sitä ei vain saanut kertoa. Se salattiin ja valehdeltiin.
Samaa paskaa ja kyyristelyä se on vielä nykyisin. Suomessa mummonmökin nurkalle pitää rakentaa puhdistuslaitos - mutta vaja saa laskea paskat puhdistamattomana luontoon. Jos jotain puhdistaa, niin suomalaisten rahoituksella.
- buuri johannesbuurista -
Kiitos Ykälle hyvästä huomiosta - julkisen sektorin kaikki ongelmat ovat peanuts, koska aina löytyy joku isompi ongelma. Maataloustuki on vähän niin kuin pakollinen, koska kaikki muutkin sitä maksavat.
Rikkihappojen osalta Ari jo vastasikin sen, mitä olisin itsekin. Siis rikkihapposade oli poliittinen ohjelma Ruhrin eli Länsi-Saksan demonisoimiseksi. Samaan aikaan Uralilla alumiinisulatto aiheutti kolme kertaa Suomen alueen kokoisen maa-alueen saastumisen täysin elinkelvottomaksi.
Myöhemminhän sitten oikein todettiinkin, ettei Ruhrin alueelta mitkään rikkihapposateet Lappiin asti ulotu, joten koko juttu oli yhtä humpuukia siltä osin. Hyvähän se on, jos luontoa ei tärvellä ehdoin tahdoin, mutta jos sitä aiotaan suojella, niin pitäisi vähintään tietää, miltä suojellaan.
Millähän opilla tiedemies saa tullit maataloustukirahoiksi ?
Tuosta turpeesta tuli mieleen, miksi se on tehty niiiin pahaksi, olisko parempi lämmittää suomessa kaupungit sitten kivihiilellä?
Oulun energiaki on joutunut täksi talveksi varaan kivihiiltä, koska turveetta ei ole tarpeeksi puuhakkeen kanssa poltettavaksi.
Vihreitten niinistö kyllä kerran maaseuduntuleviasuudessa paljasti hyvin tietonsa, kun turvesuon reunalla paasas että verotuksella pitää turvetuotanto tehdä kannattamattomaksi, ja energia pitää tuottaa tuulella, aurinkoenergialla ja aaltoenergialla :P, jätkä ei vissiin tajua että turve käytetään suurimmaksi osaksi lämmöntuotantoon, ei sähköenergiantuotantoon ..
Eihän tuollaisella vaivaisella 200 miljoonalla eurolla saa muuta kuin vihreitä työpaikkoja?
Mitä muuten teemme "aikuisen oikeasti" kymmenen vuoden päästä täällä, jos tätä tahtia meillä teollisuus "ajetaan alas"?
Onko meistä sitten tulossa kenties "palveluyhteiskunta" - jos ja kun vihreisiin on uskomista!
Eli tulevaisuudessa meillä on partureita/kampaajia, polkupyöräkorjaamoja ja musta pörssi.
Sähkö tulee pistorasioista, eikä sähkön tuottamiseen tarvita ydin-, kivihiili- tai turvevoimaloita eikä myöskään vesivoimaakaan!
Miten tuo edellä mainittu muistuttaa jotain Pohjois -alkuista (paratiisi)valtiota?
Sanotaan että kun teollisuuden osuus työvoimasta ja BKT:stä pienenee niin palveluilla voidaan paikata menetystä. Ja että tästä syystä teollisuutta ei tarvitse pelastaa edes siltä osin mitä on pelastettavissa eikä yrittää pitää sitä maassa.
Miksi Suomi ja EU harjoittavat sellaista politiikkaa jonka johdosta teollisuus on siirtynyt ja siirtyy pois? Päästökauppa, energiaverojen korotukset, sähkön hinnan korotukset, rikkidirektiivi ja monet muut jutut. Ihan kuin pyrittäisiin tarkoituksella pääsemään teollisuudesta eroon.
Sähkön edullinen hinta on eräitä keinoja joilla on mahdollista edistää teollisuuden ja sen työpaikkojen pysymistä maassa.
Ihan kuin palveluyhteiskuntaan, osaamisyhteiskuntaan tai tietoyhteiskuntaan yritettäisiin päästä siten että teollisuutta ei olisi edes olemassa. Ikään kuin tarkoituksella pyrittäisiin siihen että teollisuus lähtisi pois maasta jotta voitaisiin saada palveluiden osuus suuremmaksi BKT:stä ja työvoimasta.
Palveluita ei voi olla jos ei ole teollisuutta. Miten muuten voidaan luoda se ostovoima ja veronmaksuvoima jolla palvelut kustannettaisiin? Teoriassa voisi olla halukkaita palvelujen käyttäijä, mutta niillä pitää olla ostovoimaa tai veronmaksuvoimaa. Pyritäänkö tässä siihen että palvelut toteutetaan vapaehtoistyönä tai orjatyönä jolloin ne olisivat maksuttomia? Tai sitten maksuvälineinä olisi jotain muuta kuin rahaa tai sitten olisi rinnakkaisia maksuvälineitä?
Luonnonvarojen keräämisen ja jalostamisen hankaloittamisella ei edistetä teollisuuden pysymistä maassa. En tarkoita sitä että kaivosten tulisi saada saastuttaa vaan niiden tulee huolehtia lähistön puhtaanapidsta. Mutta jos yleisesti ottaen hankaloitetaan raaka-aineiden keräämistä ja jalostusta niin se hankaloittaa teollisuuden pysymistä maassa.
Jos ulkomaalaiset yritykset omistavat malmiesiintymät ja harjoittavat malminlouhintaa niin siinä on vaara että hyödyt eli voitot ja verotulot valuvat ulkomaille. Työllisyyshyötyäkään ei tule jos työntekijät on tuotu ulkomailta. Ehkä malmien omistus ja kaivostoiminta pitäisi kansallistaa, jos ei muuten niin turvallisuuspoliittisista syistä.
Jos Kumitonttu tietää niin saa kertoa.
minkähän ihmeen takia noita kaivosvaltauksia myönnetään vain ulkomaalaisille yhtiöille
Eiköhän se ole ihan vaan osaamiskysymys. Kaivostoiminta on hyvin pääomavaltaista, eikä meillä tällä hetkellä yksityisellä puolella taida olla investointihaluja siihen. Pienellä kansalla ei vaan riitä osaamista kaikkeen.
Sinänsä se on ihan se ja sama kuka ne kaivokset omistaa. Tätähän me ollaan toivottu - että joku investoisi Suomeen ja toisi työpaikkoja. Ei suomalaisomistus tuo mitään lisäarvoa siihen. Yhtiö investoi tänne, tuo työpaikkoja ja ottaa korvauksen tekemästään investoinnista. Jos Suomessa on muuta tuottavaa sijoitusta, korvaus jätetään Suomeen johonkin uuteen kohteeseen, ja jos ei ole se pistetään poikimaan jossain muualla.
Kaivostoiminta nähtiin kai silloin 90-luvulla auringonlaskun toimialana, mutta Kiinan tulo kansainvälisen kaupan piiriin muutti monia asioita, joihin länsimaissa ei ollut osattu varautua. Raakaöljyn hinnannousu pakotti kehittämään poraustekniikkaa ja toi myös uusia vaihtoehtoisia keinoja hyödyntää fossiilisia raaka-aineita kuten metaaniklatraattia ja maaperän kerosiinia.
Suomi tarvitsee teollisuutta, koska kansantuotteesta 40% koostuu vientikaupasta. Millään palveluilla ei saada vientiä aikaiseksi, joten ainoa keino ylläpitää elintasoamme on tuottaa teollisia hyödykkeitä maailmanmarkkinoille. Jokaista teollisuustyöpaikkaa kohti syntyy tietenkin uusi työ palvelualoille, mutta siinä palkka on pienempi. Eli maa köyhtyy vaikka työpaikkoja muodostuisikin. Katainen on Suomen historian kallein mies.
Kehitys kehittyy kuten Ahti Karjalainen taisi aikoinaan tokaista vai kuka se nyt olikaan.
Ahti Karjalainen taisi olla parempi talousmies kuin Jyrki Katainen.
Sitä kummastelin niinkuin Ykä että mitä varten suomalaiset yhtiöt luopuivat kaivostoiminnasta. Jos mennään ajassa taaksepäin 30 vuoden taakse kauemmaksi niin silloin oli merkittäviä yrityksiä jotka harjoittivat kaivostoimintaa, esimerkkinä Outokumpu. Tuolloin oli suomalaisyrityksiä jotka pystyivät laittamaan pääomia kaivostoimintaan. Oli se sitten yksityinen tai valtionyhtiö. Aika kumma on kun nyt ole muilla kuin ulkomaalaisilla yrityksillä.
Jos mennään ajassa taaksepäin 30 vuoden taakse kauemmaksi niin silloin oli merkittäviä yrityksiä jotka harjoittivat kaivostoimintaa, esimerkkinä Outokumpu.
En tiedä miksi Outokumpu lopetti kaivostoiminnan, mutta jälkikäteen arvioituna kaikki mistä Outokumpu on luopunut, on muiden käsissä muuttunut, noh jos ei kullaksi niin ainakin kupariksi.
Ennen kuin revitte pelihousunne palveluista, ja siitä miten ne ei elätä ketään, kannattaa katsoa se tilinpito. Palveluvienti on 2011 noin 4 miljardia ylijäämäinen, muun viennin tikittäessä alijäämää. Kokonaisuudessa palveluja vietiin yli 10 miljardilla.
Sähkön hinta verojen jälkeenkään ei ole suomessa mitenkään korkea euroopan hintatasoon nähden.
Itse vastustan energian verottamista suoraan, ja myös kannatan ydinvoimaa. Mutta ne verot joita näissä kerätään ovat autoilua lukuunottamatta edelleen melko vähäiset ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Singaporessa energiavero on paljon kovempi. Esimerkiksi sähkössä se on noin 40%. Täällä on muutenkin asia niin, että palkkaverot ovat matalat ja erilaiset haittaverot suomalaisia korkeammat. Kokonaisveroaste on tosin matalampi, mikä tietenkin on sekin positiivista.
Korjaus edelliseen; muistin väärin tuon veroprosentin, koska vesi- ja sähkölasku ovat samalla laskulla. 40% on vero joka menee vesilaskusta (30% ympäristövero ja 7% ALV koko summasta, yhteensä 39.1%).
Sähkön vero-osuutta en löytänyt, mutta Suomessa tyyppikäyttäjän K1 (kallein) sähkön kokonaishinta oli 17.67 (euro)senttiä kilowattitunnilta. Singaporessa hinta on tällä hetkellä 28 (sgd) senttiä kilowattitunnilta; ironista kyllä hinta on prosentin parin tarkkuudella identtinen.
Bensa maksaa Suomessa tällä hetkellä noin 1.65€. Singaporessa se on noin $2, eli noin 1.3€, eli tässä kohtaa on isohko ero. Autoveroissa mennäänkin sitten jo ihan eri sfääreihin.
lukekaa ja kauhistukaa.
Corolla Altis on suunnilleen halvin auto jota täältä saa ostettua. Siitä maksettavat verot ovat noin 65 000 euroa. Niin juuri. 65 000 euroa autoveroa Toyota Corollasta. Verot ja maksut yhteensä ovat noin 400-500% auton ostohinnasta. Kalliimmilla autoilla vaikutus on suhteessa vähäisempi.
Niin, että jos teidän mielestänne Suomi on menossa "ihan väärään suuntaan", kun palkkaveroja on laskettu ja auto- ja energiaveroja nostettu, ja Singapore taas on "tosi hieno paikka" näiden ympäristö- ja autoverojen osalta, niin miettikää uudelleen.
Ai niin ja Singaporessa on tällä hetkellä vääntöä siitä, mihin päästökauppamekanismiin siirrytään, vai otetaanko käyttöön suora hiilivero.
Sosialisteja, sosialisteja ja homoja kaikkialla!!
Palveluvienti on pääasiassa monikansallisten yritysten sisäistä kauppaa tytäryhtiöille, joten se ei suoranaisesti ole ratkaisu teollisen tuotannon laskuun. Esimerkiksi patenti, asiantuntijapalvelut ja huollot kuuluvat tähän. Kun siis Metson tai Koneen asennusmies menee maailmalle, se luokitellaan palveluvienniksi.
Autoilun osalta Singapore on toiminut noin jo vuosikymmeniä, tässä ei ole mitään uutta. Voisin kuitenkin todeta, että maailmassa on suurkaupunkeja, joissa EI OLE samanlaista autoveroa kuin Singaporessa, joten Sporen tapa ei ole ainoa.
Ja mitä tulee päästökauppamekanismiin tai hiiliveroon Sporen osalta, niin täytyy muistaa että Spore ei suinkaan ole avoin kansalaisyhteiskunta. Jos se toimii Tiedemiehen mielestä hyvänä esimerkkinä, niin ihmettelen.
Sosialisteja, sosialisteja ja homoja kaikkialla!!
Älykkö taas vauhdissa.
Minusta Singapore ei ole hyvä esimerkki, se olit sinä itse joka väitit että Singaporen pääministeri toimii oikein ja suomessa taas on vallalla "vajakit". Kuitenkin Singaporen verorakenne on hyvin monelta osin juuri sellainen jota sinä vastustat.
Ja siis, en nyt tajua tuota vientiargumenttiasi. Mitä ihmeen merkitystä sillä on, käykö metson insinööri konsultoimassa 100 tonnin edestä vai viedäänkö 100 tonnin edestä paperia, jos raha tulee Suomeen? Tai mitä väliä sillä on, tuodaanko paperikone tänne korjattavaksi vai korjataanko se ulkomailla, jos rahat työstä tulevat tänne?
Mitä ihmeen merkitystä sillä on, käykö metson insinööri konsultoimassa 100 tonnin edestä vai viedäänkö 100 tonnin edestä paperia, jos raha tulee Suomeen?
No lähinnä se, että ilman valmistavaa teollisuutta meillä ei ole sitä palvelua. Joku Pöyry on aika hyvä esimerkki - on vaikeuksissa kun koko toimialan teollinen tuotanto hiipuu.
Palveluvienti tarkoittaa käytännössä sitä että jonkun henkilön pitää mennä itse käymään asiakkaan luona, siis mennä jonnekin paikkaan suorittamaan palvelutoimenpide. Tai sitten palvelua haluavan asiakkan pitää käydä Suomessa palvelun luona.
Netissä toimiva palvelu tapahtuu kuitenkin netissä.
Palveluvienniksi voi kaiketi lukea ulkomailta perittävät patenttimaksut, tekijänoikeusmaksut, lisenssimaksut, rojaltit tms.
Haluan sanoa kaksi asiaa:
1
Teollista tuotantoa ei voita BKT:n kasvattamisessa mikään. Siinä missä tehdas voi lisätä kapasiteettiaan vuodessa 10-kertaiseksi, pystyy esim. parturi-kampaaja ottamaan vastaan vain ehkä 1,1-1,25 -kertaisen määrän asiakkaita.
Lue: palvelut eivät pysty tuottamaan hyvinvointia niin tehokkaasti kuin teollinen valmistus.
2
Hiilineutraali Suomi on varmaan ihan jees, mutta siellä ei vaan liiku mikään - eivät autot, eivät talous, eivät ihmiset.
Hiilineutraali Suomi on paluuta Linkolan kalajärvelle potemaan kollektiivista masennusta.
Ei kiitos - nein Danke!
Miltto F. Kerro tuo vihreille, palvelut ovat heidän mielestä ainoa asia, mikä tulemme toimeen tulevaisuudessa! Hampun viljely lienee se toiseksi tärkein asia vihreässä utopiassa.
Toden totta, hiilineutraalissa Suomessa on uloshengityksen CO2 varmaan(kin) verotettu - paitsi vihreän jäsenkirjan omaavilla.
Helvetin ahdasta tulee vielä linkolan Kalajärvellä tulevaisuudessa olemaan?
Palveluja viedään edelleen reippaasti yli 10 miljardilla ja 4 miljardin ylijäämällä. Ihan turha väittää että palvelut eivät tuo maahan rahaa.
@ Tiedemies
Suurin osa suomalaisesta palveluviennistä on sidoksissa valmistavaan teollisuuteen.
Esimerkiksi Kone, Konecranes ja Cargotec vievät huoltopalveluita ja varaosia. Tämä sitten lasketaan palveluvienniksi.
Ilman valmistavaa teollisuutta palveluvienti olisi paljon, paljon pienempi. Älä unohda sitä, Tiedemies!
Vihreät vain haluavat rampauttaa yhteiskunnan dissaamalla teollista valmistusta.
Ihan turha väittää että palvelut eivät tuo maahan rahaa.
Missä olen väittänyt niin?
Lähetä kommentti