Suomen valtion velka on pääsääntöisesti ulkomaisten sijoittajien antamaa rahaa. Suomessa ei ole kertynyt niin paljoa varallisuutta, että meillä (lue: valtiolla) olisi merkittävässä määrin edes mahdollista lainata meiltä (lue: suomalaisilta). Oman maan valuutassa otettu velka on siitä hyvä, että sen voi tarvittaessa hoitaa pois inflaatiolla.
Republikaanien ehdottomuus Obaman hallinnon edessä perustuu Tea Party -liikkeen menestykseen. Liikkeen perustavaa laatua oleva puolustus toimilleen on, että koska se vastustaa Obaman politiikkaa, se vastustaa myös sen rahoittamista. Soinin tapaan he vaativat perustavaa laatua olevaa muutosta nykylinjaan kyseenalaistaen valtaapitävien pelottelut uhkaavasta romahduksesta ja maailmanlopusta. Romahdus tarkoittaa eurooppalaisittain arvioituna Yhdysvaltain luottoluokituksen laskua ja korkojen nousua.
Luottoluokitus voi toki tippua, mutta Yhdysvaltain perustuslain 14. lisäys määrää, että valtionvelka on ensisijainen menoerä ja ohittaa siis kaikki muut valtion maksusuoritukset tärkeysjärjestyksessä. Jos Obaman hallinto aikoo rikkoa perustuslakia ja jättää valtionvelan hoitamatta, niin sitten kyllä - Amerikka on konkurssissa. Vastaavanlaisia velkakaton nostoon liittyviä poliittisia kädenvääntöjä on ollut toistuvasti. Viimeksi Clintonin aikaan vuosina 95-96 valtion kassakriisi kesti kolme viikkoa, kun velkakattoa ei nostettu. Obama on ajanut tavoitteitaan läpi iiroviinasmaisella pelottelutaktiikalla. Tai, kuten hän 2006 senaattorina vastusti Bushin pyyntöä nostaa lainakattoa sanoen:
Syy, miksi keskustelemme lainakaton nostosta on seurausta huonosta johtamisesta.Iltapäivälehdet ovat jo vuosia tai vuosikymmeniä mässäilleet erilaisilla katastrofeilla ja uhkakuvilla. Rikollisuus on nyt pienempää kuin koskaan Suomen historiassa, mutta ihmiset pelkäävät kulkea kaduilla. Narsisti uhkaa itsemurhalla, jos puoliso yrittää erota.
Tätä samaa pelottelutaktiikkaa kommunisti-Katainen hyytelöhallituksineen syöttää suomalaisille. Korot nousevat, lama iskee päälle... Kyllähän te tiedätte - valtioterroria. Poliitikkojen käyttämä uhkailu on kuin lasten pelottelu joulupukilla, näkillä tai mustalaisilla. Uhkailemalla päätökset saadaan nopeammin läpi ilman, että päätöksiä tarvitsee perustella. Jokainen basaarissa käynyt tietää, kuinka vaikea hankinta oli jälkikäteen perustella itselleen saati puolisolle. Mutta myyjä hoki "erikoishinta on voimassa vain tämän yhden kerran - ja vain sinulle".
4 kommenttia:
Kansalle olisi helpompaa että kun valtio kerta ottaa velkaa, niin ottaa oman maan kansalaisilta. Tällöin velka olisi ainakin kotimaista. Kyseessä olisi siis se että kansa osallistuu vapaaehtoismaksuilla valtion rahoitukseen.
On valtio varmaan jo tsaarin ajoista alkaen laskenut
liikkeelle obligaatioita ym. vastaavia lainapapereita mutta se ei varmaan sillä täytä koko lainantarvetta.
Voisiko valtio lainata pankista rahaa niin kuin siviilihenkilö tai yritys? Voiko valtio kävellä esim. OP Pohjolan konttoriin ja sanoa että tarttis lainaa, millä ehdoilla sitä sais?
Pitäisikö Suomen olla kokoonsa nähden jonkin sortin supertalous jotta enemmistö valtionvelasta voisi olla kotimaista? Tai valtionvelan sen verran pieni että se vähä minkä valtio lainaa, olisi kotimaista?
Valtion kotimaasta ottama laina on sikäli hankala asia, että se vähentää aina muita investointeja, joten Suomen kaltaiselle ulkomaankaupasta elävälle maalle velkaantuminen ulkomailta on ihan mielekästä - jos siis johonkin pitää velkaantua.
OP-Pohjola voi ostaa valtion velkakirjoja, mutta ainakaan tällä hetkellä liikepankki ei sitä voi kannattavasti tehdä. Korko kun alittaa inflaation.
Miksi valtion velkaa pidetään huonona asiana mutta yrityksen velkaa ei niinkään? Jos on velaton valtio, niin sitä pidetään täydellisen hyvänä asiana. Velaton valtio pystyy maksamaan kaikki menonsa eri tavoin saamillaan tuloilla. Velaton valtio ei kuitenkaan kerro sitä minkälainen on alue-ja paikallishallinnon velkatilanne, eikä myöskään sitä mikä on yritysten ja kotitalouksien velkatilanne.
Toisaalta pankit ym. luottolaitokset saattavat olla toimettoimina jos ei jokin valtio tarvi heiltä lainaa.
Jos yritys tekee jonkin investoinnin, tai jonkin johon se tarvii rahan, niin usein se ottaa velkaa. Sanotaan että velkaantuminen kannattaa, kun sillä on vipuvaikutus ja se nostaa koko yrityksen arvoa. Jos joku toinen yritys haluaa ostaa yrityksen, sen pitää ostaa velatkin samalla. Velkaantuminen kannattaa kuitenkin vain tiettyyn rajaan asti.
Miksi velatonta yritystä pidetään outona? Jos yritys on sekä täysin velaton ja tekee koko ajan voittoa, niin eikö se riitä? Minä olisin oikein tyytyväinen semmoiseen yritykseen jos omistaisin sen osakkeita.
Ei velkarahoitus ole ainoa vaihtoehto. Niitä on muitakin tapoja rahoiittaa toimintojaan, eli ensimmäisenä tulee mieleen tulorahoitus, eli tuottamiensa tavaroiden tai palveluiden ym. myynnistä saadut rahat. Niistä varmaankin maksetaan välittömät juoksevat menot ja rutiinitoiminta. Ja tuloja on myöskin kaikki kirjanpidossa tuloiksi lasketut varat, eli osingot, korkotulot, saamiset, omaisuuden ja toimintojen myynnistä saadut rahat tms.
Jos rahoittaa investoinnin noista muista tuloista, niin eikö silloin investointi lasketa kirjanpidossa muiden menojen joukkoon? Ja jos rahoittaa investoinnin velalla, niin eikö tuo velka ole sitten kirjanpidollisesti meno, koska se on maksettava joskus takaisin pois?
Onko velan idea se ettei silloin tarvitse ottaa rahaa noista muista tuloista? Vai onko investointi niin suuri että nuo muut tulot eivät riitä vaan pitää käydä pankista hakemassa laina tai jokin joukkovelkakirjalaina tms.?
Se rahoittaako yritys investoinnin tai muun menon velalla, riippuko se minkälaisesta menosta ja investoinnista on kyse? Entä onko merkitys sillä kuinka suuri yritys on eli mikä on sen liikevaihto, voitto, yrityksen markkina-arvo, työntekijöiden määrä, organisaation rakenteet, yrityksen omistusrakenne jne? Entä mikä on yrityksen strategia ja toimintatapa? Entäs toimiala? Kaivostoiminta toimii eri perusteilla kuin esim. IT-ala. Toimiiko firma vain yhdellä paikkakunnalla vai usealla? Toimiiko vain yhdessä maassa vai monessa maassa? Ja entäs ikä, jos yritys on 150 vuotta vanha, verrattuna siihen että se on 5 vuotta vanha?
Yritykset käyttävät velkaa investointeihin, koska vieraan pääoman tuottovaatimus (eli korko) on matalampi kuin oman pääoman (osakepääoma ja kertyneet voitot) tuottovaatimus. Moni investointi jäisi tekemättä, jos rahoittajana ei olisi pankki vaan osakkeenomistaja.
Lähetä kommentti