perjantai 28. maaliskuuta 2014

Vihreän Suomen valttikortti - lapsilisä

Katselin eilen pitkästä aikaa uutisia - vai oliko joku ajankohtaisohjelma - jossa Ylen asiantunteva nuori naistoimittaja kertoi hallituksen säästäneen 1,6 miljardia vähentämällä menojaan noin 800 miljoonalla ja kiristämällä verotusta noin 700 miljoonalla. Mietin, etä ovatko ihmiset yleensä ja toimittajat erityisesti niin tyhmiä, että heille veronkiristys on todellakin julkisen hallinnon säästämistä?

Itse säästin eilen 85 euroa, kun ajoin tutkaan eikä minulla ollut ylinopeutta. Koska säästö tuntui verrattain pieneltä, tein U-käännöksen ja säästin toisen 85 euroa. Sillä rahalla hankin viikonlopun ruoat ja juomat. Koirakin saa pitkästä aikaa lihaa kuivanappuloiden sijaan.

Penaali Juha Honkonen kirjoittaa hallituksen säästöistä aivan hillittömän tulkinnan nyky-yhteiskunnan "säästöistä" Vihreään lankaan:
MILJARDIEN EUROJEN sopeutukset ovat aina kipeitä, mutta tämänviikkoisesta kehysriihestä jäi erityisen märkivät leikkaushaavat. Vihreiden kannalta ikävintä on, että kaikkein köyhimmiltä viilletään pois. Kehitysapua supistetaan taas.
Eivätkö Vihreät osaa priorisoida? Eivätkö he ymmärrä, että jos kehitysapua ei supisteta, köyhimpiä olisi pitänyt viiltää syvemmälle?
Ratkaisu ei vähennä auton käyttöä työmatkaliikenteessä. Helpotusta ei siis ole luvassa ruuhkiin eikä ilmanlaatuun. Ympäristölle hyödyllisiä verouudistuksia ovat muun muassa ajoneuvo-, energia-, hiilidioksidi- ja polttoaineverojen korotukset.
Siitä pisteet, että tunnustetaan ruuhkamaksun olevan työssäkäyntivero. Bensaveron nosto ei vaikuta työmatkaliikenteeseen. Ihmisten on käytävä töissä (ei kaikkien, mutta iso osa haluaa vaikkei siitä mitään hyödykään).
Ikävää on myös se, ettei armeijan tarvitse osallistua säästötalkoisiin.
Tämä on ensimmäinen vihje siitä, että kirjoittajan todellisuudenkuva on hämärtynyt. On tietenkin totta, että äänestäjän muisti on lyhyt, koska puolustusvoimien säästötalkoistahan päätettiin jo vuosi sitten. Sen jälkeen kansan mielipide muuttui Krimin kriisin osalta, ja poliitikot eivät uskaltaneet kaataa lisää verta pakkiin.
Vihreiden kannattajat eivät ilahdu lapsilisien leikkauksistakaan.
Miksi - eivät Vihreät kauheasti lapsia tee. Helsinki, Vihreiden kannatuksen parasta A-ryhmää, on täynnä lapsettomia sinkkunaisia. Ne vihreät, jotka valitettavasti lisääntyvät, vaativat homoliittoa ja oikeutta adoptoida lapsensa Afrikasta.
Katkerinta on, että köyhältä ja rikkaalta otetaan saman verran.
Köyhä ei maksa veroja, joten lapsilisän laskeminen ei muuta hänen maksamansa veron määrää. Jos rikkaan lapsilisää pienennetää, hänen veroasteensa nousee. Onko vaikeaa?
Epäreiluutta lisää se, että valtioneuvosto päätti painottaa sopeutuksia enemmän leikkauksiin kuin veronkorotuksiin. Näin hallitus rikkoo oman ohjelmansa lupausta.
Todella epäreilua, että menoja leikataan. Todella epäreilua.
Outoa, että tämä meni demarileirissä läpi.
Ei mennyt, kuten Uusi Suomi kertoo.
Ehkä heille riittävät kompensaatioksi solidaarisuus- ja pääomaverojen kiristykset. Ne ovatkin hyviä päätöksiä. On myös viisasta nostaa oppivelvollisuutta, sillä korkea koulutustaso on Suomen ainoa valtti globaalissa kilpailussa.
Honkonen alkaa vähitellen menettää järkensä. Yhdelläkään köyhällä maalla ei ole korkeaa koulutustasoa. Suomen AINOA valtti ei todellakaan ole korkea koulutustaso, koska iso osa kansasta ei hanki korkeaa koulutustasoa. Osa ei tarvitse sitä, osa ei kykene. Teollisuuden kannalta korkea koulutustaso ei ole ainoa valtti, vaan kilpailukykyyn vaikuttavat energiaverot ja valtion päätösten ennustettavuus. Uuden ydinvoimalan synnytystuskat kuvastavat hyvin, miten matala on teollisuuden usko noin 50 vuoden investoinnin ennustettavuuteen.
Vihreät menettivät tärkeimmän hallituskumppaninsa. Ilman vasemmistoliittoa ympäristön kannalta positiiviset päätökset vaativat entistä kovempia neuvotteluja.
Tästä pisteet, propsit ja papukaijamerkki - Vihreät tunnustavat, että kommarit ovat heidän läheisin ideologinen kumppani!
Hallituksen kaatuminen syksyllä on erittäin mahdollista.
Eikö kannattaisi erota jo nyt, niin voitaisiin järjestää uudet vaalit? Miksi antaa isänmaan asioiden mennä syvemmälle suohon puolen vuoden ajan?

Kirjoittajan käsitys verotuksesta ja työpaikkojen syntyyn ja yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttavista tekijöistä on uskomattoman heikko. Käytännössä kirjoitus voi olla Pravda-tyylinen luokaton propagandapläjäys, mutta oikeasti uskon pikemminkin siihen, että kirjoittajan lahjat ovat juuri niin surkeat mitä hän tulee paljastaneeksi. Kun Vihreät tollot lukevat Honkosen kirjoitusta, he varmasti ottavat siinä esitetyt väitteet tosina. Ehkä Vihreät vastustavat kristinuskoa, koska Vanhassa Testamentissa käsketään antaa Jumalalle uhrilahjoja, ja Vihreät kokevat olevansa itsetuhoisia, laumasieluisia uhrilampaita?

15 kommenttia:

Hampus Munck kirjoitti...

https://scontent-b.xx.fbcdn.net/hphotos-prn2/t1.0-9/1376485_253498641441597_792823200_n.jpg

Tiedemies kirjoitti...

Kataisen pitäisi pyytää uudet vaalit, kun Vasemmistoliitto lähti hallituksesta. Teknisestiottaen hallitus pysyisi niukasti enemmistöhallituksena vaikka Vihreät eroaisi hallituksesta.

Minusta on kuitenkin selvää että hallitus on epäonnistunut (ollut toki jo pitkän aikaa, mutta vassareiden lähdettyä on selvää että hallitusohjelma on ihan väärä). Koska on kulunut jo kolme vuotta vaaleista, on samalla lailla selvää että kansalaisten mielipide on voinut olennaisesti muuttua. Maailmanpoliittinen tilanne on toisenlainen myös, samoin koko EU:n tasolla poliittinen ilmapiiri.

Vaalikausi ei ole mikään pyhä asia. Suomessa on menty 4v-tahtista humppaa nyt 70-luvulta asti ilman että yksikään hallitus olisi kaatunut mihinkään. Se, että hallitus voi kaatua, on kuollut kirjain jos hallitus ei koskaan kaadu.

Muutama laki joilla on iso symbolinen merkitys, jotka pitäisi säätää: Niiltä kuntien työntekijöiltä, joiden palkka ylittää 90% kansallisesta mediaanista, pitäisi poistaa kaikki irtisanomissuoja joka liittyy kuntaliitoksiin. Lisäksi pitäisi asettaa katto valtion ja kuntien virastojen hierarkian syvyyteen. Nykyisellään esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella esimiesketju hoitajasta kunnan johtajaan voi olla 7 askelta. Yritykset joissa on tällainen kulttuuri, tuhoutuvat hyvin nopeasti.

Väyrynen ehdotti YT:itä julkiselle sektorille. Se oli hyvä, mielestäni byrokatiaan liittyvissä tehtävissä, joihin ei liity mitään hoito-, huolto-, opetus-, tms tehtäviä, pitäisi karsia moottorisahalla ainakin puolet kustannuksista. Tällä säästettäisiin jo useita prosentteja julkisen talouden menoista.

Kumitonttu kirjoitti...

Kirjoitin aiemmin että muissa Pohjoismaissa on vähemmistöhallitukset, jolloin PM joutuu avaamaan tavoitteet ja päätöksenteon prosessin. Syntyy keskusteleva puhekulttuuri. Tätä me kipeästi kaipaisimme.

Väyrynen on ihan oikeassa, Suomen talouden kriisi on julkisen sektorin kriisi. Palkkojen lasku siellä poistaisi koko kriisin. Tätä ei voi tehdä, koska perikteikkalaiseen tyyliin kolmella suurella puolueella on omat läänityksensä ja äänestäjänsä julkisella puolella. Meillä työvoimasta 25% on julkisella, Kreikassa 14%.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Olen pitkälti samaa mieltä Tiedemiehen kanssa. Julkinen sektori on olemassa vain ja ainoastaan sen kansalaisille tarjoamien välttämättömien peruspalveluitten vuoksi.

Julkisen sektorin yliturvonnut hallintohimmeli taas on olemassa vain tarjotakseen suojatyöpaikkoja tarpeettomille maistereille. Sillä ei ole palvelujen kanssa mitään tekemistä.

Mitä tulee noihin ajoneuvo-, energia-, hiilidioksidi- ja polttoaineverojen korotuksiin, niin kyseessä on pelkkä vihreä fiilistely, jonka avulla vähemmistön vähemmistön vähemmistö saa itselleen hyvää mieltä.

Kumitonttu kirjoitti...

Mitä ovat "välttämättömät peruspalvelut"? Tätä asiaa ei Suomessa halita käydä ollenkaan läpi. Yleisin kuulemani vastaus on, että sairaanhoito on peruspalvelu. Pitkälti olen samaa mieltä, mutta siinäkin jää epäselväksi, mitkä sairaanhoidon alueet kuuluvat siihen.

Minusta sairaanhoito ei ole sellainen peruspalvelu, joka kuuluu työkykyiselle tuosta vaan maksutta. Työkyvyttömät ovat asia erikseen. Ykän potilaille mielelläni suon sairaanhoidon, mutta en ole sitä mieltä, että julkisen sektorin kuuluu se hoitaa. Tämäkin vaatisi arvopohjaista keskustelua.

Tiedemies kirjoitti...

Terveydenhoidossa ei tarvitsisi julkisen sektorin tuottaa itse niitä palveluita, riittäisi että se vakuuttaisi ne joilla ei siihen ole varaa. Jos omaa tuotantoa on pakko olla, sen olisi todennäköisesti mielekästä hoitaa sellaisia vaivoja joiden kohdalla potilaalla ei kuitenkaan ole valinnanvapautta, kuten ensiapu ja vaativa erikoissairaanhoito.

Poliisi, isommat maantiet, oikeuslaitos, ehkä osa perukoulusta. Sosiaalihuollosta akuutti lastensuojelu. Puolustusvoimat.

Pois: yleisradio, ehkä puolet yliopistoista, teollisuuden tuet, asumistuki, verovähennykset, kuntien johdosta puolet, valtion virastoista puolet johtajista, valtion rahoitus ansiosidonnaiseen, veroista maksettava osuus eläkkeistä (tähän korvaava malli, mutten esitä sitä tässä), jne.

Veroista, ansiotulojen verot alemmas. Noilla keinoilla saadaan myös työnantajamaksut alemmas, eli palkkaaminen halvemmaksi. Alv:stä pitäisi voida vähentää palkasta maksettu vero, koska se on tuplavero; jos näin tehdään niin ALV voi jäädä aika ylös.

Sosiaalitili sosiaali- terveys- eläke- ja koulutuksen kustannusten maksamiseen. Jos tili on pakkasella henkilön kuollessa, valtio perii omaisuutta siihen asti että se on nollilla, ylimenevästä osasta ei lainkaan perintöveroa.

Tiedemies kirjoitti...

Niin, ja yhteisövero pois tai hyvin alas. Mahdollisimman monet tuet yrityksille pois. Ne voisi korvata erilaisilla keinoilla joilla yksityisen riskirahoituksen järjestäminen olisi halpaa. En osaa suoraan sanoa etteikö voisi olla jonkinlaista julkista riskirahoitusta avainaloilla kuten terveydessä ja puolustusteollisuudessa, voi olla.

Kumitonttu kirjoitti...

Kyllä - erityisesti tulisi lisätä valtioiden välistä sekä myös valtioiden sisällä tapahtuvaa verokilpailua. Kuten tiedetään, vain kilpailu pitää talouden virkeänä - sama asia on verokilpailussa. Siksi nykyinen sote-ratkaisu on liike väärään suuntaan, koska se vähentää kilpailua.

Sairaanhoidossa ensiapu kuuluu mielestäni verovaroin ylläpidettävään palveluun, mutta poliklinikat voisi ihan hyvin yksityistää.

Kumitonttu kirjoitti...

Hesari: Hyvät veronmaksajat muuttavat Helsingin lähikuntiin:

Lisääntyvä maahanmuutto on vain syventämässä eroja, koska ulkomaalaiset keskittyvät käytännössä Helsingin lisäksi vain Espooseen ja Vantaalle.

Loikkasen mielestä valtion pitäisi jakaa Helsingin ja muiden häviäjien taakkaa. Valtiolle kuuluisi hänen mielestään ainakin ulkomaalaisten työllistämisen edistäminen ja kielikoulutus.

"Sote-ratkaisu jos mikä tasaa kuntien taloudellista taakkaa ja estää samalla eriytymistä", sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok).

Ministeri Vapaavuori ei usko metropolihallintoon. "Se on haihattelua. Tarvitaan järeämpiä työkaluja, kuten pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen."


Tiedemies kirjoitti...

Sote uudistuksessa on huonoja ja hyviä puolia. Se, että maksualueita isonnetaan on hyvä asia koska 2500 hengen kunta voi joutua talousvaikeuksiin jos muutama työikäinen asukas sairastuu yllättäen. Tämä on ihan vakuutusmatematiikkaa.

Kilpailua toki pitää sallia. Mielestäni tämä tapahtuu parhaiten lisäämällä kuntien itsehallintoa. Sotealueet voivat sitten hoitaa vakuuttamisen jotenkin yllä mainituilla kuvioilla. Yksi ongelma on se että asuinkunta ja työssäkäyntikunta voivat olla eri. Kilpailun ollessa kovaa mutta kuntien veroratkaisujen ollessa sidottuja, kunnat voivat vapaamatkustaa, kun toinen kunta maksaa viulut ja toinen kerää verot. Tähän auttaisi jos kunta saisi päättää verottaako se tuloja sen mukaan missä maksaja asuu vai sen mukaan missä saaja asuu. Jos Nurmijärvi verottaisi asuinpaikan mukaan mutta Helsinki työpaikan mukaan, niin kilpailu olisi huomattavasti reilumpaa. Se myös loisi oikeanlaiset kannustimet.

Kumitonttu kirjoitti...

Kuntien harteilla ei nykyisinkään ole kalliit potilaat, vaan niissä käytetään valtion tasausta - tosin vuoden viiveellä, mutta kuitenkin.

Tuota minä ihmettelen, kun kirjoitat:

...kunnat voivat vapaamatkustaa, kun toinen kunta maksaa viulut ja toinen kerää verot.

Mistä viuluista todellisuudessa puhutaan? Helsingin palvelut ovat helsinkiläisille. Liikenneinfraan kaupunki saa valtiolta tukea. Mitä sellaisia kustannuksia Hesassa on, joita naapurikuntien asukkaat käyvät kuppaamassa. Minulle ei tule ensimmäistäkään mieleeni.

Tiedemies kirjoitti...

Keskuskunnassa on useinkin paljon työpaikkoja. Tämän vuoksi sinne hakeutuu ihmisiä, ja tämä nostaa kiinteistöjen hintoja. Naapurikuntien vetovoima kasvaa tällöin myös. Ruuhkautuminen on yksi tekijä, jossa työssäkäyntikunnan asukkaat joutuvat kärsimään; liikenteeseen liittyvät verothan kerää valtio, ei se kunta jonka asukkaat kärsivät. (tämä on pääasiallinen syy miksi kunnalliset tiemaksut pitäisi sallia)

Keskuskunnat joutuvat useimmiten panostamaan kokonsa vuoksi myös ns sosiaaliseen asuntotuotantoon. Ympäryskuntien ei tällöin tarvitse. Tässä kohtaa taas kunnan valinnanvaraa pitäisi toki lisätä, mutta siinä on myös kyse poliittisista voimasuhteista eri kunnissa. Sosiaalinen asuntotuotanto kun lisää vasemmiston kannatusta. Kehyskunnat vapaamatkustavat pitämällä tällaiset äänestäjät poissa.

Pitämällä tietyt palvelut heikkoina, ja tietyt hyvinä, kunnat voivat pyrkiä houkuttelemaan nettomaksajia. Tässä kohtaa lähtisin siitä että jos arvot ovat ne että ko palvelut pitää järjestää, ja tämä valtion tasolla päätetään, oikea taho asian hoitamiseen ei silloin ole kunta, jolla on ihan eri insentiivit, kuten Nimby. Kilpailu on hyvä juttu jos kaikilla kilpailuun osallistuvilla on samat säännöt, eikä sääntöihin kuulu mahdollisuutena säästää satanen aiheuttamalla muille 200 euron lasku. Nyt kunnilla on runsaasti tällaisia tilanteita, esimerkiksi Kelan kautta.

Kumitonttu kirjoitti...

Mun mielestä on pelkästään hyvä asia että kunnat voivat kilpailla erilaisista asukkaista.

Maanvuokra on kalliimpi kaupungissa kuin maalla, ja se on pääsyy kaupungin kovempiin hintoihin. Toisin sanoen kysynnän ollessa vakio, tarjonta on aina kaupungissa pienempi kuin maalla.

Toisaalta, kaupungit ovat aina keränneet itseensä epäsosiaalista porukkaa, koska kaupungissa on helpompi tehdä rikoksia ja elää huomiota herättämättä. Kaupunkilainen valitsee nämä asiat - eivät ne ole maalaisten syytä, että kaupungissa joutuu sietämään epäsosiaalisia yksilöitä.

Suurissa länsimaisissa kaupungeissa ei ole sellaisia työpaikkoja, jotka aiheuttaisivat ruuhkia kaupunkilaisille. Pääkaupunkiseudulla kaikki teolliset työpaikat ovat nykyisin maaseudulla ja muut kehäteiden varsilla. Kaukana ovat ne ajat, kun Nokian pääkonttori oli Rautatientorilla tai Jätkäsaaressa telakka.

Eli kysyn uudestaan - mitä sellaisia palveluita (verovaroin kustannettuja) on kaupungissa, joita naapurikunnan asukki vapaamatkustaa? Sellaisia palveluita toki on, jotka ovat markkinavoimin pystyssä (ravintolat, (elokuva)teatterit jne).

Tiedemies kirjoitti...

Olennaista on kuntien kilpailussa se, että keskuskunta elättää sitä väkeä joka tulee antisosiaalisista syistä kaupunkiin. Keskuksessa on usein enemmän työpaikkoja yms. Ympäryskunta voi kilpailla ja ihan ok on että kilpailee, asukkaista. Keskuskunta ei kuitenkaan voi esimerkiksi laskuttaa niitä jotka käyvät kunnassa vain töissä. Se että siellä on panostettu infrastruktuuriin yms hyödyttää naapurikuntia ja auttaa näitä kilpailemaam mutta ilman että nämä joutuvat osallistumaan kustannuksiin.

Minusta kunnilla pitäisi olla oikeus laajemmin päättää miten se kerää maksuja infrasta yms. Eli ei ne kaupungin haitat maaseudun vika ole, mutta kait kaupungilla on oikeus myös jonkinasteista protektionismia harjoittaa jos naapurikunta yrittää vapaamatkustaa. Ratkaisisin tämän mieluummin lisäämällä kuntien oikeuksia kuin asettamalla rajoituksia.

Kumitonttu kirjoitti...

Niin joo, tuossa on hyvä pointti. Epäsosiaalinen aines virtaa kaupunkeihin, on tehnyt niin iät ja ajat.

Ei minua haittaisi tipan vertaa, jos Helsinki laittaisi tietullit, mutta vastineeksi haluaisin sitten laittaa tietullit niille helsinkiläisille, jotka poistuvat kaupungistaan. Esimerkiksi lentokentälle johtavalle väylälle voitaisiin laittaa helsinkiläistakseille oma kärrypolku, niin siinä kuule kelpaisi ministerienkin kulkea.