Suomessa on noin 3.300 lääkäriä terveyskeskuksissa, ja heille kuuluu keskimäärin parituhatta asukasta vastuulleen. Iso osa asukkaista ei tosin käytä terveyskeskusta vaan työnantajan järjestämää yksityistä sairaanhoitoa, ja osa ihmisistä ei käytä mitään lääkärinpalveluita. Keskimäärin terveyskeskuslääkärin arjen täyttää tuki- ja liikuntaelinsairaiden sekä mielenterveyspotilaiden pitkäaikaisseuranta. Tilkkeenä toimivat kausiluonteiset nuhailijat ja muut ympärivuotiset pikaista hoitoa vaativat sairastelijat. Kuten kaikessa liiketoiminnassa, myös lääkärillä 20% potilaista kuluttaa 80% resursseista.
Yksityisiä työterveyslääkäreitä on noin 10%, jotka kuuluvat työterveyslääkäriyhdistykseen. Noin puolet lääkäreistä työskentelee sairaaloissa omille aloilleen erikoistuneina, kuten Lääkäriliiton kysely paljastaa. Terveydenhuollon perusrakenne siis jakaantuu avoterveydenhuoltoon terveyskeskuksissa ja yksityisvastaanotoilla sekä erikoissaisaanhoitoon sairaaloissa. Lääkkeiden ja hoitokäytäntöjen kehittyessä tehtäväjako on muuttunut, ja nykyiset rakenteet ovat jäänteitä 1972 terveyskeskusten perustamisesta, joskin sekin rakenne nojaa sotien jälkeiseen aikaan kunnanlääkäreiden luomaan järjestelmään.
Pitkäaikaissairaiden hoito oli ennen sairaaloiden vastuulla, mutta nyt siis terveyskeskusten. Lääkärit kirjoittavat erilaisia todistuksia (jopa koulukyydin järjestäminen karhujen liikkumisalueella vaatii lääkärinlausunnon) valtion säätämien lakien takia, mutta samaan aikaan terveyskeskusten lääkärimäärä on kasvanut 5% ja sairaaloiden lääkärimäärä on kasvanut 30%. Suomalaisen julkisen terveydenhuollon toimivuuden takia erikoissairaanhoidon on tavalla tai toisella autettava perusterveydenhuoltoa. Valtio yrittää hillitä markkinoiden toimintaa yhdistämällä riittävän määrän kuntia yhdeksi kokonaisuudeksi, koska EU edellyttää että jokainen kansalainen saa hankkia haluamansa terveyspalvelut keneltä tahansa palveluntuottajalta. Valtiomme siis yrittää vastata tähän omalla sote-uudistuksellaan vähentämällä kilpailua, kun EU:n tavoite on juuri päinvastoin kilpailua lisäämällä saada toimintaa tehostetuksi. Sellainen porvarihallitus.
Erikoissairaanhoidon kuluista noin puolet aihutuu synnytyssairaaloissa. Synnytyssairaaloissa päivystävät eri alojen erikoislääkärit, ja arvioiden mukaan näitä synnytyssairaaloita maahan riittäisi noin 20, mikä on toiminut myös hallituksen tavoitteessa luoda 20 suurta terveydenhoitopiiriä. Jos erikoissairaanhoito ja päivystykset voidaankin keskittää, niin perusterveydenhuolto edellyttää paikallistuntemusta - lääkärin ja potilaan pitkäaikaista hoitosuhdetta. Näiden kahden asian ratkominen ei mitenkään automaattisesti tapahdu suurissa kunnissa varsinkaan jos sosiaalipalvelutkin nostetaan pois lähipalveluista, joita varten kuntakoko kannattaa pitää pienenä.
EU siis edellyttää jatkossa että julkinen sektori ei enää ole ensisijainen väylä verovaroin tuotetuille terveydenhuollon palveluille. Kuka tahansa saa hankkia mistä tahansa EU-maasta sairaanhoitonsa - raha siis seuraa potilasta eikä päinvastoin kuten nykyinen hyvinvointivaltion sosialistinen ajattelutapa toimii. Valtio yrittää kikkailla itsensä ulos ns. viidennellä mallilla, jossa omatoimiset terveysshoppailijat saisivat vain sairasvakuutustason mukaisen korvauksen. Malli johtaa asiantuntijoiden mielestä 95%:n varmuudella langettaviin tuomioihin EU-tuomioistuimissa, joten Kataisen hallitus on jälleen kerran ostamassa vain aikaa. Tulevaisuus johtaa nimittäin siihen, että valtion on entistä avokätisemmin korvattava yksityisillä asemilla palvelunsa hankkivien kustannukset. Miten persaukisella valtiolla on tähän varaa jää nähtäväksi.
Työssäkäyvä keskiluokka kokee, että hallitus on jättänyt heidät yksin ja ainoa joka enää sitoo yhteen on verottajan pitkä käsi. Keskiluokka on jo karannut pois terveyskeskuksista yksityisille lääkäriasemille ja amerikkalaiseen tyyliin yhä useampi työnantaja ottaa työväelleen vakuutuksia. Jos kehitys jatkuu nykyisenkaltaisena, hallituksen sote-uudistuksella ei oikeastaan ole mitään merkitystä, koska se ei kosketa työssäkäyvää väestöä. Julkiselle puolelle jäävät ne, jotka eivät muutenkaan enää pysty huolehtimaan omista eduistaan ja oikeuksistaan. Kun valtion ja keskiluokan keskusteluyhteys pätkii jo nyt vakavalla tavalla, niin miten kauan valtiolla riittää oikeutusta ylläpitää julkista terveydenhuoltoa niiden verovaroilla, jotka eivät palvelua lainkaan käytä?
Valtion viinamonopolin johtaja Antti Pankakoski vaatii valtiota sulkemaan rajat ja palaamaan takaisin aikaan ennen EU-jäsenyyttä, jolloin alkoholia sai tuoda maahan vain joitain litroja. Valinnanvapaus on tervetullut muutos kun monopolijärjestelmä ei toimi. Markkinat ovat siis ottamassa niskalenkkiä hyvinvointivaltion viimeisistä rippeistä. Pankakosken vaatimus on vastoin koko EU:n vapaan liikkuvuuden ja vapaakaupan periaatetta. Verokilpailu oli - valitettavasti ei välttämättä ole enää jos Kataiselta kysyttäisiin - aikoinaan EU:n perusajatus, koska vapaiden markkinoiden uskottiin kykenevän tuottamaan sellaisia palveluita joita kansalaiset haluavat ja kustannustehokkaammin. Tätä samaa EU on nyt ajamassa terveydenhuoltoon ja Jyrki Kataisen hallitus käy sitä (ja omien kansalaistensa etua) vastaan toivotonta viivytystaistelua sote-rintamalla. Taistelu on tuomittu hävittäväksi, mutta kustannukset maksavat veronmaksajat tulevilla hallituskausilla, jolloin nykyiset "vastuunkantajat" ovat jo muissa tehtävissä raharikkailla oksillaan.
29 kommenttia:
Kiinnitin huomiota kirjoituksen kohtaan "... valtion on entistä avokätisemmin korvattava yksityisillä asemilla palvelunsa hankkivien kustannukset. Miten persaukisella valtiolla on tähän varaa jää nähtäväksi." (lihavointi minun)
Jos yksityinen terveydenhoito on niin kustannustehokasta kuin kirjoituksesta implisiittisesti on ymmärrettävissä niin valtiohan selviäisi entistä edullisemmin tuosta terveydenhoidosta :)
Kirjoitus antaa ymmärtää että työterveyshuolto hoitaisi kaiken työssä käyvien terveydenhuollon. Näin ei kuitenkaan ole vaan työterveyshuollon laajuus ja kattavuus on kiinni myös siitä mistä työnantaja on valmis maksamaan. Lisäksi olen monessa yhteydessä kuullut lääkärien väitteen, että työterveyshuollossa on paljon helpompia mutta myös yksipuolisempia tapauksia kuin terveyskeskuksissa.
Meillä on nyt järjestelmä joka on edullinen siksi, että sitä ei käytetä. Jos nämä muut priva-asemat tulevat samanhintaiseksi potilaalle, niin kustannukset pamahtavat tappiin, koska volyymi moninkertaistuu - ihan siitä riippumatta paljonko priva on tehokkaampi tai ei.
En vieläkään ymmärrä selitystä 'edullinen siksi, että sitä ei käytetä'. Totta kai kustannukset lisääntyvät jos käyttö moninkertaistuisi. Haluatko sanoa, että on jotain piilevää terveydenhoidon tarvetta joka lisääntyisi nykyisestä jos siirryttäisiin tehottomasta julkisesta tehokkaaseen yksityiseen? Eli kyse ei olisikaan nollasummapelin kaltaisesta pelkästä siirtymästä tehokkaampiin palveluihin (ja veronmaksajille halvempiin)?
Mutta jos tuo yksityispuoli on esittämälläsi tavalla tehokkaampi ja antaisi samat palvelut kuin julkisen puolen terveydenhuolto niin lopetetaan rohkeasti se tehottomampi julkinen puoli kokonaan.
Niin siis nyt pääosan yksityisestä terveyspalvelusta maksaa potilas itse tai työnantaja. Jos nämä palvelut tulevat yhteiskunnan korvattavaksi, niin eihän siihen riitä rahat vaikka ne ovat edullisempia kuin julkisen sektorin palvelut.
Julkinen sektori tuottaa hyvää ja kustannustehokasta palvelua, mutta se ei tuota sitä enää maksajilleen eli työssäkäyvälle keskiluokalle. Se on koko jutun ydin.
Yksi erittäin merkittävä ongelma julkisessa terveydenhuollossa on turhat käynnit. Yleislääketieteen päivystyksissä käynneistä noin puolet ovat turhia, asia olisi voitu hoitaa puhelimitse, sairaanhoitajan vastaanotolla tai vaikka soittamalla sukulaiselle. Noin viidennes yleislääketieteen päivystyksen potilaista ei itsekään tiedä, miksi ovat tulleet päivästykseen enkä tarkoita näillä dementian vuoksi muistamattomia potilaita vaan potilaita, jotka tulevat päivystyksiin kokemaan elämyksiä ja saadakseen huomiota.
Erikoissairaanhoidon päivystyksissä tilanne on hieman parempi, koska yleislääkäri on toivon mukaan potilaat ensin seulonut, mutta näistä käynneistäkin leijonan osa on turhia. Erityisesti iäkkäillä naisilla on tapana kutsua ambulanssi ja tulla sillä sairaalaan esimerkiksi keksityn huimauksen tai rintakivun vuoksi.
No, nythän voidaan sanoa, ettei turhista käynneistä koidu kustannuksia ja kun lääkäri kerran päivystää, voihan hän hoivata vähän yksinäisyyttä potevia tai huomion tarpeessa olevia vanhuksia siinä samalla. Lääkärin aika on kuitenkin kallista, sillä myös oikeasti lääkärin hoitoa tarvitsevia potilaita päivystykseen tulee ja elämyspotilaat vievät lääkärin aikaa näiltä. Lisäksi jokaisesta turhastakin käynnistä laskutetaan noin 170e ja kun näitä käyntejä on vuorokaudessa 10-15 tavallisinakin päivinä (jouluna ja juhannuksena noin kolminkertainen määrä), kustannuksia kertyy kotikunnille melkoinen määrä (keskisuurella päivystysalueella noin 1 000 000e/vuodessa).
Sairaanhoitopiirit ovat nyt keksineet turhien käyntien kannattavuuden ja esimerkiksi kahden eteläisen Suomen sairaanhoitopiirien johtajat (merkonomi ja yhteiskuntatieteiden maisteri) ovat olleet pettyneitä siitä, miten vähän heidän päivystyksensä tuottavat ja toivovat noin 10 000 vuosittaista lisäkäyntiä, joiden tietenkin toivotaan olevan sellaisia, joista ei kerry kustannuksia (ei tarvitse antaa lääkkeitä, ei tarvitse majoittaa sairaalaan tai ruokkia, ei tarvitse tehdä toimenpiteitä) eli turhia käyntejä.
/lääkäri
Kyllä, turhat käynnit karsiutuisivat omavastuun nostolla. Enkä minä siitä vanhuksia syytä, teen itse varmaan saman kun olen niin vanha.
KT "Niin siis nyt pääosan yksityisestä terveyspalvelusta maksaa potilas itse tai työnantaja."
Työterveyspalveluista korvaa melkoisen osan KELA. Potilaat eivät itse maksa työterveydenhuollossa ainakaan minun tietääkseni ellei sitten käy hakemassa sieltä jotain sellaista palvelua joka ei kuulu ko yrityksen työterveyshuollon piiriin.
Eli selityksesi "Jos nämä palvelut tulevat yhteiskunnan korvattavaksi ..." ei pidä paikkansa kun Kela korvaa osan kuluista jo nyt. Eräs työantajani perusti peräti oman terveysaseman muutaman muun yrityksen kanssa kun kustannusten korvaus oli melko reilu. Ja sai itse hallinnoida koko terveysasemaa.
KT "mutta se ei tuota sitä enää maksajilleen eli työssäkäyvälle keskiluokalle. Se on koko jutun ydin."
Ensinnä työterveyshuoltoa ja yksistyisiä lääkäripalveluita käyttävillekin julkinen terveydenhuolto tuottaa palveluja. Työterveyshuoltoon jää usein kuulumatta esimerkiksi erikoislääkärien palvelut - tosin hiukan työnantajasta riippuen.
Milloin julkinen terveydenhuolto on lopettanut palvelujen tarjoamisen työssä käyvälle keskiluokalle? Minulle tuo uutinen on ihan uutta.
Anonyymi kertoo "Yleislääketieteen päivystyksissä käynneistä noin puolet ovat turhia".
Kirjoitus on muutenkin asenteellinen että "keksityn huimauksen tai rintakivun" vuoksi naisihmiset soittaisivat ambulansseja.
Mutta ei nuo lääkärin asenteiksi ole ihmeellisiä. Muistan minäkin tapauksen kun tilasin ambulanssin viemään vaimoani sairaalaan hurjissa selkäkivuissa. Sairaalassa lääkäri oli tutkivinaan ja totesi vaimolleni, että "Ei teitä mikään vaivaa". Sanavalmis vaimoni raivostui lääkärille ja vastasi: "Jos te ette tiedä mikä minua vaivaa niin sen ymmärrän, mutta en sitä että te vähättelette minun kipujani ikään kuin minulla ei olisi mitään kipuja".
On lääkärien joukossa kyynikkoja, joille potilas on lähinnä rahastusautomaatti ei hoidettava asiakas.
Uskon että terveyskeskuksissa käy joku joukko yksinäisyyttä potevia vanhuksia. Onko joukko niin iso kuin anonyymi esittää ei tunnu ihan uskottavalta. Mutta jotain hoitoa tai virikettä noillekin vanhuksille pitäisi yrittää löytää.
Hyvä kirjoitus, mutta vaatii yhden lisäyksen. Eu, byrokratia, ei kannata palvelujen yksityistämistä millään fundamentaalilla tavalla, vaan vain keinona hajottaa kansallisvaltiot ja tehdä ne merkityksettömiksi. Kun tämä tavoite on riittävässä määrin saavutettu, Eu byrokratialla on normaalit byrokratian tavoitteet. Eu:n byrokratia pyrkii laajentumaan kunnes se muodostaa koko Eu:n laajuisen kansainvälisen sosiaalivaltion. Niin ongelmallinen kuin kotimainen sosiaalivaltio onkin, Eu:n laajuinen sosiaalivaltio on paljon pahempi asia. Tästä on saatu jo esimakua suomalaisten miljardien eurojen lähettämisestä kankkulan kaivoon konkurssimaihin. Nyt suomalaisten maksamat verorahat hyödyttävät joko suoraan tai välillisesti lähinnä suomalaisia, Eu:ssa suomalaisten verorahat valuvat taivaan tuuliin ulkomaille. Tämä Eu:n kehitys on pysäytettävä juuri nyt riippumatta siitä mitä hyötyjä tai haittoja Eu tarjoaa tällä hetkellä. Verotus on toki Suomessa liian korkeaa, ja se täytyy saada alemmalle tasolle, mutta tämä on erillinen asia.
GPI kirjoittaa Työterveyspalveluista korvaa melkoisen osan KELA. Potilaat eivät itse maksa työterveydenhuollossa ainakaan minun tietääkseni
ja Tanja Vuorela kirjoittaa:
Työtulovakuutuksella kerätyt rahat kanavoidaan Kelalle, joka jakaa niistä korvauksena takaisin työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita kuluja. Työterveyshuollon Kela-korvaukset ovat siis työnantajien ja työntekijöiden yhdessä maksamia. Loput kustannuksista maksaa työnantaja. Tähän yhtälöön ei käytetä valtion rahoja.
Tiedä häntä kumpaa tässä nyt sitten uskoisi...
On lääkärien joukossa kyynikkoja, joille potilas on lähinnä rahastusautomaatti ei hoidettava asiakas.
Olipahan ensimmäinen luokaton kommentti GPI:llä tässä blogissa. Toivottavasti ei tule lisää.
Täsmennän - asiallisesti GPI:n kommentti on tietenkin oikein, mutta hän leimaa toisen kommentoijan tällaisella yleisellä lausahduksella ja lyttää hänen mielipiteensä ja oikeutuksensa keskustella aiheesta. Heikkoa argumentointia.
KT! Ensinnä muista kenen leipää tuo siteeraamasi Tanja Vuorela syö: "Työterveyshuolto ei pyri julkisella rahalla" on haastava otsikko. Mikähän sitä "julkista rahaa" on hänen mielestään? Minusta kaikki mitä valtio kerää vaikkapa Kelalle jaettavaksi sieltä kautta takaisin on julkista rahaa.
"Tähän yhtälöön ei käytetä valtion rahoja" - noin ajatellen kaikki raha mitä menee valtion tai kuntien kautta on viime kädessä meidän kansalaisten rahoja. Yritysten rahatkin ovat meidän kansalaisten rahoja vaikka eivät missään kollektiivisessa omistuksessa olisikaan. Omistajatkin ovat kansalaisia.
Ketä haluat uskoa on tietenkin näkökulmakysymys.
Yritysten rahatkin ovat meidän kansalaisten rahoja vaikka eivät missään kollektiivisessa omistuksessa olisikaan.
Nerokasta. Ei edes Marx olisi osannut tuota noin hyvin kiteyttää.
KT "Täsmennän - asiallisesti GPI:n kommentti on tietenkin oikein, mutta hän leimaa toisen kommentoijan tällaisella yleisellä lausahduksella ja lyttää hänen mielipiteensä ja oikeutuksensa keskustella aiheesta."
Ehkä viittaaminen minun mielestäni asenteellisuuteen ei ole fakta-argumentti. Ennemminkin mielipide.
Anonyymin oikeutusta keskusteluun en ole tietääkseni mitenkään kritisoinut.
Jos kerron, että lääkäreiden joukossa on kyynikkoja niin kyllä me pappien joukossa tunnemme käsitteen leipäpappi ja tuskin sellaisenkaan käsitteen esittämistä pitäisit "luokattomana".
Sen toki myönnän, että anonyymin lääkärinä esiintyvän kommenttikirjoitus nosti ärsytystasoani. Mutta ei minun mielestäni kommenttikirjoitukseni sen luokattomampi ollut kuin
hänenkään. Mutta makuasia sekin.
"Anonyymi kertoo "Yleislääketieteen päivystyksissä käynneistä noin puolet ovat turhia"."
Tämä ei ole pelkästään minun mielipiteeni vaan perustuu Tampereen yleispäivystyksen tilastoihin.
"Kirjoitus on muutenkin asenteellinen että "keksityn huimauksen tai rintakivun" vuoksi naisihmiset soittaisivat ambulansseja."
Valitettavasti tässä kyseessä on kokemusperäinen tieto. Rintakipujen ja huimauksen vuoksi tulleista potilailta vain pieneltä murto-osalta löytyy rintakipua tai huimausta aiheuttava tauti.
"Mutta ei nuo lääkärin asenteiksi ole ihmeellisiä. Muistan minäkin tapauksen kun tilasin ambulanssin viemään vaimoani sairaalaan hurjissa selkäkivuissa. "
Se, että vaimollasi on ollut hurjat selkäkivut, eivät tarkoita, etteikö päivystykseen tulisi potilaita, joilla ei siihen olisi tarvetta.
"Sairaalassa lääkäri oli tutkivinaan ja totesi vaimolleni, että "Ei teitä mikään vaivaa". Sanavalmis vaimoni raivostui lääkärille ja vastasi: "Jos te ette tiedä mikä minua vaivaa niin sen ymmärrän, mutta en sitä että te vähättelette minun kipujani ikään kuin minulla ei olisi mitään kipuja"."
Näitä urbaaneja legendoja kerrotaan kaikista lääkäreistä. Tarinat, joissa sanavalmis maallikko voittaa kyynisen lääkärin, ovat modernia kansanperinnettä. Samanlaisia tarinoita kerrottiin ennen tyhmistä poliiseista tai papeista.
"On lääkärien joukossa kyynikkoja, joille potilas on lähinnä rahastusautomaatti ei hoidettava asiakas."
Nyt taas sekoitat asioita. Päivystysten lääkärit eivät saa palkkaansa potilaalta. Heille maksaa palkan kunta. Näinollen päivystysten lääkäreille potilas ei voi olla rahastusautomaatti.
Lisäksi se, että lääkäri mieluummin hoitaa potilaita, jotka ovat oikeasti sairaita kuin niitä, jotka eivät ole, kertoo jotakin hyvää lääkärin toiminnan etiikasta. Kyseinen lääkäri siis haluaa käyttää rajalliset resurssinsa niiden hoitamiseen, jotka hoitoa tarvitsevat, ei niiden, jotka tarvitsevat huomiota.
"Uskon että terveyskeskuksissa käy joku joukko yksinäisyyttä potevia vanhuksia. Onko joukko niin iso kuin anonyymi esittää ei tunnu ihan uskottavalta."
Kuten sanoin, mielipiteeni perustuu Tampereen päivystyksen tilastoihin, ei pelkkään mutuun. Lisäksi kuten sanoin, se, että sinun vaimollasi on selkä ollut kipeä, ei tarkoita sitä, etteikö päivystyksiin tulisi potilaita syyttä.
" Mutta jotain hoitoa tai virikettä noillekin vanhuksille pitäisi yrittää löytää."
Varmasti, mutta päivystävien lääkärien velvollisuus se ei ole. Lisäksi sekoitat maallikkojen tavoin hoidon ja hoivan. Sairaalat antavat hoitoa eli hoitavat potilaita, jotta näiden sairaudet paranisivat tai jotta sairauksien oireet lievittyisivät. Jos potilaalla ei ole tautia, potilas ei tarvitse hoitoa.
Hoiva taas on ihan jotakin muuta, jotakin sellaista, joka varmasti kaikista ihmisistä joskus tuntuu kivalta. Mutta sitä sairaaloiden eikä ainakaan niiden päivystysten ei tarvitse antaa.
/lääkäri
"Sen toki myönnän, että anonyymin lääkärinä esiintyvän kommenttikirjoitus..."
Ad hominem jälleen. Yrität siis kumota asia-argumenttini sanomalla, että en ole lääkäri tai että se, mitä sanoin, osoittaa, etten ole lääkäri, koska lääkäri ei sanoisi noin.
/lääkäri
On omituista, että jos lääkäri kommentoi terveydenhuollon epäkohtia nimettä, sanotaan, ettei hän voi olla lääkäri, koska lääkäri ei kritisoisi terveydenhuollon epäkohtia tai jos kritisoisi, kritisoisi samalla tavalla kuin potilaat. Tai demarit.
Jos lääkäri taas kritisoi terveydenhuollon epäkohtia omalla nimellään, hänen sanotaan olevan huono lääkäri ja yksittäinen poikkeus lääkärikunnassa, sillä jos lääkäri kritisoisi terveydenhuoltoa, hän kritisoisi sitä samalla tavalla kuin potilaat. Tai demarit.
/lääkäri
Vielä kommentoin.
GPI kirjoittaa: "Jos kerron, että lääkäreiden joukossa on kyynikkoja niin kyllä me pappien joukossa tunnemme käsitteen leipäpappi ja tuskin sellaisenkaan käsitteen esittämistä pitäisit "luokattomana"."
Tämä on hyvä ja oireellinen kommentti. Kuten vasemmistolaiset maallikot ja jopa osa vasemmistolaisista kollegoista myös GPI rinnastaa ja sekoittaa papit ja lääkärit ja kertoo minun olevan leipäpappi.
Vasemistolaiset maallikot ja muutkin sekoittavat papit ja lääkärit, koska näkevät lääkäreissä sellaista durkheimilaista pyhää, mitä ennen nähtiin papeissa. Ja durkheimilaisena pyhänä lääkärillä pitäisi olla pyhän miehen ominaisuudet - epäitsekkyys, yhteys korkeampaan voimaan
ja mystinen rakkaus lähimmäisiään kohtaan. Lääkäri EI kuitenkaan ole pappi. Lääkärin tehtävä ei ole sielunhoito, papin on. Lääkärin tehtävä on sairauksien hoito, jopa psykiatrin, joka "sielua" hoitaa.
Lääkäri on luonnontieteellisen koulutuksen saanut luonnontieteellinen asiantuntija luonnontieteellisessä asiantuntija-professiossa. Ei pyhä mies.
Lääkäri ei siis voi olla leipä-pappi. Vain pappi voi olla leipäpappi ja olla uskomatta suureen pyhään. Lääkärin ammatissa usko on triviaali. Tieto ja taito ratkaisee.
/lääkäri
Hyviä pointteja ja juuri sellaisia joita itsekin kirjoittaisin jos osaisin.
Lääketiede on tiedettä eli sitä voidaan tarkastella mittaamalla. Kun saamme tilastoja esimerkiksi hiirien tai muurahaisten toiminnasta, niin pidämme itsestään selvyytenä, että "muurahaiset toimivat noin" tai "hiirille on tyypillistä...".
Kun ihmisten toimintaa mitataan ja tehdään tilastoja, niin on epäkorrektia todeta, että "ihmiset tulevat päivystykseen turhaan", koska silloin siirrämme inhimillisen hädän tilastollisen virhemarginaalin sisään tai ulkopuolelle pikemminkin), ja se oikeasti tuntuu pahalta. Ihmiset eivät pidä luokittelusta ja varsinkaan sellaisesta, jossa heidän toimintansa on epärationaalista.
^On väärin olettaa, että kaikilla niillä, jotka tulevat päivystykseen, olisi inhimillinen hätä. Osalla varmasti on. Mutta ihan samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa, ihmiset ovat huomionkipeitä, raadollisia ja valmiita valehtelemaan ja pettämään saadakseen siitä edes hetkellistä hyötyä. Samanlaisia ihmiset ovat ollessaan potilaita.
Koska lääkärinä kokee, että juuri ne, jotka sitä inhimillistä hätää kokevat, tarvitsisivat lääkärin ammattitaidon ja ajan, ne potilaat, jotka ovat päivystyksessä vain pelaamassa, turhauttavat. Ja vaikkei niitä etukäteen välttämättä voikaan turhiksi kävijöiksi tunnistaa, ne väistämättä jossakin hoitoprosessin vaiheessa sellaiseksi paljastuvat. Viimeistään siinä vaiheessa, kun he ymmärtävät, etteivät he saakaan niitä sosiaalietuuksia, mitä tulivat hakemaan.
/lääkäri
Muotoilen uudelleen: Merkittävä osa, jopa puolet, päivystykseen tulevista potilaista on välittömän sairaanhoidon tarpeessa yhtä paljon kuin merkittävä osa, jopa puolet Suomeen tulevista pakolaisista on turvapaikan tarpeessa.
/lääkäri
Anonyymi on mennyt ottamaan itseensä kun kritisoin joitakin hänen esittämiään asioita.
Pitää yksitellen vastata hänen esittämiinsä lisäkommentteihin kun tuntuu ymmärtäneen väärin kirjottamaani.
1) En ole väittänyt sanonut etteikö kirjoittaja ole tai voi olla lääkäri. Kirjoitin anonyymin esiintyvän lääkärinä. Enhän minä voi tietää onko hän lääkäri vai eikö ole. Eikä mielipiteet kerro ihmisen ammattia. En ole tietääkseni väittänyt että tuollaista kirjoittava ei voi olla lääkäri.
2) En rinnasta pappeja ja lääkäreitä. En väittänyt että kirjoittaja olisi tuollainen rahastajalääkäri. Eikä minulla liity lääkärin ammattiin mitään pyhyyskäsityksiäkään.
3) En vedä vaimoni kohtelusta, jonka kerroin vain esimerkkitapauksena, mitään yleistyksiä. Totean kuitenkin ettei se ole mitään modernia kansanperinnettä vaan ihan perhepiirissä tapahtunutta todellisuutta.
4) Turha käynti lääkärissä luokittelu vaatii melkein määrittelemään mitä tarkoitetaan turhalla käynnillä. Oliko se turha käynti sen vuoksi ettei mitään lääkärin hoidettavaa oiretta enää ollut (=lääkärin näkökulma) vai oliko potilaalla kohtuudella katsottava syy kääntyä lääkärin puoleen (=potilaan näkökulma) varmistamaan tilanne?
4) Lausumaan "Rintakipujen ja huimauksen vuoksi tulleista potilailta vain pieneltä murto-osalta löytyy rintakipua tai huimausta aiheuttava tauti" pitää lisätä kysymys: miten maallikkopotilas voi itse erottaa, että nyt on tosi kysymyksessä milloin taas joku vaaraton juttu? Tietenkin on totta, että jälkeenpäin on ikävä että on ollut turhia käyntejä mutta ehkä se on hinta toimivalle terveydenhoitojärjestelmälle. Sehän olisi aika hurjaa jos kaikki hälytykset olisivatkin olleet aiheellisia.
Minä lukisin "selvästi turhat käynnit" kategoriaan vain luulosairaat ja mieleltään tasapainottomat.
Mitä tuohon Tampereen päivystyksen tilastointiin "turhat käynnit" ryhmään oli kirjattu ei selviä anonyymin kommenteista.
5) Pannaan tähän nyt jotain rakentavaakin mukaan. Olen eräällä paikkakunnalla tehnyt ehdotuksen, että kun dementoituneita vanhuksia lähetetään taksilla ilman muuta saattajaa terveyskeskuksen päivystykseen heille annettaisiin mukaan hoitopaikan lähete, jossa tapaus on selostettu ja kerrottaisiin potilaiden lääkitys. Dementoituneelta vanhukselta kun tuollaisten asioiden kyseleminen voi olla hankalaa tai mahdotonta ja voi vaikka joutua sinne "turha käynti" kategoriaan.
Lopussa väitetään Antti Pankakoskea valtion viinamonopolin johtajaksi. Sitä hän ei ole vaan on alkoholijuomien valmistusta ja maahantuontia harjoittavan Altian toimitusjohtaja. Altia ei ole monopoli vaan Alko, joka vastaa vähittäismyynnistä.
Pankakosken huolen ymmärtää, koska yhtiön kilpailuasema ei ole yhtä hyvä Tallinnassa tai laivoilla, kuin se on Alkon hyllyllä.
Altian valtio-omistuksen takia Pankakoski ei voi sanoa, että alkoholiveroa pitäisi alentaa. Se olisi kuitenkin tehokkain keino matkustajatuonnin vähentämiseen.
"5) Pannaan tähän nyt jotain rakentavaakin mukaan. Olen eräällä paikkakunnalla tehnyt ehdotuksen, että kun dementoituneita vanhuksia lähetetään taksilla ilman muuta saattajaa terveyskeskuksen päivystykseen heille annettaisiin mukaan hoitopaikan lähete, jossa tapaus on selostettu ja kerrottaisiin potilaiden lääkitys. Dementoituneelta vanhukselta kun tuollaisten asioiden kyseleminen voi olla hankalaa tai mahdotonta ja voi vaikka joutua sinne "turha käynti" kategoriaan.
"
Arvasin, että otat tämän asian esille, siksi sanoinkin jo heti ensimmäisessä tekstissäni, etten tarkoita dementtejä.
Mukavaa myös, että muutit mielesi ad hominemin suhteen.
/lääkäri
"4) Lausumaan "Rintakipujen ja huimauksen vuoksi tulleista potilailta vain pieneltä murto-osalta löytyy rintakipua tai huimausta aiheuttava tauti" pitää lisätä kysymys: miten maallikkopotilas voi itse erottaa, että nyt on tosi kysymyksessä milloin taas joku vaaraton juttu? Tietenkin on totta, että jälkeenpäin on ikävä että on ollut turhia käyntejä mutta ehkä se on hinta toimivalle terveydenhoitojärjestelmälle. Sehän olisi aika hurjaa jos kaikki hälytykset olisivatkin olleet aiheellisia."
Tässä olet osittain oikeassa. Valitettavasti kuitenkaan kysymyksessä ei suinkaan aina ole tilanne, jossa ihminen ajattelee olevansa sairas, mutta osoittautuu, ettei hän olekaan. Tällainen käyntihän on aiheellinen. Valitettavasti tällaiset caset ovat harvinaisia. Tavallista on, että ihminen tulee päivystykseen mm. liioittelemaan selkäkipuoireita saadakseen sairaslomaa, soittaa ambulanssin ja tulee päivystykseen, koska ei halua olla yksin kotona ja tietää, että jos mainitsee rintakivun, saattaa päästä osastolle passattavaksi jne.
"Minä lukisin "selvästi turhat käynnit" kategoriaan vain luulosairaat ja mieleltään tasapainottomat."
Minä en. Luulotauti on harvinainen ilmiö, jopa mielenkiintoinen sellainen ja usein hoidon tarpeessa. Sama koskee mieleltään tasapainottomia. Sen sijaan potilasyhdistysten keksimiä tauteja sairastavat kuten fibromyalgikot, sähköallergikot, hiivasyndroomaiset ja kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat eivät ole varsinaisesti luulosairaita. He eivät edes luule olevansa sairaita vaan he kalastavat diagnooseillaan huomiota ja hoivaa, yleensä tosin pääasiassa puolisoiltaan, lapsiltaan ja "ystäviltään", mutta usein myös sairaalahenkilökunnalta.
Muita turhia käyntejä ovat sellaiset, jotka sinänsä ovat asiallisia, mutta aika ja paikka ovat vääriä. Tällaisia ovat esimerkiksi ne, jotka tulevat yöllä päivystykseen puoli vuotta kestäneen närästyksen vuoksi. Närästys on ihan oikea ongelma, mutta jos sitä on jo kestänyt puoli vuotta, miksei potilas voinut varata aikaa omalle terveysasemalle? Koska olisi joutunut jonottamaan 2vk. Yöllä pääsee nopeammin. Ei tosin saa sitä apua, mitä tarvitsisi (esimerkiksi lähetettä gastroskopiaan), mutta siitähän voi valittaa. Ja kertoa satuja kaupungilla, jolloin närästyskin muuttuu sydäninfarktiksi ja närästyslääke Buranaksi (Minun infarktiani hoidettiin voitteko kuvitella Buranalla...).
Summa summarum: Turhia käyntejä voivat olla:
1. Potilas sepittää oireensa saadakseen a) sosiaalietuja (esim. sairasloma, b) huomiota ja hoivaa (joo, meitä yritetään kusettaa kaiket päivät, me erotamme kyllä, koska kyseessä on vedätys, erotamme, vaikkemme sitä sanokaan).
2. Potilaalla on oikea vaiva, mutta aika ja paikka on väärä (puoli vuotta kestänyt niskakipu, yöllä keskussairaalaan).
3. Potilaalla on oikea vaiva ja paikkakin on oikea, mutta potilasta juuri tämä nimenomainen vaiva ei kiinnosta eikä potilas käytä lääkkeitä.
4. Potilas tulee, koska on riidellyt omaistensa kanssa, haluaa draamaa, soittaa ambulanssin, tulee päivystykseen, jotta omaiset säikähtäisivät (itsemurhademonstrantit ovat hc-versioista näistä).
/lääkäri
Haluan vielä sanoa, ettei minulla ole sinänsä mitään turhia käyntejä vastaan. Jos potilas ei ole sairas, hänet voi ohjata (vihaisena) kotiin eikä aikakaan kulu paljoa. Ongelma vain on se, että RESURSSEJA ON RAJALLISESTI, sekä aikaa, että tilaa, että välineitä että lääkkeitä etc, ja turhat käynnit kuluttavat resursseja tarpeellisilta käynneiltä. Oikeasti sairas vanha nainen joutuu kärsimään siitä, että miehelleen suuttunut vanha nainen tulee ambulanssilla sairaalaan rintakipuja valittamaan, koska haluaa miehensä säikähtävän. Lääkäri ei häviä mitään, sairaala ei häviä mitään, järjestelmäkään ei häviä mitään, ainoastaan oikeasti sairas ja veronmaksaja.
/lääkäri
Haluan myös sanoa, etten minä eikä kukaan muukaan koskaan sano potilaalle, että tulitte tänne turhaan viemään resursseja oikeasti sairailta. Se olisi epäammatillista. Leikimme mukana. Mutta se ei tarkoita sitä, ettemmekö me tietäisi, ketkä ovat tulleet syystä ja ketkä syyttä.
/lääkäri
Lääkärissäkäynti oli joskus muinoin luksusta, mutta nykyisin saa lukea kuinka hoitohenkilökuntaa vastaan hyökätään, potilaat tietävät itse paremmin sairautensa ja edellyttävät lääkärin toimivan kumileimasimena ym ym. Tästä voi minusta vetää sen johtopäätöksen, että kansa ei enää arvosta lääkäreitä (tai se osa, joka saa palvelunsa ilmaiseksi). Paras keino korjata tilanne on supistaa tarjontaa, jolloin sen arvo nousee.
Rest my case.
Vasara:
Altian valtio-omistuksen takia Pankakoski ei voi sanoa, että alkoholiveroa pitäisi alentaa.
Ei voikaan, koska valtion tehtäväksi on otettu kansalaisten terveydentilan ylläpito. Kuka sen tehtävän on poliitikoille antanut on epäselvää, mutta näin se nyt vaan on. Sivistyneessä yhteiskunnassa valtio ei puuttuisi rahvaan elämään tällä tavoin, jos sivistyksellä tarkoitetaan yksilönvapautta.
Lähetä kommentti