Minun on vaikea käsittää miten yksityistäminen voisi tuoda säästöjä laadun kärsimättä.Yleensä ottaen olisi hyvä muistaa se perussääntö, jonka mukaan ei kannata avata suutaan jos ei asiasta mitään tiedä. Silloin voisi keskittyä kuuntelemaan itseään viisaampia. Mutta tämä ei näille vasemmiston räyhä-pettereille sovi, koska luulo on heille tiedon väärti.
Yksityisessä firmassa rahaa on jakamassa työntekijöiden lisäksi pomot ja omistajat. Ilman työvoiman karsimista yksityinen ei voi olla halvempi. Työvoiman karsiminen taas tarkoittaa laadun heikkenemistä. Tuskin kunnallisesti tuotetuissa palveluissa on turhaa työväkeä.
torstai 25. huhtikuuta 2013
Klassinen idiotismi
Nimimerkki Tomi tiivisti Takkiraudan blogissa vasemmistolaisen maailmankuvan ja ymmärryksen tason vapaista markkinoista. Ei ihme, että vasemmisto kannattaa näkemystä, jonka mukaan kaikki palvelut on parempi tuottaa julkisella sektorilla verovaroin. Olen pitänyt heitä tyhminä, mutta oikeasti kyse on vain osaamattomuudesta ja perehtymättömyydestä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
16 kommenttia:
Pääsääntöisesti yksityistäminen on johtanut joko kalliimpaan palveluun tai heikompaan laatuun.
Terveydenhuolto on paras esimerkki tästä. USA:n vakuutuksiin perustuva (siis yksityinen) terveydenhuolto on kallein ja tehottomin maailmassa.
Selitäppä minulle tyhmälle sitten miten yksityistetty palvelu voisi olla halvempi ja laadukkaampi ja tuottaa edelleen voittoa.
Sen takia, että yksityisen palvelun, tai minkä tahansa edes suht. vapailla markkinoilla toimivan yrityksen tekemä voitto = ko. yrityksen muille tuottama lisäarvo. Jos yritys ei kykene tuottamaan voittoa, ei se silloin tuota lisäarvoakaan.
Yritys voi tuottaa lisäarvoa vain silloin, kun se tuottaa jotain semmoista, mistä asiakkaat haluavat maksaa. Tämän, ylivoimaisesti tärkeimmän informaation yritys saa markkinoilta. Markkinoiden puuttuessa, tai toimiessa säännöstellyssä taloudessa vajaasti, yhä suurempi osa tätä informaatiota puuttuu. Näin ollen mm. kunnallisesti tuotettujen palvelujen suunnittelija ei voi mitenkään tietää a) mitä palveluja kuntalaiset haluavat, b) kuinka paljon he haluavat niistä maksaa.
Kunnallisesti tuotettu palvelu ei voi edes teoriassa olla yhtä tehokas kuin yksityisesti tuotettu.
Siitä on turha syyttää markkinataloutta, jos kunnan viisaat päättäjät kilpailuttaessaan hankintoja päätyvät yritykseen, jonka palveluihin ei myöskään olla tyytyväisiä. Se todistaa vain sen, että sen lisäksi, että kunta ei osaa tuottaa palveluita, se ei osaa niitä myöskään ostaa.
terveisin Pörri Orava
Pörri ongelma on palveluissa, joita tarvitsevat kaikki, mutta joillakin ei ole varaa maksaa niitä. Terveyden huollossa harvalla meistä on varaa maksaa syöpähoitojen tai sydänleikkauksen kaikkia kuluja omasta pussista. Tietenkin vakuutuksilla tämän voi korjata, mutta USA:ssa vakuutusjärjestelmä on paisunut suhteettoman kalliiksi.
Varusmiespalveluksen käyneelle tilanne on varmasti tuttu: käsketyt hommat tehdään siellä yleensä valmiiksi (tai ainakin lähes) juuri niin vähällä vaivannäöllä kuin osataan, kunhan sanomista ei tule. Samoin varusteiden kanssa "ei oo penniäkään omaa rahaa näissä kiinni" -meininki on aika yleistä. Aamut eivät siitä vähene vaikka miten noheva olisi, tai päivärahat nouse.
Tämä siis on kunnallisen ja yksityisen palvelun suurin ero: verorahoitteinen järjestelmä ei ihan heti mene konkurssiin vaikka sen tuottama palvelu olisi kustannustehotonta tai jopa huonoa, yksityinen yritys menee varmasti asiakkaiden kadotessa. Ehkä syy on ihmisluonnossa? Eli kun työpaikka ym. pysyvät ilman jatkuvaa kehittämistä, ei sille silloin nähdä vaivaa.
Ykä on ansiokkaasti analysoinut mekanismia, miksi julkisella puolella kaikkea ei aina välttämättä tehdä tehokkainta menetelmää käyttäen: http://yrjoperskeles.blogspot.fi/2013/04/vaaristymavyohyke.html
Pörri Orava kirjoittaa: "Yritys voi tuottaa lisäarvoa vain silloin, kun se tuottaa jotain semmoista, mistä asiakkaat haluavat maksaa."
Mielenkiintoista, eli siis työntekijät evät tuota yrityksille lisäarvoa koska heille ei haluta maksaa, mutta johtoporras joka ei tee tuottavaa työtä yrityksille tuottaa lisäarvoa josta haluutaan maksaa aina suurempia korvauksia.
Skenaario: Johtoportaan voisi fantisoida korvattavan päätökset tekevällä ohjelmalla mutta työntekijöitä tai toimihenkilöitä/asiantuntijoita ei sillä ohjelman lisäksi tarvittaisiin ko työn tekevä kone tai robotti, joka sekin tarvitsee huoltoa...
Lapioon nojaavasta työmiehestä on tehty julkisen työn tehottomuuden kuva. Mutta samalla on unohdettu että ei yksityiselläkään lapiomies taukoamatta tilsoja ilmaan lennätä. Kunnan työtehtävät yleensä ovat kaikkien näkösällä kun taas yksityisten eivät.
Jos yksityisellä on urakan sijaan tuntityö, niin ei työ ole yhtään julkista vastaavaa tehookkaampaa tai laadullisempaa.
Joskus monta vuotta sitten; Tomin jutut oli viisaita.
Verorahat ja yliopistoelämä on pilannut hyvän mielen. Luulee tietävänsä enemmän kuin muut.
Tomin pitäis ottaa perseet olalle.
- buuri johannesbuurista -
Tomi. Ei USA:n systeemi ongelmaton ole, sielläkin vakuutusbisnes on tarkasti säädeltyä ja amerikkalaiset sanovat, että suurin syy miksi vakuutukset ovat "niin" kalliita on se, että vakuutuksen saa ottaa vain omasta osavaltiosta, joten niissä vallitsee melkoinen säädelty oligopoli, eikä ollenkaan luonnollinen kilpailutilanne.
Toinen juttu on se, mihin verrataan. Suomessa työnantajan maksama sairausvakuutusmaksu on n. 4,7% bruttopalkasta. USA:ssa se on keskimäärin paljon vähemmän. Siellä kuitenkin todellakin pääsee hoitoon ja erikoissairaanhoitoon heti, päinvastoin kuin täällä, edes rahalla.
Kolmas juttu on, että tietenkin on paljon, yhä enenevässä määrin ihmisiä, jotka "tarvitsevat" kaikkea kivaa, mihin heillä ei ole itsellään varaa. On kunkin hetken poliittinen päätös, paljonko näihin "tarpeisiin" kehdataan muilta ryöstää. Suomi on tässä kehtaamisessa ihan maapallon kärkijoukkoa, mutta tyytymättömyys kasvaa syödessä, tai jotain.
Jklak, en ole ihan varma mitä yrität tarkoittaa. Lisäarvo syntyy siitä, että yritys osaa yhdistellä tuotannontekijöitä tavalla, jonka lopputuloksen arvo on enemmän kuin tekijöiden arvo yksinään. Johtaminen on yksi tuotannontekijä, samoin "työn tekeminen", pääoma, laitteet jne. Kaikesta kannattaa maksaa siihen saakka, että em. tilanne vielä toteutuu.
Ei sama Seppo lapionheiluttaja siitä pätevöidy, jos hän vaihtaa kunnalta yksityiselle, mitä nyt ehkä hänen lusmuilumahdollisuutensa vähenevät, mikäli hän on semmoiseen taipuvainen. Mutta yksityisellä hänen on pakko kaivaa jostain järkevästä paikasta. Muuten yritykseltä loppuvat rahat ja Sepolta työt kokonaan. Kunnallisissa hommissa ei millään ole mitään väliä. Niiden järkevyydestä käyköön osoituksena kaikki helvetinmoiset riippusillat, joita on pekkaroitu veronmaksajan rahoille jonnekin korpeen, missä kulkee 5 autoa päivässä. Helsingissä taas kun vihreät ovat vallassa, ei teitä rakenneta kirveelläkään ja vanhojakin muutetaan pyöräilykaistoiksi, jotka ovat 6 kk vuodessa lumikasojen ja jään alla jne. Eli tarjonta ei vastaa kysyntää.
Lopuksi vielä: kunnalliset hommat ovat ylipäätään mahdollisia vain siksi, että jotkut yksityiset tekevät voittoa, josta on mahdollista ryöstää verovaroja. Nollatulos on nolla, nollasta ei voi oikein ottaa, ja tappiotulos kuitataan omistajien selkänahoista työnteijöiden saadessa kyllä palkkansa. Tämä voi jatkua niin pitkään kuin omistajilla on mistä maksaa. Omistajat tekevät varmasti kaikkensa, jotta toiminta muuttuisi kannattavaksi. Kunnallinen tuotanto taas voi toimia tappiolla periaatteessa ikuisesti, kunhan joku toinen tekee voittoa, josta tappiot kuitataan.
Milton Friedman on osoittanut, että kaikkein rationaalisimmin ihminen suhtautuu semmoiseen toimintaan / hankintaan, jossa omalla rahalla hankitaan itselle jotain, esimerkiksi kurakengät. Rationaalisuudella on hieman vähemmän väliä kun hankitaan omalla rahalla toiselle jotain, esim. synttärilahjoja kavereille. Vielä vähemmän on väliä rahankäytön järkevyydellä silloin kun hankitaan itselle jotain toisten rahoilla. Esim. kun on saatu lahjaksi lahjakortti, se yleensä "tuhlataan". Täysin hälläväliä meininki on kyseessä silloin kun käytetään toisten rahoja hankintoihin kolmansille.
Juuri tuohon viimeiseen kategoriaan kuuluu KAIKKI kunnallinen rahankäyttö.
t. Pörri Orava
Tomi ei alun perinkään ymmärtänyt Ruukinmatruunan sanomaa: on olemassa muutamia sellaisia aloja, missä yksityistäminen on se huonompi vaihtoehto. Mistä automaattisesti seuraa, että on olemassa lukuisia sellaisia aloja, missä yksityissektori on parempi (tehokkaampi) vaihtoehto.
Tomin ymmärryksen puutteen enempi kommentointi on tarpeetonta.
Pörri Orava kirjoitti: "Ei USA:n systeemi ongelmaton ole, sielläkin vakuutusbisnes on tarkasti säädeltyä ja amerikkalaiset sanovat, että suurin syy miksi vakuutukset ovat "niin" kalliita on se, että vakuutuksen saa ottaa vain omasta osavaltiosta, joten niissä vallitsee melkoinen säädelty oligopoli, eikä ollenkaan luonnollinen kilpailutilanne.
Toinen juttu on se, mihin verrataan. Suomessa työnantajan maksama sairausvakuutusmaksu on n. 4,7% bruttopalkasta. USA:ssa se on keskimäärin paljon vähemmän. Siellä kuitenkin todellakin pääsee hoitoon ja erikoissairaanhoitoon heti, päinvastoin kuin täällä, edes rahalla."
USA:n ostovoimakorjatut terveydenhuollon menot vuonna 2002 olivat noin 5250 dollaria per asukas. Tästä noin 2250 dollaria oli julkisia menoja ja 3000 dollaria yksityisiä menoja. Samaan aikaan Suomessa vuonna 2002, terveydenhuollon menot per asukas olivat noin 1950 dollaria josta julkisia menoja 1450 taalaa ja yksityisiä menoja 500 taalaa.
Kyllä siis voidaan sanoa että USA:n systeemi on paljon Suomea tehottomampi sillä Suomessa kaikki asukkaat ovat terbveydenhoidon piirissä.
USA:ssa ei ole terveydenhuoltoa vaan terveysbusiness. Terveydenhuollossa tulisi olla kyse siitä paljonko terveyttä saadaan aikaan hinnalla X.
Mutta joo, olin vaikeaselkoinen mutta se että johtoporras on samalla tavalla palkattua henkilökuntaa kuin työntekijät ja toimihenkilöt tarkoittaisi että myös myös sama palkkalogiikkaa sovellettaisiin heihin myös
Yksi turkulainen, en lukenut RM:n blogausta kommentoin vaan.
Suomen terveysmenot suhteessa BKT:hen ovat alemmat kuin OECD-maiden keskiarvo (luultavasti ne ovat pienemmät kuin USA:ssa). Silti suomalainen terveydenhuolto hyvällä tasolla. Siispä sen voisi sanoa olevan tehokas.
Kuten todettu, USA:ssa todellakin pääsee kalliiseen erikoissairaanhoitoon kuka tahansa nopeasti. On PET ja CAT skannit sun muut seulonnat. Ongelmatapaukset ympäri maapallon lennätetään sinne. Lisäksi alan huippututkimus tehdään siellä.
On tunnettu tosiasia, että Suomessa esim. julkiseen hammashoitoon ei käytännössä pääse ollenkaan. On hieman neuvostoliittolaista väittää, että ongelma on ratkaistu, kaikki kuuluvat terveydenhoidon piiriin teoriassa.
Yksityisen yrityksen harjoittama palkkapolitiikka ei pitäisi ylipäätään kuulua kenellekään muulle ollenkaan. Aikuisilla ihmisillä pitäisi voida olla sopimusvapaus. Valtion homman kuuluisi olla vain sopimusten noudattamisen takaaminen sillä, että viime kädessä ratkaisee kiistat noiden sopimusten noudattamisesta ja säätää sanktiot noudattamatta jättämisestä.
t. Pörri Orava
P.S. En nyt ehdi kaivaa linkkiä tutkimukseen erikoissairaanhoitoon pääsystä OECD maissa. Sen saattaa löytää Googlella. Lukemani tiivistelmä oli englanninkielinen. Soininvaara on täällä etunenässä rajoittamassa entisestään pääsyä sen piiriin, perustamassa semmoisia "kuoleman paneeleita" kuin Briteissä jo on johtuen julkisen siraanhoidon kyvyttömyydestä kohdentaa resursseja oikein.
Unohtui mainita, että Suomessa leikkausjonoihin ja erikoissairaanhoitoon pääsyyn odottaessa, sekä hoitivrheisiin kuoleen n. 1900 ihmistä vuosittain, mikä on 6 kertaa enemmän kuin liikenteessä, jota aina parjataan.
Eräänlaista tehokkuutta sekin.
t. Pörri Orava
Kuvitelkaa yritys A, joka voi ryöstää muilta yrityksiltä 50% niiden tuotoista veroina. Voisimmeko me silloin verrata A tehokkuutta suoraan muihin yrityksiin? Samalla periaatteella me emme voi verrata nykyisessä korkean verotuksen systeemissä yritysten tehokkuutta suoraan kuntiin ja valtioon, jotka saavat verottaa niin paljon yrityksiltä. Yritysten tehokkuutta arvioitaessa pitäisi heti alkuun poistaa suurin osa verotuksen negatiivisesta vaikutuksesta.
Usan markkinat ovat nykyisin erittäin säädeltyjä ja keskitettyjä, ja monet yritykset nauttivat valtion suomista suorista tai epäsuorista eduista. Nämä auttavat tiettyjä, yleensä suuria yrityksiä, ja estävät ja haittaavat kilpailijoita. Tämän takia monet yritykset pystyvät saamaan lähes monopolistisia voittoja. Usan sairaanhoitoyrittäminen on tässä suhteessä pahimmasta päästä. Yksityiset yritykset pystyvät laskuttamaan esim. pienistä hoitotoimenpiteistä ja pienistä käytetyistä instrumenteista järjettömiä ja kohtuuttomia hintoja. Lääkärit pyrkivät laskuttamaan useimmiten maksimaalisesti suhteessa vakuutuksen suomaan turvaan, ja tekemään paljon turhia, ylihinnoiteltuja ja tuhlailevia tutkimuksia ja hoitoja. Niillä vakuutukset saadaan imettyä tyhjiin. Lääkärien määrää on keinotekoisesti rajoitettu koulutus- ja lupajärjestelyillä. Normaalissa kilpailutilanteessa tälläinen ei olisi mahdollista. Lisäksi luin taannoin eräältä taloussivulta laskelman siitä, että nykyisin Usan kokonaisverotus on todellisuudessa lähes yhtä korkea kuin Suomessa. Vain vanha mielikuva Usasta vapaiden markkinoiden maana on jäljellä.
USA on valtio joka saarnaa vapaata markkinataloutta, mutta silti suojaa protektionistisesti omaa teollisuuttaan kaiken maailman rangaistus- ja suojatulleilla...
A recent "Investor's Business Daily" article provided very interesting statistics from a survey by the United Nations
International Health Organization.
Percentage of men and women who survived cancer five years after diagnosis:
U.S. ................................ 65%
England .......................... 46%
Canada ........................... 42%
Percentage of patients diagnosed with diabetes who received treatment
within six months:
U.S. ................................ 93%
England .......................... 15%
Canada ........................... 43%
Percentage of seniors needing hip replacement who received it within six months:
U.S. ................................ 90%
England .......................... 15%
Canada ........................... 43%
Percentage referred to a medical specialist who see one within one month:
U.S. ................................ 77%
England .......................... 40%
Canada ........................... 43%
Number of MRI scanners (a prime diagnostic tool) per million people:
U.S. ................................ 71
England .......................... 14
Canada ........................... 18
Percentage of seniors (65+), with low income, who say they are in
"excellent health":
U.S. ................................ 12%
England .......................... 02%
Canada ........................... 06%
t. Pörri Orava
Kiitos Pörri! Taulukko vastaa hyvin omia odotuksiani. Terveydenhuolto on luksuspalvelu, jota käytetään vaurauden suhteessa. Tulotason tippuessa pysyvästi säästetään AINA terveyspalveluissa, vaikka ne olisivat valtion voimaakkaastikin subventoimia. Syitä ei liene vaikea arvata.
Niinpä Amerikassa käytetään eniten rahaa terveyspalveluihin, koska se on BKT:lla mitaten melkein 50% vauraampi kuin Suomi. Koska terveyspalvelut ovat luksushyödykkeitä, niiden maksuton käyttö johtaa niiden voimakkaaseen arvostuksen inflatoitumiseen. Kun niitä ei arvosteta, niitä käytetään väärin, mikä on koitunut kaikkien hyvinvointivaltioiden kohtaloksi (lue: rahat ei riitä).
Lähetä kommentti