Helsingin Totuus kirjoittaa presidenttiehdokas Mitt Romneyn varamiehen Paul Ryanin olevan "äärikonservatiivinen". Demokraattien mukaan Ryan haluaa romuttaa nykyisen presidentti Barack Obaman laajat verovaroin ylläpidetyt sosiaalituet kuten Medicare-ohjelman, joka vastaa suomalaista sairasvakuutusjärjestelmää.
Ryanin isoisoisä, isoisä ja isä kuolivat 55-, 57- ja 59-vuotiaina, minkä takia Ryan itse päätti noudattaa terveellisia elämäntapoja ruokavalion ja liikunnan avulla. En vähättele Ryanin traumaattista kokemusta tapahtumaan ja arvostan hänen tahdonvoimaansa elämäntapojen hallinnassa, mutta samaan hengenvetoon pitää muistuttaa, että amerikkalaisessa kulttuurissa hyväkuntoisuutta arvostetaan eri tavalla kuin Euroopassa. Suoraan sanottuna en pidä kovin todennäköisenä, että hänen esi-isiensä kunnossa olisi ollut mitään vikaa, vaan tapahtumat vaikuttavat pikemminkin sukurasitteiselta kuin itsehankituilta. Myös tietty spartalaisuus elintavoissa on johtajalle hyve ja keino osoittaa luonteen lujuutta maallisia houkutuksia vastaan. Verovaroilla elosteleva läski, kuten Pohjois-Korean edellinen diktaattori Kim Jong-Il, ei nykyaikana ole kovin suosittu valtaapitäväksi johtajaksi, vaikka vain pari sukupolvea sitten Churchillin sikarin tupruttelu ja obeesi keskivartalo vain lisäsivät hänen uskottavuuttaan.
Olipa Ryanin terveydentilan huolista mitä mieltä tahansa, hän kuitenkin omalla esimerkillään osoittaa kantavansa vastuuta omasta elämästään. Ryan ei ole vaatimassa yhteiskunnan muilta jäseniltä yhtään mitään oman terveydentilansa eteen. On siis melko irvokasta sanoa, kuten Totuus tekee, että Ryan haluaa romuttaa amerikkalaisten terveyden ja hyvinvoinnin. Ei varmasti halua, koska hänhän omalla esimerkillään osoittaa, että terveydentila on yksilön valinta eikä valtiokoneiston suojeluksessa oleva perusoikeus. 40 vuodessa tullimuurien poisto on muuttanut työsuhteiden kestoa ja rapauttanut työmoraalin, lääketeollisuus on investoinut ikääntyville amerikkalaisille valtavilla rahasummilla melkein kuolemattomuuden valmiudet ja tasa-arvon nimissä valtion katsotaan olevan velvollinen kustantamaan nuo valmiudet kaikille kansalaisilleen - vaikka velaksi. Näiden asioiden arvostelu on "äärikonservatiivista".
Ryan on poliittien broileri sanan huonossa merkityksessä. Poliittisesti hän on Milton Friedmanista, Friedrich Hayekista ja Ayn Randista vaikutteensa saanut libertaari. Kaikkien kolmen näkemys taloudesta ja yhteiskunnan rakenteista poikkeaa oleellisesti nykyisestä org/wiki/Keynes">keynesiläis-myrdalilaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Herrat Keynes ja Myrdal uskoivat kaikenkattavaan poliittiseen oppiin, jossa yksilöiden vapaata tahtoa parempaan lopputulokseen yhteiskunnan taloudellisen suorituskyvyn osalta päästään, jos yksilöt luopuvat merkittäviltä osin vapauksistaan virkamiesten johtaman yhteisen edun hyväksi. Toki tämä kuulostaa nyt 2010-luvulla ihan klassiselta fascismilta, mutta tuolloin teknologisen kehityksen ottaessa ensiaskeliaan tiede ja fantasia sekoitettiin keskenään - jälkikäteen katsottuna kovin naivilla tavalla.
Istuvalla presidentillä on Amerikassa niin valtava etu puolellaan, että en löisi vetoa Ryanin puolesta. Toisaalta, Barack Obaman valinta viimeistään osoitti sen, että Amerikassa peräkkäisten presidenttien linja on lähempänä toisiaan kuin saman poliitikon oma linja verrattuna puheisiin oppositiossa tai hallitusvastuussa. Edelleen jaksaa naurattaa eurooppalaisten sosialistien unelma Obama antamasta turvasta globaaleissa ilmastoneuvotteluissa - tarvittaessa asevoimin, kuten Soininvaara ennenaikaisesti iloitsi. Pientä osviittaa ulkopolitiikan pienistä linjauksista toki antoi Romneyn puhe Israelissa, jossa hän yhdistin toisiinsa palestiinalaisten kulttuurin ja talouden heikon tilan.
Ryanin poliittinen aktiivisuus perustuu Ayn Randin Atlas Shrugged-kirjaan. Ryan on ensisijaisesti talouspoliittinen libertaari eikä suinkaan aborttien tai homoavioliittojen vastustaja, vaikka onkin katolinen uskonnoltaan. Ryan on kuitenkin luonut Obaman yhdistänyt Obaman vastaisia ryhmiä Teekutsu-liikkeestä uskonnollisiin konservatiiveihin. Yhteistä näille kaikille on näkemys, jonka mukaan valtion tehtävä on järjestää maanpuolustus ja lainvalvonta sekä turvata omaisuudensuoja ja yksilönvapaudet. Ryan on virkaan päästessään korkea-arvoisin poliitikko, joka on suoraan syyttänyt ilmastotutkijoita sekä vääristellyistä tutkimustuloksista että ennen kaikkea politikoinnista oman tutkimushaaransa rahoituksen varmistamiseksi.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
http://api.ning.com/files/rHcYFTfLDccJV0A9OaQ1r8di8-*xZoKrYfclFFLzVsONr-4iaaM7cBc93THaW1kc14Rv0g6og-UOceiDnDJFUA2596BhBXt0/NotlikeRon_PaulRyan.jpg?width=737&height=414
Rohkenen väittää, että Ryan on paljon lähempänä Myrdalia ja Keynesiä mitä Friedmania ja Hayekia. Koko "libertaari Ryan" vastaan "sosialistinen Obama" on median luoma kuvitelma, jonka tarkoituksena on mitä ilmeisemmin kasvattaa myyntiä.
Olet oikeassa. Kuten totesin, peräkkäisten presidenttien linjat ovat lähempänä toisiaan kuin saman presidentin linjaukset oppositiossa ja hallitusvastuussa ollessaan.
Ryanistahan ei ole tulossa suomalaisille presidenttiä eikä hänen valinallaan ole meille oikeastaan yhtään mitään merkitystäkään. Ainoa epäsuora merkitys tulee siitä, että suomalainen media nostaisi libertaareja keskustelunavauksia kommentoidessaan Ryanin puheita. Eli sitä kautta olen asiasta edes hitusen kiinnostunut. Paljon vaikutusvaltaisemmalta tasolta ei asiaa enää voi kommentoida.
Randilaisuus taitaa olla liioittelua, vaikka Ryanin talouspolitiikka melko libertaaria onkin. Ayn Rand ei oikein istu katolilaisuuden kanssa yhteen.
Ayn Rand ei oikein istu katolilaisuuden kanssa yhteen.
Mitä tarkoitat?
Randin ateistista filosofiaa lähinnä.
http://thomistica.net/news/2012/8/13/paul-ryan-give-me-thomas-aquinas.html
http://www.patheos.com/blogs/markshea/2012/08/uncomfortable-truth-dredged-from-the-memory-hole.html
Mutta ilmeisesti ei hänen talouspoliittiset näkemyksensäkään ainakaan yksi yhteen katolisen yhteiskuntaopetuksen, johon Ryan sanoo pohjaavansa, ole.
Ryan ei varmaankaan halua perustella vaatimuksiaan valtion roolin kaventamisesta niinkään uskontoon perustuvalla opilla kuin klassisen liberalismin opeilla. Nykyinen liberaali fascismi on modernia panteismia, eikä Ryan varmasti halua juuttua keskustelemaan uskonnoista.
Oletan Ryanin ymmärtävän, että liberaaleilla on oikeutensa omaan uskontoonsa samalla tavalla kuin hänellä omaansa. Hän edustaa linjaa, jonka mukaan liberaalit ovat ajaneet muut uskonnot liian ahtaalle. Sitä keskustelua hän ei voi voittaa, jos arvostelu lähtee hänen omasta uskonnostaan käsin.
Ryan voi katolisena niputtaa uskontoihin rönsyilemään karkaavan keskustelun takaisin yhteen vain toteamalla, että "annetaan keisarille mikä keisarille kuuluu" ja loppu on jokaisen oma asia. Mitä katolinen uskoo ei kuulu gaia-panteisteille ja päin vastoin.
Ryan on kuitenkin siis itse vedonnut kirkon yhteiskuntaopetukseen näkemystensä pohjana. Ei siihenkään tietysti mikään valtion roolin maksimoiminen kuuluu, mutta käsittääkseni sen ja randilaisuuden välillä on tiettyjä peruseroja.
En tiedä kuinka tärkeiksi katolilaisten äänet muodostuvat, mutta jo he hyppäävät suuremmin joukoin demokraattien kelkasta, niin kyllä se jotain merkitsee.
Katolisia on niin paljon, että he jakautuvat puoliksi molempien pääehdokkaiden taaksea. Mikä tuossa Wikipedian kirjoituksessa on mielenkiintoista, niin katolisilla on oma New Deal -siipensä, joka vastaa poliittisesti pohjoismaisia hyvinvointivaltion kannattajia.
Siinä missä Pohjoismaissa keskustellaan homoliitoista Amerikassa sama jakolinja kulkee suhtautumisessa aborttiin. Ehkä siksi, että katoliset ovat suurin yksittäinen äänestäjäryhmä.
Nyt kuitenkin kirkko ja erilaiset katolilaisten instituutiot yliopistoja myöten ovat ryhtyneet vastustamaan Obaman terveydenhuoltouudistusta, joten siinä olisi olemassa mahdollisuus vaa'an heilahtamiseksi republikaanien puolelle.
KT: Poliittisesti [Ryan] on Milton Friedmanista, Friedrich Hayekista ja Ayn Randista vaikutteensa saanut libertaari.
On yleinen harhaluulo, että Hayek olisi ollut libertaari. Ei ollut. Kuten Hans-Hermann Hoppe osoittaa (Why Mises (and not Hayek)?) Hayek oli lähinnä sosialidemokraatti.
Paul Ryan ei ole läheskään libertaari. Pelkästään Ryanin ulkopolitiikka tekee hänestä anti-libertaarin. USA:n politiikoista Ron Paul on oikea libertaari. Hän leikkaisi ensimmäisenä vuonna triljoonan (englannin Trillion) vation menoja ja tasapainoittaisi budjetin kolmessa vuodessa.
Ron Paul's Statement on the Paul Ryan Budget
Mr. Speaker, listening to the claims of the opponents of this budget, one would think it represented a full-frontal assault on the welfare state and the entitlements system. However, in fact—with all respect to Shakespeare—the sound and fury over this budget ultimately signifies nothing. Under this budget, the federal government will spend $3.5 trillion next year, while under President Obama's budget the federal government will spend $3.8 trillion. The small difference between the congressional budget and the President's hardly seem to justify the over-heated rhetoric we hear emanating from both sides of the aisle.
Even under the most optimistic scenario, this supposedly radical plan does not balance the federal budget until my one-year old great-granddaughter will be in college. Under less optimistic assumptions, my great granddaughter will be almost 30 before she sees a balanced federal budget. [...]
Also, many of those who share my goal of unwinding the federal welfare and entitlement system understand the need to do so without harming Americans currently reliant on the system. That task will be much easier if we begin by eliminating overseas militarism, foreign aid, and corporate welfare. Yet this so called radical budget treats the Pentagon as a sacred cow, as if closing one overseas base or canceling one contract for Lockheed-Martin will render America defenseless. [...]
Despite the claims of both proponents and opponents that this budget dramatically downsizes the federal government, it does not repeal one unconstitutional cabinet department, not even the Department of Education, which has no constitutional authority and if anything has diminished the quality of American education.
Lähetä kommentti