Ulrika Nettelblad - sokerisotilas

Alan Caruba harmittelee blogissaan, että nykyihmiset eivät ole enää poliittisesti valveutuneita. Aktiivisia kyllä on, mutta sellaisia oman maansa, kulttuurinsa ja perheensä etua ajavat tyytyvät bloggailemaan suoran suoran poliittisen osallistumisen sijaan pois lukien poliittisen kentän vallannut jälkiteollisen yhteiskunnan vasemmisto, joka osallistuu elättääkseen itsensä. Caruba toteaa hienosti

Conscription for military service was replaced by an all-volunteer military in the 1970s. Those of us that served prior to that understand the value of the draft and the service it required because it forged a bond between a man and his nation.

Asevelvollisuus korvattiin vapaaehtoisuuteen perustuvalla armeijalla 70-luvulla. Sitä ennen asevelvollisuutensa suorittaneet ymmärtävät kutsuntojen ja asepalveluksen merkityksen, koska se kytkee miehen omaan kotimaahansa.

Ruotsissa tämä kytkös on poistettu, ja Saksassa kysellään nuorten miesten työhaastatteluissa varusmiespalveluksensa suorittaneilta, että ovatko nämä jotain sotahulluja. Suomessa asepalveluksen suorittaa edelleen 2/3 pojista, ja se on tärkein maanpuolustustahtoa ylläpitävä tekijä. Mihin maanpuolustustahtoa tarvitaan?
Iltalehdessä on mainio uutinen ruotsalaisnaisesta nimeltään Ulrika Nettelblad. Ulrika aikoo muuttaa Ruotsistanista härmään ja kertoo syyn white flightilleen:

Alun perin Ulrika kiinnostui suomalaiskulttuurista, sillä hän oli huolissaan siitä, mihin suuntaan ruotsalainen yhteiskunta oli ajautumassa, ja uskoi Suomen olevan parempi asuinpaikka perheelleen.

Kahden pienen lapsen äitiä kauhistuttavat etenkin ruotsalaisissa kouluissa tapahtuva väkivalta, tuhopoltot ja kaoottinen ilmapiiri.

Tervetuloa Pohjois-Karjalaan!