Ilmasto lämpenee tai sitten ei

Helsingin Pravda uutisoi Kalevi Mursulan haastattelussa, että Auringon sata vuotta kestänyt aktiivinen kausi on päättymässä. Mursulan puheita on vaikea erottaa "uutisesta", mutta toimittaja tuo selviksi omat poliittisesti korrektit näkemyksensä vaikkakin ristiriitaisesti:

Auringon aktiivisuuden merkitystä maapallon ilmastolle pidetään yleisesti pienenä.

Tuoreissa tutkimuksissa Auringon syklin aikainen muutos on todettu vaikuttavan myös Pohjois-Atlantin säätilan vaihteluun. Tämä lämmittää säätä Pohjois-Euroopassa.

Tutkimus ei selitä, miten Auringon aktiivisuus yhdistyisi maapallon pidempiaikaiseen lämpenemiseen.

Auringon tärkeys on kuitenkin kiistaton: lähes kaikki elämä perustuu tavalla tai toisella Auringon antamaan energiaan.

Mutta kuin tilauksesta tuli tämä kiinalainen tutkimus, jonka esittely on onneksi englanniksi:

The main results are as follows. (1) Solar activities (including sunspot number and TSI) have four major periodic components higher than the 95% significance level of white noise during the period of interest, i.e. 11-year period, 50-year period, 100-year period, and 200-year period. The global temperature anomalies of the Earth have only one major periodic component of 64.3-year period, which is close to the 50-year cycle of solar activity.

Aikaisemmat kirjoitukseni (Aurinko armas kuivas satehen 17.10.2012) sekä (Sademäär ja auringonpilkut 19.10.2012) liittyvät aiheeseen. Tämä tutkimus esittelee erinomaisesti aiheesta tehdyn tutkimuksen Etelä-Amerikan jokien virtaamia tutkimalla. Tämä linkki osoittaa aurinkokunnan massakeskipisteen siirtymisen vaikutusta Aurinkoon.

Tämä on ensimmäisiä merkkejä, että Gaia-kultti ja sen keskeinen oppi ihmiskunnan aiheuttamasta lämpenemisestä fossiilisia energianlähteitä polttamalla on joutumassa kriittisen tarkastelun kohteeksi.