maanantai 11. marraskuuta 2013

Koskaan ei ole liian myöhäistä



Katselin 8-pallon, joka oli loppuratkaisua lukuunottamatta aivan hemmetin hyvä leffa. Tuen parhaani mukaan kotimaista taidetta - ulkomaista mitenkään väheksymättä - ja toinen tämän hetken suursuosikkini onkin Haloo Helsinki!

8-pallossa Pirkka-Pekka Petelius tekee elämänsä parhaan suorituksen, ja tähän elokuvaan miehen habitus sopii kuin nakutettu. Elokuvan paras kohtaus on valitettavasti alun muutaman minuutin intro, joka hakee vertaistaan (suomalaisessa) elokuvataiteessa. Sinänsä tarina on jonkinlaista surkeiden elämänkohtaloiden ihmettelyä, mutta synkkyys ja itsetuhoisuus ovat monien taiteilijoiden sielun peilejä. Vertailun vuoksi katselin myös Djangon, joka oli yksi huonoista näkemistäni elokuvista. Ei sinänsä että olisi huonosti tehty - pois lukien yksi ainoa kohtaus, joka kyllä romutti oman katselunautintoni alle pohjamutakerroksen. Siinä Django ampuu orjanomistajan siskon päärakennuksen aulassa ja sisko lentää kuin tykin ampumana täysin vastoin fysiikan lakia. Suhteessa elokuvan muuhun tuotannolliseen tasoon näkymä oli niin huvittava että aloin nauraa.

Suositulla Bruce Springsteenillä paras - parhaat - levyt ovat Darkness on the Edge of Town ja siltä ylijääneet biisit sisältävä myöhemmin julkaistu The Promise. Molemmat ovat synkkiä ja itsetuhoisia kuin 8-pallo, mutta verrattuna Springsteenin nykyiseen tuotantoon ne ovat kuin eri ihmisen tekemiä. Ja niinhän ne tavallaan ovatkin. Nuorena on vitsa väännettävä, ja sitä vitsaa moni on tosiaan vääntänyt. Ihminen, joka ei koskaan ole kokenut suuria vaikeuksia, ei voi kasvaa ihmisenä.

Haloo Helsinki! on valloittanut minut täysin. Vaikka tiedän olevani aivan liian vanha kuuntelemaan nuorten musiikkia eikä tukka enää kasva takaisin, niin tämä pumppu polkee joka päivä ainakin yhden kierroksen rakkaan ruotsalaiseni kabiinissa. Musiikkihan on makuasia mitä suurimmassa määrin, toisin kuin kunnon journalismi. Katsokaapa seuraavaa Iltalehden uutista:
Haloo Helsinki! -yhtye esittelee keikkabussinsa

Yhtye saapui Kuusamoon rakkaalla keikkabussillaan, jonka yhtye on nimennyt Samuliksi.
Hieno juttu - yhtye on nimennyt maanteillä useasti näkemäni bussinsa Samuliksi. Odotan vielä innolla niitä kuvia sisätiloista, joita otsikossa luvattiin!
- Samuli on vuoden 1982 Scania. Sen nimi oli Samuli jo sen palvellessa kirjastoautona, joten nimi sai jäädä, yhtyeen jäsenet kertovat.
No mitä vittua!? Onneksi nyt näen sentään ne sisäkuvat!
Tällä hetkellä sisustusta hallitsevat tekniikan poikien Lapin reissua varten pakkaamat sukset ja laudat, siksi Iltalehti ei saanut kurkistaa sisätiloihin.

7 kommenttia:

tikkablog kirjoitti...

Antaa nyt autolle nimi....
Kuinka mahtavan normaalia toimintaa näinä vihreän ihmisvihan aikoina. Nuorissa on ei-vihreä tulevaisuus!

Nipa/o kirjoitti...

Nauroitko siis Djangossa sille, että kohtaus oli huono koska henkilö lensi fysiikan lakien vastaisesti?

Jos, niin nauroit oikeaan aikaan, mutta vähän kyseenalaisesta syystä. Fysiikan lakien rikkominenhan oli Tarantinolta täysin tietoinen tyyli- ja tehokeino eikä niinkään osoitus huonosti laaditusta toimintakohtauksesta.

Muuten en itsekään hirveästi pitänyt elokuvasta, koska sen sävy oli etäännyttävän viihteellisesti sadomasokistinen.

Kumitonttu kirjoitti...

Juu, olen tietoinen että Tarantino kytkee otoksiinsa vanhoissa klassikoissa olleita kohtauksia. Tämäkin on varmaan sellainen, mutta rajansa tuollaisillakin. Jos leffa muuten tehdään uskollisesti tyylilajille, niin tuollaiset vitsit naurattavat varmaan todellisia leffafriikkejä, mutta minua ainakin tympii katsojien aliarviointi. Raha antaa tietty täydellisen taiteellisen vapauden, mutta minulle tämä oli viimeinen Tarantino. Jo aiemmissakin leffoissa olen ollut tympiintynyt näihin viittauksiin, mutta tämä oli typerä, suoraa vinoilua.

IDA kirjoitti...

Itse en ole koskaan ymmärtänyt Tarantinon väkivaltaroskan suosiota. Parempaa vuoropuhelua löytyy vanhoista jenkkiläisistä dekkareistakin yllin kyllin, mutta niissä on sentään jotain tunnetta ja moraliteettia. Ehkä Tarantinon nihilismi tulee sitää, että hän tajuaa, ettei voi tehdä juttuja enää entisiä mestareita paremmin? Väkivaltamässäilyä se on silti.

Kumitonttu kirjoitti...

Taidetta on joka lähtöön. Itse pidän useista erilaisista, mutta Tarantinon kikkailu alkaa mennä sellaiseksi pienen piirin vittuiluksi, jolle en viitsi antaa omia rahojani vain sen takia, että se on joku maailman arvostetuin omalla alallaan. Kyllä hekin tekevät virheitä.

Anonyymi kirjoitti...


http://www.youtube.com/watch?v=SXkYEcWX9KE

Haloo Helsinkiä, myös vanhana olen alkanut digata.

Kumitonttu kirjoitti...

Aattelin mennä perjantain keikalle kattelemaan livenä.