Suurin osa blogini lukijoista kuuluu X-sukupolveen, eli ovat syntyneet 1964-79. Se oli viimeinen sukupolvi, joka eli ennen nykyisenkaltaista velkavetoista elämäntapaa. X-sukupolven nuoruudessa säästettiin ja ostettiin vähän mutta kalliita hyödykkeitä. Ensimmäiset videonauhurit olivat niin kestäviä, että ne toimivat vieläkin. Ensimmäiset kännykät toimisivat vieläkin teknisesti ihan hyvin, jos puhelimella olisi edelleen tarkoitus puhua eikä ottaa valokuvia tai surffailla netissä. X-sukupolven telkkarista puuttuivat kaukosäätimen lisäksi väri ja noin 30 tuumaa nykykoneisiin verrattuna. Musiikkia kuunneltiin sata vuotta aikaisemmin kehitetyllä tekniikalla, joka perustui pyörivään savikiekkoon, jonka muovi myöhemmin korjasi tultuaan keksityksi. Olohuoneessa ei näiden lisäksi ollutkaan juuri muuta kuin kahvipöytä, seinäkello, pari taulua, perintölamppu, omituiset tapetit, sohvat (varakkaissa perheissä plyysiä) ja kirjahylly. Olohuoneen arvokkain tavara ei ollut telkkari - joka sekin maksoi värillisenä kahden kuukauden palkan - vaan tietosanakirjasarja, jonka yksi osa maksoi reilun viikon liksan, ja osia oli kuin apostolilla kirjeitä. Ne toimitettiin postissa useamman vuoden aikana, joten jos oli kiinnostunut tietämään lisää vaikka Venäjästä, piti kirjoittaa sana muistiin ja palata asiaan kun V-kirjaimen sisältävä osa valmistui. Hyvä puoli oli se, että mihinkään ei ollut kiire ja maailma makasi hiljaa paikallaan kuin arabi-Ahmedin uhrilammas.
Pysähtyneellä 70-luvulla Helsingissä oli Messukeskus, jonne maaseudulta saavuttiin ihmettelemään kaikkea mahdollista lastulevyistä alkaen. Uudet keksinnöt ja tuotteet levisivät hitaasti myyntibudjettien ennustamalla erehtymättömällä nopeudella. Vuoden tai viiden päästä Kainuussa omaksuttiin samat tavat kuin Helsingin serkutkin. Aikaa oli ja puhe keskittyi säähän ja muuhun arkielämän kannalta oleelliseen tietoon. Ainoa huvi oli seksi, jota sitäkin harrastettiin kuin hidastetussa elokuvassa pitkinä talvi-iltoina. Sitten tuli 80-luku ja muutti kaiken.
Musiikkia alettiin toistaa bitteinä, mikä kovimpien hifistien mukaan kuulosti huonommalta, koska saundi sisälsi pienen pieniä taukoja. Suurissa konserttisaleissa järjestettiin kuuntelukokeita, joissa herkkäkorvaiset kävivät saattamassa itsensä naurunalaisiksi. Autot rakennettiin kestämään, koska kenellekään ei tullut mieleen, että autoissa olisi kymmenen vuotta myöhemmin tietokoneet säätämässä valojen kirkkautta, renkaiden pyörintää, etäisyyttä edellä menevään autoon, tärisevää rattia kaistaa vaihdettaessa ja tallentamassa kaiken, mitä moottori tekee. Auto maksoi vielä 90-luvun alussa saman verran kuin omakotitalo maaseudulla. Kaverini toi YK-hommista ison Volvon, josta hän sai viiden vuoden jälkeen enemmän kuin oli maksanut, ja lunasti pankin ulos kaksiostaan Etu-Töölössä.
Vanhoissa työyhteisöissä insinööri oli kuningas. Käsistään taitava mekaanikko oli hierarkiassa toisena ja pääkonttorin talousosaston tytöt ja pojat yhtä turhia kuin tuhkakupit tehtaansaleissa - karisteltiin nimittäin lattialle. Jos tehdas meni nurin, se ei johtunut myyjistä, joita ei yleensä ollut, koska ennen tavaran toimittamista ostajalle ainoan nykyisin myyntityöksi laskettavan tehtävän suoritti tarjouslaskija. Yritys sai tehdä niin paljon erilaisia varauksia, että se maksoi veroja juuri sen verran kuin tahtoi. Yhtyneitten Paperitehtaitten omistama metsä oli sen taseessa yhden markan arvoinen. Osinkoa ei arvostettu, koska se tarkoitti veronmaksua. Osakkeen arvonnousu realisoitui yleensä vasta perikunnalle, joka myi kuolinpesän osakkeet. Pankkilainaa ei saanut kuin yrittäjän lapset - kaikki perustui säästämiseen eikä kuluttamiseen.
Nyt tehty linjaus kilometrikorvauksista on kuin tuulahdus 70-luvulta. Myyntimiehiä ei tarvita, koska kaiken voi ostaa kätevästi netistä. Tieto uutuuksista kiirii samalla vauhdilla niin Lauttasaareen kuin Lappiinkin. Ostajia ei tarvitse suostutella ja liikkeet voivat palata 90-luvun kulta-aikaan, jolloin kaikki uudet kännykkämallit revittiin käsistä. Kuka muistaakaan vielä Viesti-Tuotteen ja Mäkitorpan? Tärkein myyjän antama tieto oli se, koska uusin malli tulee kauppoihin. Tai niin poliitikot ainakin luulevat. Erehtyminen on inhimillistä.
Suomessa on noin 80.000 työsuhdeautoa, ja niistä noin 25% on käyttöedulla. Kilometrikorvausta saa noin 900.000 autoilijaa ja 10% heistä ajaa yli 15.000 km vuodessa. Hallituksen päätös siirtää nuo mainitut 10% vapaan autoedun piiriin, minkä jälkeen verotulot hiukan nousevat ja autokanta ehkä aavistuksen nuorentuu, toisin kuin "uudistuksen" vastustajat maalaavat. Ympäristö ei kiitä, koska vapaan eutoedun autoilla ajetaan enemmän kuin omalla - myös ajotyyli on raskaampi. Kilometrikorvaus on ollut myyjälle kannuste käydä myös kauempana sijaitsevien asiakkaiden luona, joten vapaalla autoedulla ajamisesta seuraa, että myyjät matkailevat vähemmän maakunnissa, mikä näkyy maakuntien majoitusliikkeissä. Hotellikuolema on entistä harvemman reppurin riesa.
Niin hullulta kuin tämä voi kuulostaa niistä, jotka eivät tiedä nykyaikaisesta myynnistä ja sen johtamisesta, tämä hallituksen päätös tulee kalliiksi. Se nimittäin supistaa kotimaista kysyntää, kun myyntityö vähenee. Myynnin tehtävä on lisätä kulutusta, ja jos myyntityötä vähennetään, kulutuskin vähenee. Lisäksi valtaosa myynnistä on kohdistunut uutuuksiin, mikä tarkoittaa nykyaikana "ympäristöystävällisiä" tuotteita. Jos heitän hatusta, että myynnin määrä vähenee esimerkiksi prosentin, niin se leikkaa kulutusta ehkä promillen, koska valtaosa kulutuksesta kohdistuu tietenkin päivittäistavarakaupan tuotteisiin. Suomen kansantuotteen ollessa 150 miljardia, promille on 150 miljoonaa. Sen työllistävä vaikutus on suunnilleen pari tuhatta ihmistä.
Minulle on se ja sama, mitä hallitus päättää tämän asian suhteen, mutta ihmettelen sitä osaamattomuutta, mikä tähänkin päätökseen sisältyy. Ymmärrän autoiluun liittyvän kateuden, mutta en ymmärrä sitä, miksi pitää viedä kalatkin vesistä. Yksi parhaista ystävistäni irtisanoutui tämän päätökseen jälkeen työstään, ja ryhtyy aikuisopiskelijaksi. Hänen lopettamisensa johtaa välillisesti muutaman ihmisen kuolemaan vuosittain, koska hänen ammattialaansa oli estää syntymästä tiettyjä kuolemantapauksia aiheuttavia olosuhteita. Väite perustuu faktaan - asia on nimittäin selvitetty. Hänen tilalleen palkattaneen joku uusi henkilö, mutta kestää vuosia saada hänen ammattitaitonsa suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Tällaista mikrotason yrityselämän tuntemusta ei nykyhallinnollamme ole, vaan kaikkia asioita tarkastellaan miljardien suuruusluokissa ja EU:n perspektiivistä.
19 kommenttia:
Kilometrikorvaus on älytön systeemi, koska se on keino maksaa palkkaa verottomana kunhan ajelee autolla. Tässä ei ole mitään järkeä, vaikka kuinka asiaa pyörittelisi.
Aivan samaan tapaan kuin pistemäiset verot ovat typeriä, pistemäiset verovapautukset ovat hölmöjä, koska ne pistävät ihmiset tekemään turhaan niitä verovapaita asioita.
Paljon mielekkäämpää on pudottaa työn verotusta ja maksaa työstä palkkaa ja korvata kulut kuluina, eikä maksaa palkkaa nimittäen sitä "kuluksi". 0.45 euroa kilometriltä on toki pienen kuuloinen korvaus sinänsä, sillä 15 000 kilometrin systemillä siitä saa 6750 euroa vuodessa ja siihen menee 300 tuntia aikaa jos ajaa 50 kilometriä tunnissa. Jos bensaa kuluu 10 litraa sadalla, niin bensakulut ovat tästä 2550. Öljynvaihdot ja huollot tekevät pari sataa, ja arvonalenema riippuu vähän autosta, mutta koska ikääntymistä ei voi oikein laskea, niin arvioisin sen olevan ehkä 1500 euroa, ellei auto ole ihan uusi.
Eli siis käteen jää reilu 2000 euroa. Pyöreät 7 euroa tunti, tosin verotonta palkanlisää, autolla ajamisesta.
En minä paheksu sitä, että jostain ei makseta veroja, vaan sitä, että verorasitus jaetaan epätasaisesti niin, että de facto palkkaa kannattaa maksaa jostain mikä ei ketään hyödytä. Kokonaisuutena on siis aivan typerää että on joku kululaji jota kannattaa haalia että saisi vähän voita leivän päälle.
Kilometrikorvauksen voisi vaikka poistaa kokonaan.
Aivan ihana historiankuvaus :) Noin se meni. Meilläkin oli kirjahyllyssä Tiedon Portaat.
On paljon toimenkuvia, joissa ihan aikuisten oikeasti tarvitaan autoa. Iso osa mikroyrityksistä on tällaisia. Koska auton ylläpito tehdään kalliimmaksi, näiden mikroyritysten kannattavuus romahtaa.
Minusta on kammottavaa lukea kommenttisi, jossa paheksut sitä, että joku tienaa ajamalla autoa. Ei kaikista ole siisteihin toimistohommiin, joissa autolla ajaminen nähdään ideologisena kannanottona. Suurimmalle osalle ihmisiä auto on välttämättömyys, josta voitaisiin nykyisillä kustannuksilla luopua, jos se olisi mahdollista.
Pienellä yrityksellä ei välttämättä ole varaa maksaa esimerkiksi rakennusmestarille leasing-autoa, mutta suurilla on. Tällaiset "uudistukset" rokottavat vain niitä ihmisiä, jotka yrittävät tulla toimen omillaan, mutta koska liberaalissa fascismissa "valtio huolehtii kaikista", niin omillaan toimeen tuleminen ei ole mikään hyve.
Pyörittelee tätä miten päin vaan, niin nyt romutetaan toimiva systeemi. Päätös on typerä.
Aika jännää Tidarin ja muitten vihreitten intohimoinen palava viha yksityisautolua kohtaan. Pikkaisen miettimällä huomaa helposti, että ns. päästökauppa on esimerkiksi aivan samanlaista nyhräämistä olemattomalla l. virtuaali- eli mikkihiirirahalla.
On perin kummallista, että jotkut mikkihiirirahat ovat oikeampia kuin toiset. Talousopin mukaan kaikenlaiset ulkoisvaikutukset ja vaihtoehtokustannukset ym. paska on varmasti aivan relevanttia kamaa tutkijankammiossa, mutta ei sellaisesta tosielämässä mitään hyötyä ole, jos noita laskennallisia kustannuksia ei käytetä johdonmukaisesti eikä sillä perusteella mikä nyt sattuu itseä miellyttämään. Ja ennenkaikkea mikkihiirirahaa ei pidä käyttää ikinä milloinkaan kotitalouden laskelmissa. Jos epäilee tätä, niin yritäpä mennä ostamaan Elannon polakkaa vaihtoehtoiskustannuksella. Voip olla että eivät myy. No eihän Elannon polakkaakaan enää ole.
Kuten on olemassa nakkeja ja talousnakkeja, on olemassa myös miehiä ja talousmiehiä sekä tiedettä ja taloustiedettä.
Laitetaan vielä Oden blogiin linkki, mikä osoittaa, että kaiken pahan alku on työtä tekevä ihminen ja hänet pitää ehdottomasti korvata jollain nettiliittymällä ja automaatiolla: http://www.soininvaara.fi/2008/11/23/miten-puolustaa-lahikauppoja/
Vihreillä on hirvittävä ihmisviha duunaria kohtaan.
Minusta on kammottavaa lukea kommenttisi, jossa paheksut sitä, että joku tienaa ajamalla autoa.
En minä paheksu sitä, että joku tienaa ajamalla autoa jos jonkun työ on ajaa autoa, vaan sitä, että jos autolla ajaminen on pieni osa työtä, niin sitä lisätään jotta voidaan maksaa lisää palkkaa.
Siis kärjistäen, pistetään työntekijä ajamaan ylimääräiset 1000 kilometriä kuussa jotta voidaan maksaa verottomana 450 euroa lisää. Tästä työntekijä maksaa bensakuluja tietty luokkaa 150 euroa, mutta käteen jää (näennäisesti) silti 300 euroa. Marginaalilla tämä kannattaa työntekijälle, jos hänellä on jo auto joka tapauksessa (useimmilla on).
Työnantajallekin tämä on ihan OK. Jos palkkaa nostettaisiin sen verran että käteen jäisi tuo 300 euroa, niin kustannus olisi työnantajalle luokkaa 600 euroa. Mieluummin työnantaja sitten maksaa 450 euroa kuin 600 euroa.
Tämä on se, miksi kilometrikorvaus on älytön. Systeemin pitäisi olla sellainen, että työnantajan kannattaisi rehellisesti vaan maksaa enemmän palkkaa.
Tiedemies, kerropa Pörrille, miten se on älytöntä, että työnajntaja suorittaa korvauksen määräämänsä työtehtävän hoidosta työntekijälle aiheutuneista kuluista?
Vai onko mielestäsi älytöntä se, että tästä kulukorvauksesta ei peritä veroja? Työnajamaksuineen alle keskituloisenkin palkalla marginaaliveroprosentti ylittää 60. Eli järkevääkö olisi se, että kulukorvaus saadaan maksaa, mutta valtiolle pitää maksaa siitä lystistä kasin - kolminkertaisesti???
Pörri ei nyt ymmärrä.
t Pörri Orava 1974
Tuollaistahan se -60 ja -70 luvuilla oli. Hyvin kirjoitettu!
- buuri johannesbuurista - vm. 1959
Veroja veroja, lisää vaan veroja. Mitään ei saa maksaa, jos siitä ei jotain osaa lohkaista byrokraateille. Kuitenkin tosielämässä on erilaisia ihmisiä, erilaisia yrityksiä, erilaisia tilanteita ja ylipäätään asioita, jotka eivät sovi kaikille. Nykyinen systeemi on ollut toimiva, joten sen muuttamiseksi ei ole mitään perustetta. Paitsi ilmaston lämpeneminen.
Ei minun yllä kuvailemani älyttömyys ole a) se että kuluja korvataan eikä b) se että se tehdään nimenomaan autosta.
Havainnollistan toisella älyttömällä esimerkillä. Oletetaan että meillä olisi veroton kulukorvaus syömisestä. Se maksetaan jos työntekijä syö snägärillä työaikana. Snägärillä kallein annos maksaa kympin, joten kulukorvauksen kannattaja vaatii että veroton korvaus on kympin per ateria.
Työnantaja haluaisi maksaa lisää liksaa penalle. Marginaalilla satasen kustannusvaikutuksen korotuksesta jäisi käteen 40 euroa. Pena ja työnantaja sopivat, että pena syökin snägärillä 10 kertaa. Pena ostaa joka kerta kahden euron höyrymakkaran, heittää sen roskiin ja nettoaa 8 euroa. Molemmille parempi.
Tällaisia verokannustimia ei pitäisi olla. Jos on, niin ensisijainen syy on liian kovassa marginaaliverossa. Ja toissijainen syy on ylimitoitettu kulukorvaus.
Yleisemmin kulukorvaus on hullu systeemi myös siksi että jos työntekijä ajaa paljon firman laskuun niin eikö se ajo ole osa työtä ja se auto työväline?
Edelleen, ongelma on minusta se että veron ei pitäisi vääristää käyttäytymistä, koska se on yksi niitä verojen haittoja. Tässä siis syypää on, katsontakannasta riippuen joko palkkavero tai kulukorvaus. Yhteen ne eivät kuitenkaan oikein sovi.
Luulisi liberaalin kannattavan neutraalia verotusta. Miksi reppurin pitäisi saada verohelpotuksia, mutta jonkun muun ei? Jos pienyritys menee konkkaan ettei saa helpotusta niin sitten menee. Ei kait me voida tekohengittää tällaista bisnestä, joka ei ilman verohelpotuksia voi toimia kannattavasti? Tietysti voidaan, mutta se on sitten sosialismia. Sosialismi tuskin on tämän blogin kirjoittajan tai lukijoiden päämäärä.
Minusta kaikki verohelpotukset:
- kotitalousvähennys
- asuntolainan korkojen verovähennys
- opintolainen korkojen verovähennys
- kilometrikorvaukset
- you name it
Vähentävät verotuksen neutraliteettia ja pyrkivät ohjaamaan(!). Halutaanko me säädeltyä taloutta vai ei? Ihmettelen vaan kuka on se fakiiri joka laskee kaiken tämän ohjailun vaikutukset. Minusta ne vääristävät taloudellisten agenttien toimintaa ja tätä kautta koko markkinataloutta. Mistä me tiedämme, että tulokset sääntelystä ja ohjailusta ovat positiivisempia kuin siitä, että luotaisiin neutraliteetti ja annettaisiin ns. mennä?
Tässä on myös moraalinen näkökulma: miksi on oikein muuttaa pelisääntöjä jatkuvasti? Pelisääntöjen muokkaaminen johtaa moraalikatoon. Vertaa tilannetta siihen, että pelaat monopolia ja yhtäkkiä joku pelintekijä vetää vihreille kortteleille 50% veron ja punaisille 50% verovähennyksen tms.? Miten agentit pystyvät toimimaan rationaalisesti ja pitkäjänteisesti, jos ei voi luottaa siihen että säännöt eivät muutu? Pelisääntöjen muuttamista voidaan perustella utilitarismilla ja kokonaistehokkuudella, mutta tämä on vain utilitarismi on vain yksi ismi muiden joukossa ja liberaalille varmasti hyvin kyseenalainen.
Muutenkin on hyvin kyseenalaista miksi meillä istuu täysvuotisesti 200 ihmistä miten muokkaisivat pelisääntöjä seuraavaksi. Eikös joskus ollut aika, jolloin valtiopäivät kokoontuivat vain muutamaksi päiväksi selvittelemään akuutit kysymykset. Ei siellä kukaan miettinyt jotain kävelykypärä-pakkoa loppuvuotta. Edelleen ainakin Texasin osavaltiossa taitaa olla käytäntö, jossa osavaltion edustajat kokoontuvat muutamaksi kuukaudeksi äänestämään joistain asioista ja siinä se. Ihmisten yksityisasioihin siellä tuskin juuri välitetään puuttua, toisin kuin Suomessa jossa suuri osa Eduskunnan työstä tuntuu koskevan ihmisten määräilyä.
- matti kusiniina
Oletetaan että meillä olisi veroton kulukorvaus syömisestä.
Meillä on jo tämä tilanne. Työntekijä maksaa verotusarvon (5,40) verran lounaasta ja työnantaja subventoi loput. Mitä ihmettä se kuuluu Sinulle, valtiolle tai kenellekään, syökö Pena nakkeja vai kerrosburgerin? Se ei kuulu kenellekään.
Edelleen, ongelma on minusta se että veron ei pitäisi vääristää käyttäytymistä, koska se on yksi niitä verojen haittoja.
Veropohja on niin laaja, että on turha puhua verotuksen ohjaavasta vaikutuksesta. Jos jonkun verotusta kiristetään, kulutus ohjautuu muualle. Me olemme tosiasiassa nyt siinä tilanteessa, että kokonaisveroastetta ei enää voi nostaa.
Luulisi liberaalin kannattavan neutraalia verotusta. Miksi reppurin pitäisi saada verohelpotuksia, mutta jonkun muun ei? Jos pienyritys menee konkkaan ettei saa helpotusta niin sitten menee.
Voi ristus... Että kilsakorvaus on "verohelpotus"? Mistä teitä big government ihmisiä oikein sikiää? Ettekö te voisi antaa niiden olla omillaan, jotka eivät halua elää teidän ehdoillanne? Miksi teidän pitää pakottaa muut omia mielihalujanne kumartelemaan?
Ei ole olemassa mitään verohelpotusta. On olemassa pelkästään verorasitus. Jos jotain ei veroteta 100% (kuvaannollisesti), niin sitten se on teille helppoheikeille ja sirkuspelleille "verohelpotus". Eihän tätä enää todeksi voi uskoa.
Voi ristus... Että kilsakorvaus on "verohelpotus"? Mistä teitä big government ihmisiä oikein sikiää? Ettekö te voisi antaa niiden olla omillaan, jotka eivät halua elää teidän ehdoillanne? Miksi teidän pitää pakottaa muut omia mielihalujanne kumartelemaan?
Kuvittelin olevani small government ihminen...
Eikö anti-neutraali verotus eli poikkeava verorasitus tai poikkeava verohelpotus kohteeseen x ole puuttumista muiden elämiseen jonkun muun ehdoilla? Oletetaan, että joku toimiala esim. maahanmuuttajien perustamat pizzeriat vapautetaan verotuksesta. Tämä ohjaa maahanmuuttajia perustamaan pizzerioita ja olemaan maksamatta veroja, sillä aikaa kun muut maksavat (esim. ei-maahanmuuttaja pizzeria-yrittäjät.) Eikö tämä ole "epäreilua", sääntelyä, ohjaamista, suomeksi sanottuna PULJAAMISTA? Eikö tässä ole aika suora yhteys kilometrivähennyksiin?
Jos sinä ja Nalle Wahlroos olette sitä mieltä, että "verojen alennus on aina oikeaa politiikkaa" niin silloin kannatatte esim. sitä että vasenkätisiltä poistetaan verotus kokonaan, muun kätiset maksakoot edelleen. Onko tämä oikein? Minusta tämä johtaa moraalikatoon ja vilunkipeliin, koska verotus on mielivaltaista eikä neutraalia. Jos verotus olisi neutraalia säästäisi se vero-optimointiin hukatut resurssit johonkin muuhun toimintaan.
- matti kusiniina
Totta kai on ja olet ihan oikeassa. Yritin kiireessä vaan korostaa, että se ettei valtio jotain asiaa verota tarkoita sitä, että se antaisi verohelpotuksen. Siinä ajattelutavassa mikä tahansa alle 100%:n veroaste olisi "verohelpotus". Eli ikään kuin optimi tai ideaali olisi 100% ja kaikki muu silkasta hyvyydestä ja hentomielisyydestä annettua tukiaista.
"Eli ikään kuin optimi tai ideaali olisi 100% ja kaikki muu silkasta hyvyydestä ja hentomielisyydestä annettua tukiaista. "
Tämä juuri on se, mitä vasemmisto Arhinmäkineen ja Koivuniemineen haluaa. Heidän ideologiassaan kaikki raha ja pääoma tuotannontekijöineen on valtion ja kaikki raha, joka annetaan ihmisille palkkoina tai sosiaalitukina annetaan sen perusteella, miten korkealla rahaa saava uhrihierarkiassa on. Sairaalassakin annettaisiin korkein palkka laitosapulaisille ja pienin lääkäreille, koska laitosapulaisethan ovat lääkäreiden sortamia uhreja.
Tosin muille vertaisilleen Arhinmäki ja Koivuniemi mielellään antaisivat rahaa esimerkiksi sen perusteella, miten "yhteiskunnallisesti aktiivisia" heidän vertaisensa olisivat. Tämä käytäntöhän näkyy jo nyt esimerkiksi niissä palkoissa, joita "kansalais"järjestöjen kuten Suomen Luonnonsuojeluliiton tai Luonto-Liiton pääsihteerit (onko muuten pääsihteereitä muualla kuin YK:ssa ja kommunistisissa puolueissa?) saavat.
Ja taas menee puurot ja vellit sekaisin. Veroton korvaus on nimenomaisesti juuri siitä, että työntekijä käyttää omistamaansa esinettä työnantajan määräämän työn suorittamiseen. Tämän korvauksen on jokaisessa mahdollisessa kuviteltavissa olevassa tapauksessa katettava myös esineen kulumisesta tuleva arvonalennus ja uuden vastaavan hankintatarve.
Korvaus on tällä hetkellä hivenen käypää kustannusta korkeampi siksi, että ei ole moraalisesti oikein olettaa, että kaikilla on mahdollisimman edullinen esine. Meidän vapaassa yhteiskunnassamme on oikeus hankkia sellainen käyttöesine kuin sattuu huvittamaan. Toisekseen missään olosuhteessa työntekijälle ei saa syntyä tappiota esineen työkäytöstä.
Kateus on kauheaa täällä suomenniemellä. Jokainen, joka ajaa työajoja useita kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodesssa, ei aja enää kovin montaa kilometriä vapaa-ajalla. Totta on, että aina joku jossain onnistuu vähän tienaamaan nyt olemassa olevalla mallilla, mutta se ei ole keneltäkään toiselta pois. Valtion verotuloja tämä muutos ei tule juurikaan kasvattamaan, sen ovat yksityisissä keskusteluissa myöntäneet mm. kansanedustajat Ben Z. ja Grahn-Laasonen.
Korvaus on korvaus kustannuksesta. Veroton matkakorvaus on verotonta korvausta oman auton käytöstä, joka ei perustu kustannukseen vaan on puhtaasti laskennallinen.
Matkakorvauksen *ongelma* ei ole se, että se on veroton, vaan sen *ongelma* on se, että jos sitä verrataan verolliseen palkkaan, niin se synnyttää tilanteen jossa työnantajan ja työntekijän on rationaalista sopia että työntekijä ajaa enemmän autolla ja saa siitä rahaa, vaikka molemmat mieluummin sopisivat vain siitä, että työnantaja antaa pelkkää rahaa (ilman autolla ajelemista).
Ei tässä ole mitään vaikeaa tai mitään monimutkaista. Minusta ei ole mitään, siis kerrassaan mitään, ongelmaa siinä, että työnantaja kovaa marginaalikustannukset (= bensat + huoltokustannukset), mutta pääomakustannusten korvaaminen tekee jo tavallaan tästä liiketoimintaa jossa työnantaja ostaa työntekijältä autolla ajamista.
Se, että autolla ajamisen ostamisen verokohtelu on hellempää kuin työn ostamisen verokohtelu, on ongelma. Ei se ole ongelma siksi että olisin "kateellinen", vaan siksi, että ihan kaikkien kannalta olisi usein fiksumpaa vaan antaa se raha ilman että ajetaan sillä autolla. En vieläkään ymmärrä mikä tässä on nyt niin hiton vaikeaa.
Tää on vähän niinkuin, minä palkkaan siivoojan, joka tekee niin hyvää työtä että mielelläni maksaisin enemmän. Verojen takia tämä on hankalaa, joten sovimme, että alankin maksaa turhia kilometrikorvauksia "työajosta" jota siivooja ajelisi omalla autollaan, ja vältämme näin veroa. Edelleen, ei ole ongelma se, että vältetään veroa, vaan se, että veron välttämiseksi pitää ajella autolla. Ei ole mitään järkeä.
Viime vuosisadan alussa puhuttiin laukkuryssistä, jotka olivat ensimmäisiä kaupparatsuja. Sotien jälkeen kaupparatsuja alkoi vähitellen tulla enemmän ja enemmän kun kulutustarvikkeiden määrä alkoi kasvaa. 90-luvulla kiertävät pölynimnurikauppiaat olivat käsite, jolla tarkoitettiin laman takia kaikkein paskimpiin duuneihin siirtyneitä puhtaasti provisiopalkkaisia duunareita, jotka toimivat käytännössä ilman mitään työsuhdeturvaa. Tällaiset työsuhteet syntyäkseen tarvitsevat erilaisen ympäristön esimerkiksi matkakorvauksien osalta kuin mihin jollain suuryrityksellä on varaa.
Minä ymmärrän tuon pointtisi että se tarjoaa mahdollisuuden pienimuotoiseen "veronkiertoon", mutta haluan muistuttaa, että monessa alimman tuloluokan ammatissa se on edellytys koko ammattikunnan olemassaololle. Itse usein puhut pragmaattisuudesta eli siitä että lopputulos ratkaisee, ja tässä on juuri tyypillinen tilanne, jossa pienipalkkaisten kaupparatsujen ammattikuntaa voidaan suojella tai tappaa se.
On paljon ihmisiä jotka eivät saa muuta hommaa kuin puhelinmyynti tai laukkuryssä, ja suurin osa ihmisistä ei suostuisi niitä hommia tekemään saati että pärjäisi niissä. Jos niiden ehdot viritetään jonkun Nestlen kaupparatsujen tasolle, niin se porukka ei saa töitä. Minusta siinä ei ole mitään järkeä, koska valtion ei ole pakko verottaa kaikkea mikä liikkuu.
Siis tätä alimman tuloluokan veronkiertoa puhtaimmillaan ovat maahanmuuttajien kebab-pitseriat. Keskimäärin ravintola-alalla myydään ohi kirjanpidon pyöreästi 5-10%, mutta näissä mestoissa se on suunnilleen tuplat. Jos me halutaan tappaa kebab-pitseriat, niin kyllä se minulle käy, mutta mihin luulet että se porukka sitten työllistyy?
Joitain muita pienipalkkaisia veronkiertohommia voisin kuvitella esimerkiksi lumenpudottajien ammattikunnassa esiintyvän, pimeissä takseissa koko markkina perustuu siihen samoin kuin röökin ja viinan trokaaminen Virosta ja Venäjältä. Pimeitä markkinoita on vaikka kuinka. Kilsakorvaukset ovat kuitenkin olleet dokumentoitavissa ja tarvittaessa jälkikäteen tarkastettavissa. Pimeät markkinat elävät täyttä anarkiaa.
Mainitsen jälkikäteen vielä tämän: veronkiertokaan ei ole minusta se primäärinen ongelma, vaan se että verojen kiertämiseksi pitää polttaa bensaa. Sadasta kilometristä tulee 45 euroa korvausta. Siitä menee noin 15 euroa bensaan, ja siitä ehkä vajaa kolmannes raakaöljyyn, siis noin 10 prosenttia raakaöljyyn.
Välttääkseen 60 prosentin veron Suomen valtiolle, joutuu maksamaan 10 prosenttia Saudeille, Chavezille ja Norjaan.
Lähetä kommentti