Kunnanvaltuutettujen tehtävä

- En pidä kovin suurena arvona sitä, että meillä on iso määrä kuntia, joissa faktisesti kunnanvaltuutetulla ei ole juurikaan päätäntävaltaa muusta kuin siitä, mistä pankista velka otetaan.

Jyrki Katainen 16.9.2012

Kaikki puolueet harrastavat ryhmäkuria. Tästä syystä se, mitä mieltä yksittäinen poliitikko asiasta x on, on merkittävästi vähemmän tärkeää kuin se, mitä mieltä puolue kyseisestä asiasta on. Esitysten läpimeno ei riipu vähimmässäkään määrin siitä, pitävätkö napinpainajat niistä vai eivät.

Jussi Halla-aho 28.9.2012

Kunnallisvaaleilla ei ole mitään oikeaa merkitystä kuntien asukkaille, kuten edellä mainitut lainaukset karulla tavallaan paljastavat.

Kirjoitukseni Toinen vaihtoehto sai minut tonkimaan tilastotietoja menneiltä vuosikymmeniltä kunnallisvaalien tuloksia ajatellen. Paljastuikin ainakin itselleni hiukan yllättäen kaksi kehityskulkua, joilla on osittainen yhtymäkohtakin. Ensimmäinen on se, että vuoden 1992 kunnallisvaalien jälkeen melkein neljännesmiljoona sosiaalidemokraattia ja 65.000 Vasemmistoliittolaista lopetti äänestämästä. Äänestysaktiivisuudessa tapahtui pysyvä lasku melkein kymmenen prosenttiyksikköä matalammalle tasolle. Viimeisessä vaalissa 2008 tosin yli satatuhatta nukkuvaa palasi äänestyskoppiin, ja nämä paluuäänestäjät näkyivät kokonaisuudessaan Perussuomalaisten kannatuksen kasvuna.

Toinen merkittävä muutos tapahtui 2000-luvulla ja se on näkynyt vasta eduskuntavaaleissa 2011 - oletettavasti se tapahtunee myös kunnallisvaaleissa 2012. Keskusta menetti kaksissa peräkkäisissä vaaleissa 226.000 ääntä, demarit 122.000 ja Kokoomus 80.000. Nämä äänet - yhdessä yli sadantuhannen uurnille palanneen kera - tekevät sen reilun 500.000 ääntä, joka siirtyi Perussuomalaisten taakse 2011.

Nämä trendit ovat siis voimakkaita ja ne eivät kehittyneet yhden vaalikauden aikana. Kehitys on siis ollut jo pitkään näkyvissä, mutta sitä ei ole käsitelty mediassa, vaan Jytkyä pidettiin yksien vaalien protesti-ilmiönä, joka ei toistu. Kaikesta päätellen äänestysaktiivisuus nousee näissä vaaleissa eikä vuoto Persuihin vanhoista suurpuolueista ole vieläkään kokonaan ehtynyt vaikka toki reilusti hiipunut. Suurin osa omista kavereistani on vuosikymmeniä äänestänyt samaa puoluetta vaalista toiseen. Kun nyt kuulostelen heidän mietteitään, yleisin vastaus on, että äänestän edelleen joko niitä tai sitten Persuja. Pidetään hyvänä, että Persujen nousun myötä poliittinen kulttuuri on muuttunut jo ja muutosta halutaan vielä kiihdyttää. Minä veikkaan, että näissä vaaleissa jatkuu kova momentum, vaikka gallupit ovatkin povanneet Perussuomalaisten kannatuksen hiipuvan eduskuntavaalien 19%:n tason alle johonkin 15%:iin.