lauantai 18. syyskuuta 2010

Plös, tunga o språk

Vihreä lanka antaa puheenvuoron miehelle nimeltä Esa Salminen (Väsynyt reissaaja). Esa on toiminut vasemmistolaisen Kepan agenttina Afrikassa ja kirjoitanut pari kirjaa kehitysyhteistyön arkipäivästä. Esan sanoin “On turhaa viisastelua puhua kehitysyhteistyöstä, sillä apua tämä on. Rahan vastalahjaksi vaaditaan raportteja, välillä Suomesta käydään seurantamatkalla. Raportit ja tilintarkastukset ovat aina myöhässä, sillä niiden valmistelu aloitetaan viime tingassa. Kumppanuudesta ja keskinäisestä tuntemisesta suomalaisten ja sambialaisten välillä – saati kunnioittamisesta – ei usein ole tietoakaan. Ainoa kerta kun etelän järjestö ottaa Suomeen yhteyttä on silloin kun rahat ovat myöhässä.“ Haastattelussa Esa ottaa vähän sanojaan takaisin, mutta aikahan se on, mikä muistot kultaa. Eihän Vihreä lanka olisi vihreä, jos se ei kuitenkin muistuttaisi meitä monikulttuurisuuden autuudesta: Afrikka on muutakin kuin korruptiota ja köyhyyttä. Monet Afrikan maat ovat sopeutuneet aidosti monikulttuurisuuteen. Esimerkiksi Mosambik oli kansanvälinen maa jo 2000 vuotta sitten, kun kiinalaiset ja arabit kävivät siellä kauppaa. Viiden Afrikan vuotensa aikana Salminen ei kokenut juurikaan rasismia. Häntä ei kohdeltu ikävällä tavalla ulkopuolisena, vaikka kulttuurisia kömmähdyksiä sattui. ”Sellaista aitoa suvaitsevaisuutta ja kansainvälisyyttä me urpot voisimme afrikkalaisilta oppia.” En ollenkaan epäile, että Esan piireissä ei rasismia näkynyt. Esa kun oli se, kenellä oli raha ja valta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Afrikassa ole rasismia siinä missä muuallakin. Maailmaa kiertämätön ystäväni ihmetteli kauan aikaa sitten vilpittömästi kerrottuani kohtaamastani rasismista Aasiassa, että "mikä syy niillä vinosilmillä on luulla olevansa meitä parempia?"

Vihreät ovat ottaneet kantaa myös pakkoruotsiin (Soininvaara, HBL). Periaatteessa Vihreät haluavat antaa itsestään kuvan liberaaleina ja erilaisia pakkoja vastustavina, mutta todellisuudessahan punavihreys on tyylipuhdas vasemmistolainen pakottava aate, ja syväkieli on puolue-eliitin hallussa kuin pyyt povessa. Vihreiden luulisi kannattavan pakkoruotsia, koska ruotsia puhuvathan ovat minimaalinen vähemmistö. Mutta ehkä tällä vähemmistöllä on väärä ihonväri tai liikaa varallisuutta ansaitakseen mitään myötätuntoa. Luulisi silti monikulttuurisuuden nimissä juuri Vihreiden äänestäjien olevan kaikkein hanakimpia puolustamaan pakkoruotsia etenkin, kun punavihreä oppi ei pelkää vedota pakkokeinoihin milloin missäkin asiassa. Mutta moni karva ei ole päältä kaunis, vai mikä se oli.

Pakkoruotsi nostaa tunteet pintaan nopeammin kuin minihame ja korkokengät. Olivatpa perustelut puolesta tai vastaan, tärkeää olisi muistaa, että eliitin myönteinen suhtautuminen Ruotsiin (joka syyttä yhdistetään ruotsinkieleen) juontaa juurensa aina 30-luvulle asti. Neuvosto-Venäjän painostuksen alla Suomi haki turvaa Ruotsista ja itsenäisyytemme alkuaikana ruotsinkielisillä olikin melkoinen taloudellinen ja poliittinen valta. Peruskoulu on valtion, siis eliitin, keino syöttää nuorille "oikea" maailmankuva, ja jostain ihmeen syystä 70-luvulla ruotsinkielisille annettiin tässä yhteydessä periksi pakkoruotsin ottamiseksi opetusohjelmaan. Hulluimpia kyykytyksiä oli laittaa ylioppilaat kirjoittamaan ruotsi pakollisena aineena.

11 kommenttia:

Igor kirjoitti...

KT: "Peruskoulu on valtion, siis eliitin, keino syöttää nuorille "oikea" maailmankuva"

Oletkohan nyt ihan tosissasi vai onko silmilläsi jonkinvärinen vääristävä suodatin jonka läpi katselet asioita?

Minulla on kolme lasta viidestä käynyt peruskoulua enkä ole huomannut että jotain virallista peruskouluun sisältyvää maailmankatsomuksellista indoktrinaatiota olisi olemassa.

Paljon enemmän maailmankatsomuksellista piilosyöttämistä tapahtui yksityiskoulussa jossa vanhimmat lapseni kävivät. Tosin en siinäkään nähnyt minkään eliitin omia arvojaan syöttävän.

Opettajan omalla maailmankatsomuksella voi olla merkitystä. Jos sellaista piilosyöttämistä tapahtuu ja se tulee vanhempien tietoon niin siihen on vaikutuskanavat peruskoulussakin.

vieras kirjoitti...

Iltaa KT!

Oletko huomannut sitä että usein samat tahot ajavat sekä mokutusta, pakkoruotsia että ilmastohumppaa? Nuo kolme ovat poliittisen korrektiuden ilmentymiä. Noita käytetään perusteluina lisätä holhoamista ja vähentää yksilönvapautta. Noita kritisoivien henkilöiden sananvapautta on aina yritetty kaventaa. Lisäksi nuo ovat rahallisesti hyvin kalliita veronmaksajille sekä aiheuttavat muilla tavoin huonoja seuraksia.

Siitä säästyisi paljonkin rahaa jos valtio lopettaisi mokutuksen, pakkoruotsin ja kaksikielisyyden, ilmastohumpan sekä asuntolainojen verovähennyksen.

Kumitonttu kirjoitti...

onko silmilläsi jonkinvärinen vääristävä suodatin jonka läpi katselet asioita?

Minulla on kolme lasta viidestä käynyt peruskoulua enkä ole huomannut


Rakas GPI, onhan se nyt päivänselvää, että koululaitoksessa opetetaan virallisen näkemyksen mukaista tulkintaa maailmanmenosta. Ei se nyt joka asiassa ja kaikissa suhteissa ole väärää, pahaa tai huonoa, mutta totta se on silti.

Kumitonttu kirjoitti...

Vieras! On totta, että eliitti saa aina joitain päähänpinttymiä, joita se ajaa sokealla raivolla eteenpäin. Tällä hetkellä mainitsemasti kolme asiaa ovat niitä, joissa kansan mielipidettä ei kysellä. Poliittisessa kulttuurissa tapahtuu muutoksia vain pakon edessä.

vieras kirjoitti...

Ennen peruskoulun käyttöönottoa oli kansakoulu ja oppikoulu (keskikoulu ja lukio).

Vanhempani kävivät koulun aikoinaan tuon kansakoulu-oppikoulu-systeemin mukaan valkolakkiin asti. Sen jälkeen isäukko opiskeli hammaslääkäriksi ja äiti lääkäriksi.

En muista että vanhempani olisivat ikinä pitäneet vanhan ajan kansakoulu-oppikoulu-systeemiä huonona.

Jossittelua, mutta mitä luulet, että jos meillä olisi tähänkin asti ollut tuo kansakoulu-oppikoulu-järjestelmä, miten luulet tilanteen kehittyneen eri tavoin kuin oikeasti kävi peruskoulun käyttöönoton myötä?

Kumitonttu kirjoitti...

Peruskoulun päätarkoitus oli noudattaa tasa-arvon toteutumista alueellisesti siten, että lapsin aslakilla on samat opintosuunnitelmat ja opetusmenetelmät kuin stadin saaralla. Sangen hyvin siinä on onnistuttu, mutta opettajakunnan ja siis opetuksen taso vaihtelee monesta syystä. Ideologisesti valinta lopetti yksityiskoulut, tuotti suuret kouluyksiköt ja lisäsi valtion valtaa kansalaisistaan. Joskus vielä naureskeltiin, että kansalaiset syntyvät, kasvavat ja kuolevat virastojen valvonnassa, mutta enää se ei naurata. Ero nykytilanteeseen näkyisi tietysti jossain kouluruokailuun liittyvissä asioissa, mutta en usko mihinkään suuriin eroihin.

Jos koulut olisivat säilyneet yksityiskouluina, niiden rahoitus olisi pitänyt hoitaa yksityisillä lahjoituksilla ja koulumaksuilla. Kuten jokainen meistä tietää, omista asioista pidetään parempaa huolta kuin yhteisistä asioista, joten perheet olisi tiukemmin mukana kouluasioiden järjestämisessä. Olisi laaja valikoima kouluja, jotka olisivat erikoistuneet eri asioihin.

vieras kirjoitti...

Kansakoulu oli ilmainen kaikille 1921 oppivelvollisuuslain mukaan. Keskikoulusta ja lukiosta piti joku maksu maksaa, mutta suurusluokasta ei ole mitään hajua. Vanhempani eivät muista että maksut olisivat olleet mitään jenkkityylisiä suuria lukukausimaksuja. Maksu saattoi olla paljolti muodollinen ja moraalinen. Ei varmaan niin suuri että sillä yksinään olisi kattanut kaikki koulun kulut eli opettajien palkat, opetusmateriaalit, koulurakennuksen ylläpidon tms.

Tehdaspaikkakunnilla saattoi olla ns. tehtaan koulu, jossa oli tehdaskylän lapsia. Esim. Leppävirran Sorsakosken tehdaskylässä oli tehtaan kouluna kansakoulu 1800-luvun puolelta alkaen. Wikipediassa lukee "Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla, perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat."

Kumitonttu kirjoitti...

perustajina olivat yleensä sivistyneet ja kaukonäköiset kartanonomistajat ja tehtailijat

Koulujen historia Suomessa liittyy yleiseen haluun kouluttaa lapset, ei siinä erityistä kunniaa kannata patruunoille antaa. Suomalainen maanomistusrakenne oli sellainen, että vientikaupan valuuttatuloista pääosa valui takaisin metsä-Suomeen. Ilman tätä kansankapitalismia varallisuus olisi jäänyt kaupunkeihin ja suuyrityksiin, joista toki osa ymmärsi asian merkityksen.

Igor kirjoitti...

Vieras kyseli mitä olisi tapahtunut jos kansakoulu-oppikoulu systeemi olisi jatkunut. Yksi merkittävä asia oli ettei kansakoulussa ollut ns pakkoruotsia. Se tuli kaikille pakolliseksi vasta peruskoulun myötä.

Eikä muistaakseni kansakoulussa opetettu yhtään muutakaan vierasta kieltä.

Sitten on makuasia oliko peruskoulun myötä kieliuudistus hyvä vai huono asia.

vieras kirjoitti...

Pakkoruotsi tuli nimenomaan tuon peruskuolun käyttönoton yhteydessä. RKP vaati pakkoruotsia ehtona hallituksessa ololleen. Peruskoulua pohtinut komitea oli alkujaan suositellut vain englantia pakollisena.

Aiemmin ruotsia ei luettu muualla kuin oppikoulussa ja lukiossa. Vai pitikö edes kaikissa niissäkään. Kansakoulussa ei tarvinnu. RKP:n Gerstrin oli 1970-luvulla opetusministeri ja näin holhouksen huipentumana tuli tuo yliopistoissa ja amk:ssa suoritettava virkamiesruotsi. Minäkin suoritin sen kun piti.

Kumitonttu kirjoitti...

Pakkoruotsi, tai tarkemmin ottaen virkamiesruotsi, koska muissa ammateissa ei sitä pakkoa ole, on hyvä osoitus poliittisen virkaeliitin itse itselleen luomasta markkinoillepääsyn esteestä. Nyt kun se alkaa menettää merkitystään ja virkamieheksi pääsee ruotsia osaamatta (ei tietenkään kaikkein kovimpiin virkoihin kuin poikkeustapauksissa), pakkoruotsin asema murenee. Pakkoruotsilla oli oma tilauksensa, mutta ajat ovat muuttuneet.