Jussi Halla-aho kirjoittaa blogissaan (Hovioikeuden ratkaisusta), että lain mukaan tuomio tulee antaa 30 päivän kuluessa, mutta hän on odottanut omaansa jo yli 80 päivää. Ajatus siitä, että tuomarien ei tarvitse noudattaa lakia virkatehtävissään ei ole mitenkään uusi. Toki tuomari saa sitä huomautuksen tai jopa varoituksen, mutta tosiasiassa sellaiset eivät ole edes tahroja kilvissä. Jostain syystä virkaeliitti kuitenkin uskottelee - lähinnä kansalle - että tuomarit nauttivat kansan edessä "suurta kunnioitusta". Arvoasemaa tarvitaan tuon perustelun mukaan siksi, että tuomarien antamat tuomiot olisivat kansan silmissä sillä tavalla oikeutetumpia.
Kanadassa Manitoban provinssissa eli osavaltiossa paikallisen perheoikeuden tuomarin alastonkuvia päätyi nettiin (National Post). Lori Douglasin aviomies, perheoikeuteen erikoistunut asianajaja Jack King julkaisi pariskunnan seksileikeistä valokuvia sivustolla, joka on erikoistunut valkoisten naisten ja mustien miesten keskinäiseen seksiin. Kingin tuolloinen asiakas - myös mustaihoinen - väittää, että häntä painostettiin seksisuhteeseen tuomarin kanssa. King sopi 25.000 dollarista asiakkaansa kanssa, että asia on loppuun käsitelty. Ahneus tai mikä lie iskikään, tapaus kuitenkin vuoti julkisuuteen. Rouva tuomari on nyt hyllytetty, koska "hän ei enää voi toimia arvovaltaisena tuomarina yhteisönsä edessä". Tahattomasti tuosta nyt paistaa läpi, että tuomarin ei tarvitsekaan tuomita lain perusteella vaan tuomion perusteeksi riittää "tuomarin arvovalta". Näinhän se on, kyllä se tiedetään, mutta kieroa, että se tulee esiin tällaisessa asiayhteydessä.
Suomen valtio ja kunnat taitavat velkaantua tänä vuonna kaikkineen noin 20 miljardia euroa. Kuluneiden kahden vuoden aikana jokainen yksityisellä sektorilla työskentelevä on joutunut kokemaan, mitä ovat palkkajoustot. Jos ei ole menettänyt työpaikkaansa kokonaan, on joutunut lomautetuksi tai vähintään bonukset ovat sulaneet. Monessa kodissa on soviteltu asuntolainan lyhennyksien kanssa, jotta raha riittää auton kuukausimaksuihin, jotta voi käydä töissä, jotta rahaa riittää lasten menoihin.
Julkisen sektorin puolella tilanne on toinen, ja ehkä ensimmäistä kertaa historiassa yksityisen puolen palkat ovat laskeneet alle julkisen puolen. Julkisen sektorin työntekijät neuvottelevat palkoistaan julkisen puolen työnantajien, jotka ovat siis töissä julkisella puolella, kanssa. Mitä jos veronmaksajat tekisivät selväksi, että me emme hyväksy tuollaista neuvotteluasemaa. Verratakseni tilannetta tuohon aiemmin mainitsemaani tuomariesimerkkiin, me veronmaksajat (tähän ei lasketa julkisen puolen työläisiä, joiden palkka maksetaan veroista) emme koe että työnantajaa edustavalla taholla on riittävästi "arvovaltaa". Oma ehdotukseni on, että julkisen puolen kokonaispalkat jäädytetään niin kauan, kunnes velan otto loppuu. Ensimmäinen järkevä askel olisi kieltää julkisen sektorin työntekijöitä osallistumasta luottamusmiehenä päättämään asioista pöydän toisella puolella. Vihreistä valtuutetuista ei varmasti viittä prosenttia enempää työskentele yksityisellä sektorilla.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
20 kommenttia:
Eiköhän tuo rouva tuomarin hyllyttäminen perustunut ennemminkin siihen, että hän ja miehensä - kumpikin oikeuden palvelijoita - kalastelivat miehen asiakkaita mukaan petipuuhiinsa. So. tuomarin aseman suomaa arvovaltaa on käytetty väärin.
Puheet julkisen ja yksityisen palkasta ovat kyllä ainakin meiltä katsoen ns. BS:ää. Preemio yksityisellä on - viime vuoden lopulla yksityiselle vaihtaneen työkaverin kanssa lukuja vertailtuna - tietotekniikka-alalla tuollaiset 35 prosenttia.
Lisäksi julkisen puolen työläisten laskeminen ulos "veronmaksajista" on älytöntä. Muinoin 70-luvulla kunnalla oli töissä kadunlakaisijoita. Nykyään ne tyypit on töissä ISS:llä tms., eli yksityisellä sektorilla. Ei se lakasu-lakasukoneen toiminta juuri riipu siitä, kuka palkan maksaa. Sama pätee sairaanhoitajiin. Yksityissairaalassa USA:ssa sairaanhoitaja tienaa tuplasti sen, mitä täällä sairaanhoitopiirillä, ja käteen jäävän rahan ostovoima on melkein nelinkertainen.
Jos hattuvakiona otettu bruttopalkka on 3000 ja käteen jää kaksi, niin tästä laskien se sairaanhoitaja maksaa suomessa veroja de facto ainakin kaksi tonnia (ehkä jopa neljä) vaihtoehtoiskustannusten muodossa. Minäkin maksan näin laskien veroja melkein kaksi tonnia.
Jos et hyväksy tätä laskentatapaa, niin voit tietysti yrittää perustella, miksi vaihtoehtoiskustannusta saa käyttää laskennassa silloin, kun kyse on yksityisestä sektorista, mutta ei silloin kun kyse on julkisesta.
Huomenta Tidari ja sorry vastauksen viivästyksestä.
Eiköhän tuo rouva tuomarin hyllyttäminen perustunut ennemminkin siihen, että hän ja miehensä - kumpikin oikeuden palvelijoita - kalastelivat miehen asiakkaita mukaan petipuuhiinsa. So. tuomarin aseman suomaa arvovaltaa on käytetty väärin.
Tällaisen kuvan tuo trinidad-tobagon kasvatti antaa, mutta hänhän oli kärsinyt masennuksesta tapahtuma-aikaan, joten jää aika lailla epävarmaksi, olivatko juristit yrittäneet saada häneltä seksiä.
...viime vuoden lopulla yksityiselle vaihtaneen työkaverin kanssa lukuja vertailtuna - tietotekniikka-alalla tuollaiset 35 prosenttia.
Sovitaanko ihan argumentoinnin tason takia, että ei käytetä yksittäisiä kavereita tai tuttavia todistuksena puoleen tai toiseen?
En ymmärrä alkuunkaan tuota esittämääsi vaihtoehtoiskustannusta. Kun kolme yksityisellä puolella työskentelevää maksaa tonnin veroja kukin, niin sillä saadaan palkattua yksi kadunlakaisija. Kun tämä kadunlakaisija maksaa veroja 2.000 bruttopalkastaan 400 euroa, niin se on vaan toiseen kertaan kierrätettyä rahaa. Mikä tässä nyt on se vaihtoehtoiskustannus?
Vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa sitä, että hoitsu voi tehdä jutun X ja saada siitä käteen 4000. Tämän jutun tekeminen ja tekemättä jättäminen on kansantaloudelle neutraali, siis ei maksa kenellekään mitään. Sen sijaan hoitsu menee töihin sairaanhoitopiirin sairaalaan, tekemään jutun X. Käteen jää 2000. Vaihtoehtoiskustannus on siis 2000 euroa, so, se on se, mitä hoitsu menettää menemällä sairaalaan eikä tekemällä sitä toista juttua.
Sen verran hoitsu siis maksaa siitä, että työskentelee suomalaiselle julkiselle sektorille, eikä tee jotain muuta. Tämä on de facto se vero, jonka hoitsu maksaa, se on hänelle koituva kustannus.
Jos et usko, niin ajattele sitä näin: yrittäjä haluaa tehdä investoinnin X, joka tuottaa, sanotaan 10 000 vuodessa. Sensijaan joku pakottaa tekemään investoinnin Y, joka tuottaakin vain 5000. Yleisestiottaen, tämä 5000 on se vaihtoehtoiskustannus. Jos se joku, joka pakottaa, on vaikka sopimusrikkomus tms., jonka joku on tehnyt, niin yrittäjähän haastaa rikkojan oikeuteen vaatien puuttuvaa viittä donaa. (laita nollia perään, kunnes muuttuu realistiseksi)
Julkisen sektorin tehtävissä on asioita, joille ei ole yksityistä vaihtoehtoa, koska julkinen tekee ne. Väite, ettei tällaisessa julkisessa työssä oleva maksa veroja - ja siten vain rasittaa taloutta - on naurettava. Toki valtion kassasta lähtee palkkapäivänä rahaa, mutta kyllä se työ usein maksaa itseään takaisin.
Otetaan oma duunini: Vastavalmistuneen DI:n palkkapreemio kouluttamattomaan kaveriin on sellainen kaksi tuhatta euroa kuussa. Otetaan iisisti, ja jaetaan se tasan opintopisteiden yli, ja pyöristetään reilusti alaspäin, jolloin kuukausipalkka nousee tuollaisen 5 egeä per opintopiste. Viime vuonna opetussuoritteeni oli noin 600 opintopistettä. Nostin siis laskennallisesti näiden kaverien kuukausittaista palkkakertymää suunnilleen oman kuukausipalkkani verran.
Jos palkkapreemio on osoitus todellisesta tuottavuuden noususta, niin neutraloin oman palkkani vaikutuksen kansantalouteen yhdessä vuodessa. Väite, että "julkinen sektori ei tuota mitään" on täyttä kukkua.
Toki valtion kassasta lähtee palkkapäivänä rahaa, mutta kyllä se työ usein maksaa itseään takaisin.
Tämä on ihan totta. Ongelma onkin siinä, että ainoita tuottavia töitä ovat palomiesten. poliisien ja opettajien. Sairaaloita ja kouluja ei ole mikään pakko pyörittää valtion rahoilla. Sellainen päätös on tehty mutta se ei tarkoita, etä se olisi tehokas tai taloudellinen.
Lisäksi julkisen puolen työläisten laskeminen ulos "veronmaksajista" on älytöntä.
Tällaisia aivopieruja lukiessa en yhtään ihmettele, etteivät julkisella sektorilla työskentelevät suojatyömaisterit ymmärrä verotuksesta paskaan vertaa ja pitävät itseään Jumalan lahjana ja anteliaina veronmaksajina.
Naulan kantaan, Jimbo!
Terve!
Oli jonkin tyyppinen julkinen terveydenhuolto olemassa jo ennen kuin ns. hyvinvointivaltiota alettiin virallisesti rakentaa. Eli aika joka oli ennen talvisotaa.
Valtiolla oli semmoisia sairaaloita joita kutsuttiin lääninsairaaloiksi.
Kunnan palveluksessa olevaa lääkäriä sanottiin kunnanlääkäriksi.
Kunnan pitämää sairaalaa sanottiin kunnallissairaalaksi. Jos sitä piti useampi kunta, se oli kuntainliiton sairaala.
Johonkin aikaan oli olemassa piirilääkäri joka pyöri isommalla alueella, esim. Elias Lönnrot.
Ehtoota Vieras! Eikä tarvitse mennä edes aikaan ennen sotia, vaan kunnanlääkärit työskentelivät vielä 70-luvulla. Kunta maksoi vähävaraisten hoidot, mutta se oli liian "leimaava", joten rakennettiin sitten kalliilla terveyskeskukset.
Iltaa Kumari!
Ihan tiedoksi vaan että tuo terveyskeskusjuttu sai minut lähettämään privana sähköpostissa erään aikaisemman amatööritason pohdiskeluni hyvinvoinnista.
Minä en kiistänyt sitä, että valtion pussista lähtee palkkapäivänä enemmän rahaa kuin sinne tulee, jos palkollinen on valtion palkoilla. Mutta näissä aina annetaan ymmrätää, että olisi valtiontalouden tai jopa kokonaistalouden kannalta parempi, jos tällainen työ jätettäisiin tekemättä ja tämä raha maksamatta, ja tämä ei nyt vain pidä paikkaansa.
Otin vaihtoehtoiskustannuksen mukaan siksi, että jos sitä ei lasketa mukaan, niin silloin vain yksinkertaisesti rikotaan ikkunoita, siis jätetään näkymättömät vaikutukset laskuista.
Olen itse talouspoliittisesti ajatellen kokolailla libertaari, ja näkisin mielelläni toki yliopistot, suureksi osaksi koulut, terveydenhuollon jne. yksityistettävän. Olen vain allerginen typerille heitoille, joilla tällaisia poliittisia näkemyksiä perustellaan. Tämä "julkisen sektorin työntekijät eivät maksa veroja" on näistä näkyvin.
"julkisen sektorin työntekijät eivät maksa veroja"
Tämä nyt on ehkä sitten pelkästään näennäinen ero, mutta korostan vielä, että siinä mielessä julkisen sektorin työntekijät eivät maksa veroja, että julkiselle sektorille ei jäisi yhtään enempää käteen kulutettavaksi tai investoitavaksi, vaikka julkisen sektorin palkat maksettaisiin nettomääräisesti puhtaana käteen.
siinä mielessä julkisen sektorin työntekijät eivät maksa veroja, että julkiselle sektorille ei jäisi yhtään enempää käteen kulutettavaksi tai investoitavaksi, vaikka julkisen sektorin palkat maksettaisiin nettomääräisesti puhtaana käteen.
No, tämä voidaan tietysti ilmaista näin, ja puhtaasti numeroina laskien asia tietysti on noin, mutta julkisen sektorin työntekijän käteenjäävä palkka riippuu vähennyksistä, kotikunnasta, uskontokunnasta jne. asioista samalla tavalla kuin yksityisenkin. Lisäksi palkasta maksetut verot siirtyvät eri suhteissa kunnille ja valtiolle kuin ne maksetaan. Se, mihin kuntaan verorahat menevät, ei ole yhdentekevää kuntalaisten kohdalla, on ihan selkeitä syitä, miksi Espoo ja Vantaa ovat taloustilanteeltaan (ja palvelutasoltaan jne.) erilaiset.
Väittämä on siis ilmaisemallasi tasolla "totta", mutta siitä ei seuraa kuitenkaan mitään sellaisia asioita, joita annat ymmärtää siitä seuraavan. Ja lisäksi homma menee hämäräksi liikelaitosten ja julkisoikeudellisten säätiöiden jne. työntekijöiden kohdalla.
Esimerkiksi yliopistoille annetaan budjettirahaa tietyksi ajaksi, joten palkkapäivänä se menee yliopiston tililtä. Sinne tilille tulee kuitenkin rahaa myös jonkin verran yksityisiltä firmoilta tutkimusprojektirahana, ja tätä jyvitetään palkkoihin raportoitujen tuntien mukaan. Sama pätee esimerkiksi VTT:lle, joka tekee mm. taloyhtiöiden kuntokartoituksia jne. Mitenkä jos näistä maksetaan bonuksia, ovatko nekin valtion pussista pois olevaa nettorahaa?
Pointti on, että homma ei ole talouden toiminnan ja muiden veronmaksajien verorasituksen kannalta ollenkaan niin yksioikoinen kuin annat ymmärtää.
homma ei ole talouden toiminnan ja muiden veronmaksajien verorasituksen kannalta ollenkaan niin yksioikoinen
Tämä on totta vain siinä tapauksessa, että julkisen ja yksityisen puolen saama tuotto pääomalle on yhtä suuri. Kuten tiedetään, näin ei valitettavasti asianlaita ole. Julkinen sektori on viimeiset 30-40 vuotta jatkuvasti panostanut kulutukseen eikä investointeihin. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa valtaosa julkisen sektorin käyttämistä varoista poltetaan savuna ilmaan sen sijaan, että veroja käytettäisiin sellaisten investointien rahoittamiseksi, joilla on tulevaisuudessa hyvä tuottoarvo.
Eli lyhyesti: julkisen sektorin tuhlaileva rahankäyttö luo yleistä taloudellista tehottomuutta.
Eli lyhyesti: julkisen sektorin tuhlaileva rahankäyttö luo yleistä taloudellista tehottomuutta.
En ole lainkaan eri mieltä, mutta "savuna ilmaan" on hyperbolaa. "Savuna ilmaan" voidaan ajatella olevan osa hallintopalveluista, joiden kokonaismäärä on viitisen prosenttia BKT:sta. Ei mitätön summa todellakaan.
Liikenne syö pari prosenttia, koulutus viitisen prosenttia, terveydenhuolto syö julkisen sektorin toiminnasta tuollaiset 15-20 prosenttia, armeija tms vajaa pari prosenttia, oikeuslaitos (ml. poliisi, vankilat, jne.) vajaa pari prosenttia.
Verokertymästä suurin menoerä ovat tulonsiirrot, jotka ovat reilu parikymmentä prosenttia. Se menee "taivaan tuuliin" vain siinä merkityksessä, että se laitetaan toisten ihmisten taskuun.
(Tuo parikymmentä prosenttia on siis parikymmentä prosenttia BKT:sta.)
Tässä nyt kierretään samaa asiaa ympäri, mutta tarkastelen asiaa vielä yhdeltä kannalta.
Kaksinkertainen kirjanpito tarkoittaa, että kirjataan sekä rahan lähde että sen kohde eli käyttö. Oletetaanpa, että julkisella sektorilla on alkutilanne, jossa taseessa on rahan kohteena 100 yksikköä pankkitilillä ja toisella puolella tasetta 100 euroa omaa pääomaa (verovaroja). Sen jälkeen valtio maksaa palkkoja 45 yksikköä ja aktivoi taseeseen (lue: investoi) 5 yksikköä. Maksetuista palkoista se pidättää veroja 20 yksikköä, joten tuloslaskelma näyttää tältä:
+20 (tulovero)
-45 (palkat) ->
-25 (tilikauden tappio).
Tase näyttää käytön puolelta seuraavalta:
70 (Pankkisaamiset 100-45-5+20)
5 (Omaisuus) ->
Yhteensä 75 yksikköä
ja lähteen puolelta:
100 (verovarat)
-25 (tilikauden tappio) ->
Yhteensä 75 yksikköä.
Tästä näkee selvästi, että julkisen sektorin maksamat verot ovat vain tase-erien liikuttelua ilman todellista kansantaloutta vaurastuttavaa vaikutusta. Taseen loppusumma pieneni 25 yksikköä, vaikka julkisen sektorin työntekijät maksoivat veroa huikeat 20 yksikköä!
En ole tästä kirjanpidollisesta esimerkistä eri mieltä, enkä ole sitä vastaan väittänyt. Tällä tasolla on siis totta, että julkisen sektorin työntekijät "eivät maksa veroa".
Se, mikä ei ole totta on väite, ettei julkisen sektorin työllä ole mitään vaurastuttavaa vaikutusta. Se voi olla tehottomampi kuin saman homman tekeminen yksityisellä, mutta ei se olematon ole.
Suomessa menee kymmenisen prosenttia BKT:sta terveydenhuoltoon. Voidaan ilman kovin isoa virhettä heittää, että tästä menee palkkoihin puolet - voi olla että enemmän, mutta se on epäolennaista. Eli sanotaan, että hoitsuille ja lekureille maksetaan julkisesta pussista, jossa on viisikymppiä, tuollainen femma. (normalisoin nämä osuuksiksi BKT:sta)
Jos yksityistetään terveydenhuolto, verorasitus kevenee tuon kympin verran, kun se infra myydään, sen ylläpito (johon meni se toinen vitonen) jää myös yksityiselle.
Hoitsujen ja lekurien pitää kuitenkin edelleen elättää itsensä jollakin, joten oletetaan, että nämä perustavat äkkiä yksityisiä sairaaloita jne. ja alkavat hoitaa ihmisiä. OK, nyt ihmiset kiikuttavat omat rahansa suoraan lekureille ja hoitsuille, mutta tässä on nyt tasan kaksi vaihtoehtoa:
Ensimmäinen on, että muut ihmiset rikastuvat tässä touhussa, koska valde pisti liikaa terveydenhuoltoon. Joko infran ylläpito oli ylihintaista - jolloin se säästö tulee siitä femmasta, jonka valde pisti siihen ylläpitoon, tai sitten siitä, että lekureille maksettiin liikaa. Eli nyt niiden täytyy tienata vähemmän yhteensä, kuin ennen. OK, siis yksityistäminen pudottaisi lekurien palkkoja? En usko.
Toinen on, että kansalaiset eivät rikastukaan, vaan joutuvat maksamaan nyt enemmän terveydenhuollostaan. Lekurien ja hoitsujen palkat nousevat.
Ihan sama, ei ole oikeastaan väliä kummin käy, pointti on, että joo, valde voi hoitaa homman huonosti, mutta ei se sitä rahaa menemään heitä. Ei sitä rahaa maagisesti tule jostain lisää vain siksi, että siihen kerättyä rahaa ei kerää verottaja. Pääoman tuoton pitää nousta, turhia toimintoja karsiutua, palkkojen laskea jne., jotta siitä voi olla hyötyä.
Toki uskon, kuten varmaan sinäkin, että näin tod. näk. käy. Mutta se ei johdu mistään maagisesta "valde-efektistä", vaan siitä, että ihmiset nyt tuppaavat käyttämään pääomaa paremmin, jos ovat siitä jotenkin vastuussa. Julkinen systeemi vähentää tätä vastuuta, ja siten resursseja tuhlautuu. Mutta se ei tarkoita, että kaikki pistetään menemään vessanpöntöstä. Muuten meidän pitäisi olla elintasollamme jonkun slovenian tasolla.
Olen samaa mieltä. Lisäksi on kuitenkin muistettava se, että valtio pyörittää verovaroin paljon sellaisia toimia, joita ihmiset eivät vapaaehtoisesti suostuisi ylläpitämään. Mieleen nousevat ainakin erilaiset projektipäälliköt, jotka pohtivat hämäläisten kuntien yhdistämistä.
Yksittäiset projektipäälliköt ja hallinnollisia mietintöjä tehtailevat työryhmät yleensä maksavat vuodessa käsittääkseni joitain miljoonia, mutta niiden mietintöjen pohjalta tehdyt investoinnit ja uudelleenjärjestelyt ovat taloudellisilta vaikutuksiltaan miljardiluokkaa. Vaikea sanoa, saadaanko niillä oikeasti säästöjä, mutta viisarin ei tarvitse olla paljoa plussan puolella, jotta tällaisten työryhmien työn lopettaminen kokonaan jättäisi julkisen talouden miinukselle.
Kuntien yhdistämisessä on sikäli raadollinen meininkin, että laskennallinen säästö siinä on usein merkittävästi isompi kuin toteutunut. Tämä siksi, että palkkakuluissa säästetään laskennallisesti pistämällä puolet sihteereistä ja kunnan omista projektipäälliköistä sun muista "pierunpidättäjistä" pihalle, mutta tosiasiassa yhdistämisneuvotteluissa näille annetaan niin pitkät siirtymäajat, että he pääsevätkin sitten eläkkeelle. Tämä on todellinen ongelma, ja jos porukkaa ei oikeasti laiteta kilometritehtaalle, niin kuntien yhdistämiset ovat pitkälti turhia.
Jos taas porukkaa pistetään pihalle, niin näistä kunnista harvemmin löytyy tälle porukalle mitään oikeaa työtä, joten he päätyvät sitten ansiosidonnaiselle sun muuta. Siksi, paradoksaalista kyllä, kuntia pitäisikin yhdistellä kasvukeskusten ympäristöissä, so. pääkaupunkiseutu, ehkä Tampereen seuru jne, missä ihmisten ei tarvitse välttämättä muuttaa löytääkseen uuden työpaikan. Mutta osaksi juuri tästä syystä näissä paikoissa kunnat eivät ole samalla tavalla pakotettuja karsimaan.
Suomessa toimitaan sikälikin hölmösti, että julkista sektoria pitäisi hyvinä aikoina pikemminkin pyrkiä karsimaan aggressivisestikin, kun pihalle laitettu porukka edes periaatteessa voi saada töitä. Näin huonoina aikoina se on poliittisesti vaikeaa, kukaan kunnallinen päättäjä ei halua olla se, joka antoi potkut kymmenelle saunakaverilleen, joista muutama päätyi veneen alle...
...kuntia pitäisikin yhdistellä kasvukeskusten ympäristöissä, so. pääkaupunkiseutu, ehkä Tampereen seuru jne, missä ihmisten ei tarvitse välttämättä muuttaa...
En ymmärrä, miksi mitään kuntia pitää yhdistää. Lopetetaan saman tien kaikki kunnat ja eduskunta vastaa kaikesta. Siinä olisi lähidemokratiaa.
Lähetä kommentti