Keskustelin aiemmin nimimerkki Tiedemiehen (Epäsymmetrinen demokratia) kanssa Suomen eurojäsenyyden syistä, ja mainitsin niistä ymmärtääkseni kolme keskeisintä:
1) Ulkopoliittinen liikkumavapaus eli Venäjän pelko
2) Rahapolitiikan ulkoistaminen pois hallitusta myötäilevältä keskuspankilta
3) Pyrkimys hajottaa korporatiivinen ay-liittojen palkkamonopoli.
Yleisesti hyväksytyin on erityisesti ykköskohta, koska talouspolitiikka on huomattavasti vaikeampi asia kuin turvallisuuspolitiikka eikä se siten kiinnosta yhtä laajasti kuin uutisointi vaikkapa Pohjois-Koreasta tai Lähi-idästä. Talouspolitiikan ymmärtämiseksi pitää hallita moderni rahoitusteoria, jonka keskeinen lähtökohta on "markkinoiden tehokkuus". Laitoin ne lainausmerkkeihin, koska rahoitusteoriassa todellakin on käsite tehokkaat markkinat.
Markkinoiden tehokkuus tarkoittaa kaikessa lyhykäisyydessään sitä, että kaikki markkinoihin vaikuttava tieto on kaikkien markkinaosapuolien saatavilla samanaikaisesti. Markkinoiden tapahtumia on niin valtava määrä joka sekunti, että rahoitusteoria on kaikista talousteorioista lähimpänä ns. kovia tieteita. Mikäli markkinat eivät ole tehokkaat, sijoittajan on mahdollista tehdä ns. "ylisuuria voittoja". Jälleen lainausmerkit, koska käsite ylisuuret voitot tarkoittavat, että sijoittaja saa paremman tuoton kuin joku toinen suhteessa otettuun riskiin. Ennen elektronista kaupankäyntiä oli tavallista, että esimerkiksi Suomen markka noteerattiin eri kurssiin Pietarissa kuin Helsingissä. Niinpä pankkiiri olisi voinut ostaa/myydä markkoja Pietarissa ja myydä/ostaa niitä Helsingissä tehden itselleen jonkinlaisen voiton.
Kun Bernard Madoff teki 17 vuoden ajan järjetelmällistä huijausta "sijoitusrahastoillaan", se nähtiin todisteena siitä, että markkinat eivät toimineet tehokkaasti. Todellisuudessa markkinat luottivat - jälkikäteen katsottuna turhaan - poliitikkojen tekemiin toimenpiteisiin valvonnasta. Vaikka yksittäiset analyytikot (Harry Markopolos) Amerikan pörssivalvontakomissiota (SEC), niin tieto hukkui kohinaan. On perusteltua väittää, että SEC:n uskottavuus oli suurempi kuin yksittäisen analyytikon. Mikäli SEC:tä ei olisi ollut olemassa, Markopoloksen tieto olisi ehkä voitu noteerata toisin. Asialla ei sinänsä ole merkitystä enää, mutta se toimii yhtenä todisteena, että viranomaisvalvonta ei ratkaise ongelmia pääomamarkkinoilla. Vapailla markkinoilla viranomaisten ainoa tehtävä on valvoa, että kaikilla osapuolilla on mahdollisuus päästä markkinoille ja sieltä pois. Markkinaosapuolet valvovat toisiaan tehokkaammin kuin viranomaiset, jotka eivät ole mukana omilla rahoillaan ja ovat aina lahjottavissa.
Nyt blogistikollega Hakki on löytänyt Perheyritysten liiton entisen puheenjohtajan Anders Blomin pitämän luennon - missä muuallakaan! - pörssiklubilla. Luennollaan, joka on pidetty juuri ennen kevään 2011 eduskuntavaaleja, Blom paljastaa, että ennen EU-jäsenyyttä Keskustapuolue pääministeri Esko Ahon johdolla halusi toteuttaa Suomessa samankaltaisen uudistuksen kuin mihin Britannia kykeni Margaret Thatcherin johdolla. Tavoitetta kutsuttiin Keskustan työreformiksi, ja sillä pyrittiin helpottamaan vientiteollisuuden toimintaedellytysten ennalta-arvattavuutta työmarkkinoilla. Suomeksi sanottuna vaikeuttamaan erilaisten lakkojen avulla kiristettäviä palkankorotuksia vientiteollisuuden työntekijöille. Säännöstellyillä pääomamarkkinoilla, jotka Suomessa olivat 80-luvun loppuun asti, poliitikot pystyivät päättämään koroista ja ostovoimasta hallinnollisesti. Vapailla markkinoilla poliitikot voivat siis vain varmistaa, että kaikilla osapuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet edistää omia asioitaan.
Blomin luennolta paljastuu asia jota en ole osannut nähdä. Blom nimittäin toteaa, että
Olen siinä käsityksessä, että ammattiyhdistysliikkeelle luvattiin Suomen EU-ratkaisun yhteydessä keskitettyjen tulosopimusten jatkuminen uudessa tilanteessa, EU-ajassa. Lama-ajan Suomessa syntynyt ajatus "työreformista" muuttui kirosanaksi.Toisin sanoen tuo edellä mainitsemani kolmen kohdan perustelu euroon liittymisestä jätettiin kohdan 3) osalta avoimeksi. Jotta ay-liitot saatiin mukaan elinkeinoelämää suuresti hyödyttäneeseen EU-jäsenyyteen ja jotta ay-liittojen ei tarvitsisi sopeutua uuteen aikakauteen vapailla pääomamarkkinoilla, poliitikot lupasivat ay-liitoille keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen säilymisen.
Poliitikot siis jättivät ay-liitoille enemmän valtaa kuin elinkeinoelämälle, jonka kilpailuympäristöstä tuli kertalaakilla kansainväliset markkinat, niin pikkuhiljaa eurojäsenyyden aikana ay-liitto on onnistunut hivuttamaan suomalaisen työn tuottavuuden kasvun nollaan. Tämän seurauksena Suomi vie 30 miljardia euroa vuodessa vähemmän, ja keskimääräisellä veroasteella valtiolta jää saamatta 12 miljardia euroa vuodessa, joka riittäisi kattamaan julkisen sektorin nykyisen velanottomäärän. Nyt yritetään sisäistä devalvaatiota, koska Jyrki Kataisen hallituksella ei ole samaa rohkeutta kuin oli Ahon hallituksella - ajaa Suomen etua - ja irrottaa Suomea eurosta. Kuten eläkevakuutusyhtiö Varman johtaja Risto Murto toteaa, Kypros elää Suomen 90-luvun kriisiä mutta paljon kovemmalla kädellä antaessaan vallan päätöksistään EU:lle. On mahdollista, että Suomi on ajautumassa Kataisen johdolla samalle tielle, koska sisäsen devalvaation tie on todella, todella pitkä. Kansakunnan kansainvälistä kilpailukykyä ei sisäisellä devalvaatiolla ole oikein mahdollista korjata, koska kansa pysyy samana - ei sen henkisen ja ammatillinen osaaminen parane sisäisellä devalvaatiolla. Ulkoinen devalvaatio palauttaa kansakunnan kansainvälisen kilpailukyvyn muutamassa vuodessa - sisäinen vasta kun uusi sukupolvi on kasvanut aikuisiksi.
Blogisti Hakin huomaama Blomin kommentti on erittäin merkittävä. Se kertoo pitkälti syyt, miksi Suomen kansainvälinen kilpailukyky on päässyt rapautumaan eurojäsenyyden aikana. Toki hallitus on pahentanut asioita veropolitiikallaan ja muilla toimillaan, mutta jos joku historiallinen päätös pitäisi nimetä nykyisten vientiteollisuuden ongelmiemme lähtökohdaksi, niin se on tuo Blomin kertoma poliittinen sitoumus ay-liitoille keskitettyjen tulosopimusten jatkumisesta. Harmi vain, että tätä tietoa ei saatettu markkinoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti