Käsitelläänpä vielä hetki sitä suomalaispoikien videota, jossa he pilkkaavat suomalaista turvapaikkasysteemiä hyväksi käyttävää afgaanimiestä, joka osoittaa mieltään eduskuntatalon edessä jo toista kuukautta. Olemme kuulleet Doxwise-videon olevan rasistinen ja mauton. Kaikkein paheksuttavinta on se, että valtion antamia varoja on käytetty "väärin". Hakematta mieleen tulee kaksi muuta taide-elämää kuohuttanutta tapahtumaa.
Musta Mannerheim oli verovaroin kustannettu tuotanto. Elokuvaelma ja siihen liitetyt videodokumentit loukkasivat itsenäisen kansakuntamme ratkaisuhetkillä keskeisimmässä asemassa olevaa henkilöä ja hänen muistoaan kunnioittavia. Luonnollisesti Muhammedia loukkaavia videoita pitää paheksua, ja kansallisvaltiomme pelastanutta marsalkkaa pitää paheksua. Kun joku loukkaa tämänhetkistä ideologiaa ja sen arvoja, niin vastaanotto on tyrmäävä. Alkaa rasismikirves heilua enkä ihmettele, jos joku jättää poikien videosta vielä tutkintapyynnön poliisille.
Toinen tapahtuma koettiin ennen eduskuntavaaleja jonkun perussuomalaisen esitettyä, että valtion varoilla ei tulisi luoda abstrakteja muistopatsaita, vaan Holkerille pitää tehdä näköispatsas. Media löysi välittömästi kytköksen - no yllätys - natsi-Saksaan, jossa Neuvostoliiton tavoin suosittiin realismia kaikissa taidemuodoissa. Poikien video on mahdollisimman kaukana kaurismäkiläisestä eetoksesta, jota kaikki ranskalaisen elokuvataiteen ystävät kilvan kehuvat. Kulttuurirelativistille eduskuntatalon edessä kuvattu performanssi on vastenmielisen realistinen.
Suomalaispoikien video loukkasi ja järkytti punavihreän poliittisen eliitin arvomaailmaa aivan samalla tavalla kuin Muhammed tai Mannerheim-elokuvatkin. Ainoa ero tässä on se, että se loukkaa vallassa olevien aatetta ja arvomaailmaa. Kun se tehdään valtion varoilla, julkinen paheksunta on omalla tavallaan jopa vaarallista. Jos valtio rahoittaa taidetta, ei sillä ole oikeutta päättää, minkälaista taidetta tuotetaan. On toinen asia, pitääkö verovaroin rahoittaa taidetta.
8 kommenttia:
Tuo sama juttu oikeudesta päättää oli esillä jo USA:n Culture Warsien alkumetreillä.
Pat Buchanan puolusti paikallisten ihmisten oikeutta päättää mitä heidän kustantamissaan museoissa voi olla esillä, kun Piss Christ haluttiin eräästä sellaisesta museosta pois. Buchanan sai taantumuksellisen maineen tästä :)
Mielenkiintoista. Toki museon omistajalla pitää olla oikeus päättää, mitä museossa näytetään. Jos museon omistaa valtio, silloin herää kysymys, millä moraalilla taidetta valitaan. Siinä yhteydessä kissantapot, jättivaginat ja Holkerin näköispatsaat ovat kaikki samalla viivalla.
Järkyttyneistökin on liikkeellä Eduskuntatalon portailla: http://leostranius.fi/2012/11/turvapaikanhakijat-nalkalakossa-helsingissa-ei-karkoituksia-afganistaniin/#more-7883
Niin kauan kuin Leo Stradivarius soitteli toista viulua ympäristöjärjestöissä, hän ei mielestäni ollut erityisen "vaarallinen" yhteiskunnalle. Nyt kun hän politisoi toimintaansa, puuttuu asioihin joista ei mitään tiedä ja vaatti esimerkiksi Dublinin-säädöksen kumoamista, voi häntä pitää yhteiskunnallemme ongelmallisena. Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä, mutta pysyköön ympäristöfascisti ympäristöasioissa ja olkoon tunkematta nokkaansa muualle.
Heppu kuuluu tähän NGO-rälssiin, jolla ei ole maallisia murheita kuten vaikkapa huolta työtehtävän kansainvälisestä kilpailukyvystä tai sen tuottavuudesta ylipäätäänkään. Ehkä tässä pitäisi esittää Suomen liittymistä Venäjän suurruhtinaskunnaksi, jolloin tsaari Putin voisi karkottaa Leon Siperiaan.
Leksa tässä taannoin leveili blogissaan tienaavansa 11 500€ kuussa, joka on melko hyvin ympäriinsä pyöräilemisestä ja itsestään melun pitämisestä. Poisti tosin blogipäivityksen, kun asiasta huomautettiin.
Katos peijoonia - se on oikeesti aika kova liksa suomalaiselle poliitikolle. Ei taida yli mennä kuin pääkanisteri.
Täytyy myös muistaa että vaikka Leo ei itse sitä käyttäisi kulutukseen, niin pankkitilin kautta se - vapailla pääomamarkkinoilla - kuitenkin allokoituu kulutukseen.
Kyseessä voi tosin olla pelkkä pullistelu ja oman merkityksen korostaminen, joka harvoin on vihreälle eliitillemme vierasta.
Voi olla pullistelua kuten Jungnerilla, mutta epäilen että ei. Hän ehkä halusi osoittaa, että NGO tarjoaa "oikeudenmukaisen" väylän (lue: tasa-arvo) nousta "aateliseksi".
Lähetä kommentti