Äsken Ylenannon radiouutisissa todettiin, että Kreikan vaalit voittanut Uusi Demokratia -puolue aikoo viipymättä muodostaa hallituksen, joka koostuu "euroon uskovista". Tulihan se sieltä. Ja meidän kiihkouskonnollinen pääministeri Jyrki Katainen viiltää täällä peräpohjolassa lampailtaan kurkkuja auki valuttaakseen eurojumalalleen uhriverta.
Claude Frédéric Bastiat on noin 200 vuotta sitten elänyt ranskalainen klassista liberalismia kannattanut filosofi. Hänen kirjoitustyylinsä oli humoristinen tai ehkä pikemminkin ilakoiva. "Bastjaan" mielestä nimenomaan vapaa kauppa oli se, mikä vaurastuttaa kansakuntaa. Näin jokainen kansa joutuu kilpailemaan, ja kuten tiedämme kokemuksesta, kilpailu takaa hyödykkeiden jatkuvan kehittämisen. Toisekseen vapaa kauppa tekee mahdolliseksi sen, että kukin kansakunta voi keskittyä tuottamaan juuri niitä hyödykkeitä, joihin sillä on parhaat edellytykset.
Suhteellinen kilpailuetu kansakuntien välillä tarkoittaa juuri sitä, että saksalaiset tuottavat autoja ja kreikkalaiset oliiviöljyä. Vaikka halvemmaksi tulisisuunnitella ja valmistaa autot Kreikassa, he joutuisivat keskittämään niin suuren osan resursseistaan autoteollisuuteen, että vaikka he saisivatkin tuotettua samanlaisia volkkareita ja porscheja kuin saksalaiset, niiden kauppaamisesta saatavat rahat eivät riittäisi muun talouden elättämiseen.
Vastaavalla tavalla monet sosialistit jaksavat aina muistuttaa, että Neuvostoliitossa jotkut asiat olivat selvästi länttä pidemmällä, kuten nyt vaikkapa avaruus-, ase- tai jotkut luonnontieteen osa-alueet. Se on varmasti totta, mutta kehittyminen parhaaksi niillä alueilla, joilla kansakunnalla ei ole suhteellista kilpailuetua muihin nähden, kaluaa putipuhtaaksi kaikki muut resurssit.
Bastiat'n klassinen argumentti vapaan kilpailun puolesta oli sellainen, jossa hän itselleen ominaisella tyylillä vaati valtiota sammuttamaan Auringon, koska se vääristää kynttilämarkkinoita. Vaikka Auringon sammuttaminen olisikin ollut melkoinen piristysruiske kynttiläntekijöille, se olisi vastaavasti heikentänyt koko muun kansakunnan asemaa enemmän kuin tuo kynttilänvalmistajien ammattikunta olisi hyötynyt.
Toinen Bastiat'n tunnettu esimerkki oli sellainen, jossa hän pohti ikkunan rikkoneen pojan ja rikotun ikkunan omistaneen kauppiaan tilannetta. Ensin Bastiat päätteli, että kun kauppias ostaa uuden ikkunan, hän todellisuudessa aiheuttaakin kulutuskysynnän (kansantuotteet) kasvun, joten ikkunan rikkominen on eräänlainen nollasummapeli. Sitten hän laajensi näkemystään, ja tarkasteli asiaa suutarin kannalta. Nyt kauppiaalla ei ollutkaan varaa tilata suutarilta uusia kenkiä, joista hän oli udein puhunut. Niinpä kokonaiskysynnän kasvun sijaan tulisi aina miettiä, mikä on vaihtoehtoiskustannus. Kun valtio sijoittaa ihan mihin tahansa, on melko varmaa, että vastaava sijoitus markkinaehtoisena tuottaisi annetulla riskillä paremmin.
Olipa sitten kyse terveydenhuollosta, koulutuksesta tai kansalaisten turvallisuuden takaamisesta, yksityisten kansalaisten ylläpitämä kilpailu tuottaa ne tehokkaammin eli taloudellisemmin ja juuri oikean määrän. Valtion, siis virkakunnan johtamien teknokraattien, on mahdotonta allokoida juuri oikea määrä resursseja tuottamaan esimerkiksi koulutusta tai terveydenhoitoa. Tämä on käytännössä aivan selvä asia, eikä tästä ole erimielisyyttä. Erimielisyyttä syntyy siinä, onko moraalisesti oikein, että jotkut kansalaiset eivät saisi haluamaansa osaa eli ihmiset eivät olisi tasa-arvoisessa asemassa taloudellisten reusrssien osalta.
Vasemmiston näkemys on, että taloudellinen tasa-arvo, jossa tuetaan yksilöitä heidän sukupuolisten tai rodullisten ominaisuuksiensa takia, on moraalisesti korkea-arvoisempaa. He mielellään korostavat, että vasemmistolaisuus on sydämen politiikkaa ja kapitalismi kylmän järjen. Tällaisia käsitekaappauksia olemme niin tottuneet kuulemaan, ettemme oikein osaa niitä enää kyseenalaistaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
28 kommenttia:
Osmo selittää omassa kirjoituksessaan, miksi oliivivyöhykkeen maat kituvat ja Saksa porskuttaa.
Osmo ei kuitenkaan mainitse elefanttia olohuoneessa eli sitä, miksi yhteisvaluuttaa ylipääsnä tarvitaan, kun siinä ei ole minkäänlaista taloudellista järkeä.
Hyvää oli tuo muistutuksesi että tässä eurossa on todella kysymys uskosta.
Mukava saada taas muistutus kansantalouden perusteista. Olen itsekin miettinyt viime aikoina tuota suhteellista kilpailuetua. Mutta se teoria ei oikein selitä miksi kaikki länsimaat tuntuvat häviävän kilpailussa esimerkiksi Kiinalle.
Ja muistan aina kouluesimerkin keynesiläiseltä taloustieteilija Joan Robinsonilta. Miten idioottimaista on vaikkapa piparien jakelu tuhansia kilometriä sen sijaan että ne tuottaisikin paikallinen tehdas.
Kirjoittamasi hehkutus näkymättömän käden ylivoimaisuudesta resurssien allokoinnissa tuntuu sekin uskolta. Maailma on edelleen epätäydellinen. Vastikään keskustelimme miten vaikeaa on mahdollistaa vapaa kilpailu esimerkiksi sähköenergian jakelun kilpailutuksessa.
Tulipa mieleen, tuosta piparien jakelusta, kuinka eräs hemmo selitti miten loistavaa olisi, jos pääsisi Kiinaan tekemään kunnon kemianteollisuutta kuten Suomessa. Mutta ei: siellä pitää olla oma tehdas joka kylässä :D
Rikkoutuneiden ikkunoiden virhepäätelmä todella on virhe, mutta tätä virhettä käytetään virheellisesti (sic) esimerkiksi Keynesiläisyyden kritiikissä.
Keynesin teoria on etupäässä rahan tarjontaan ja kysyntään liittyvä asia. "Kokonaiskysyntä" oli kansantuotteen kannalta olennainen teoriassa niiltä osin kuin kysyntä koostuu investoinneista ja suorasta kulutuksesta. Suora kulutus on riippuvainen ihmisten palkoista ja työllisyydestä, investoinnit taas korosta ja hintakehityksestä.
Teoria on minusta(kin) virheellinen tai ainakin kovin heikko antamaan mitään ohjeita politiikan tueksi, mutta rahan tarjonnan osalta sillä on merkitystä.
Tavallaan teorian mielekkäin osavoidaan kiteyttää siihen huomioon, että vapaa luottoekspansio + kultakanta johtaa siihen, että rahan määrä reagoi rajummin kuin talouden syklit, eli lama johtaa joskus pankkien kaatumisiin ja deflaatiospiraaliin. Näin kävi USA:ssa ns. suuren laman aikaan ja työttömyys kipusi 30 prosentin tuntumaan.
Palkat ja hinnatkin ovat jäykkiä alaspäin, ja tämä on osa ihmisen rationaalisuuden puutetta. Se johtaa ceteris paribus tehottomuuteen, työttömyyden, konkurssien, jne muodossa. Erillinen asia on sitten, pitäisikö tälle tehdä jotain. Voi tietenkin olla sitä mieltä, ettei pidä, ja perustellusti, mutta teoriaa se ei tee virheelliseksi.
Kiitos kommenteista kaikille. Täytyy vielä muistaa, että Bastiat'n aikana valtio oli antanut ulkomaankauppaan oikeudet tietyille varustamoille. Varustamot olivat tehottomia ja korruptoituneita ja estivät ulkomaankaupan kehittymisen. Tätä hän kritisoi. Ei kukaan voinut siihen aikaan kuvitellakaan globaalia vapaata kauppaa, missä nyt elämme.
VH, Osmon kirjoituksen tyyli viittaa siihen, että se on jonkun muun kirjoittama. Ensinnäkin siinä ei ole yhtään kirjoitusvirhettä, mitkä ovat Osmon tavaramerkkejä, ja toisekseen se on selvästi kirjoitettu maallikolle, eli Osmolle. Maallikko ei osaisi kirjoittaa toiselle maallikolle noin selkeästi. Siksi hän ei myöskään osaa käsitellä mainitsemaasi elefanttia olohuoneessa.
GPI, ei Kiina mitenkään ylivertainen ole. Suuri rynnistys sinne johtui sen nopeasti kasvavista markkinoista. Nyt tilanne on tasaantunut, ja investoinnit valuvat vielä köyhempiin Aasian valtioihin tai vastaavasti palaavat jo takaisin länsimaihin. Markkinat toimivat kuten niiden pitikin: ne allokoivat pääomia parhaiten tuottavaan paikkaan, mutta tuo "parhaiten tuottava" on Kiinan osalta jo mennyttä". Muistaakseni Kiina ostaa vuosittain jo 15 miljardilla ruokaa Yhdysvalloista. Vaikka se on pääosin luksus-hyödykettä eikä vehnää, se kuvastaa globaalin talouden kytköksiä erinomaisesti. Nimittäin, kapitalistinen Kiina on kuitenkin ruoan nettoviejä toisin kuin kommunistinen Kiina, joka elätti kansalaisensa Australian vehnällä.
Ida, kävin eilen etsimässä torx-väännintä paikallisesta rautakaupasta, ja hinta oli viisinkertainen halpahallin vastaavaan made in china -tuotteeseen. Puhtaasti laadullisesta syystä päädyin länsimaiseen versioon, kun ajattelin tarvitsevani sitä vielä useamman käyttökerran.
Tiedemies, palkkajoustoa kyllä on monissa maissa mutta ei näissä hyvinvointivaltioissa. Tai tapahtuuhan sitä tietty täälläkin, mutta vasta inflaationa/devalvaationa. Keynesin opit sinänsä ovat juuri sitä osaa taloustieteestä mihin on tapana viitata, kun väitetään ettei taloustiede ole tiedettä. Keynesin opit kuvaavat tiettyjä tapahtumia tietyillä alkuoletuksilla, ja siinä ne ovat ihan hyviä.
KT: Puhut vain pääomien allokoinnista. Miten ne alkavat jo suuntautua muualle kuin vain Kiinaan. Jos nyt mennään ihan perusteoriaan niin muitakin tuotannontekijöitä. Tosin ihan totta. Pääoman erikoisuus on että se liikkuu joustavasti globaalisti.
Minun kommentissani oli Kiina vain esimerkki. Tiedän minäkin ahneen pääoman koko ajan etsivän uusia kohteita minne siirtyisi.
Minun kommenttini tarkoitus ei ollut olla mitenkään kansantaloustieteellisesti puhdasoppinen. Olen ajatuksissani miettinyt vain länsimaiden duunareiden surullista kohtaloa kun melkoinen osa työstä siirtyy pääomien mukana muualle. Eihän siinä kärsikään pääomien omistaja. Tässä asiassa pikku vasemmistolainen minussa nostaa päätään :)
Kirjoitin vuosi sitten samasta aiheesta. Vastaavia uutisia on tietysti paljon muitakin, kuten esimerkiksi tämä.
Kuten totesit, pääomat ovat vain yksi tuotannontekijä. Toinen ovat duunarit. Sitten on yleinen infra, verotus, korruptio, logistiikka, brändi jne. Muistan kun Mercedes teki Saksassa sellaisen tempun, että sen työntekijöistä enintään 15% sai olla turkkilaisia, kun maailmalla alettiin naureskella sille, ettei mersu ole saksalainen vaan turkkilainen auto. Tämä on ihan tosi juttu.
Eikä pääoma siis ahne ole. Korko on pääoman omistajan korvaus osallistumisestaan kuin palkka on duunarille ammattitaidostaan. Tietty se voi tuntua epäreilulta, kun joku voi periä rahaa ja saada sille tuottoa, kun taas ammattimies joutuu kantapään kautta opettelemaan ammattitaitonsa salat.
Länsimaisen duunarin kohtalo on toki surullinen siinä mielessä, että me annettiin aivan turhaan periksi säätämällä ympäristöveroja ja muita rasitteita. Olisimme voineet ihan hyvin vastata kilpailuun monin tavoin, mutta ei ollut poliittista tahtoa. Mieluummin minäkin näkisin Suomen vauraana kuin Kiinan, mutta se on toinen juttu.
Markkinat eivät tuota oikeaa määrää, vaan lähinnä ostovoimaista kysyntää vastaavan määrän. Se ei ole sama asia kuin oikea määrä.
Markkinatalous perustuu halutuotannolle, kun taas yhteiskuntafilosofisesti voidaan erottaa halut ja tarpeet. Eihän esimerkiksi ohitusleikkaus ole sydänpotilaallee mikään halu vaan tarve.
Markkinaehtoisesti moni ohitusleikkausta tarvitseva sydänpotilas jäisi vaille ohitusleikkausta, eli markkinat eivät todistetusti kykene tuottamaan oikeaa määrää terveydenhuoltopalveluja.
En katso köyhillä olevan mitään velvollisuutta alistua tällaiseen "oikeuteen".
Sammalkieli: Markkinoiden näkymättömän käden oikeudenmukaisuuteen uskovat usein sanovatkin ahdistuneina, että miksi meidän pitää suurista tuloistamme veroissamme maksaa p-a-väen sairastamisen hoitokustannukset. He ovat olleet laiskoja ja saamattomia ja siksi köyhiä ja me olemme olleet vain ahkeria ja säästeliäitä. Ehkä häveliaisyyssyistä jokaista edellä kuvaamaani sanaa ei sanota vaikka niin ehkä ajatellaan.
Nimimerkki Miltton Friidman on oikein tyypillinen lajinsa edustaja tuon tyyppisillä ajatuksillaan.
Välillä mietin, että jos joku tuollainen joutuisi kustantamaan muutaman miljoonan maksavat syöpähoitonsa itse. Siinä ei hankittu pikkuporvarillinen omakotitalo ja kesämökki riittäisi maksuna. Hienon ja kalliin auton oletan muutenkin olevan liisatun ;)
Olen tuosta esimerkistäsi kanssasi samaa mieltä oli puhdas talousteoria asiasta ihan mitä mieltä tahansa.
Kumis, ihmisten kokemuksia siitä, mitä he kokevat mahdollisina neuvottelutuloksina, on tutkittu monissa eri maissa. Esimerkiksi jos työnantaja ehdottaa palkanalennusta, työntekijä ottaa mieluummin vielä pienemmällä palkalla vastaan jonkun toisen (vastaavanlaisen) työpaikan toisella työnantajalla kuin suostuu palkanalennukseen. Tilastollisesti siis.
Ihmiset myös esimerkiksi pitävät enemmän vääränä sitä, että työnantaja alentaa työntekijän palkkaa 10 prosenttia, kuin sitä että työntekijä irtisanotaan ja palkataan uusi 20 prosenttia alhaisemmalla palkalla. So. ihmiset eivät ole rationaalisia.
Toki aivan varmasti on niin, että esimerkiksi antelias työttömyysturva pahentaa tilannetta, koska se tekee tällaisesta kiukuttelusta kannattavampaa.
Tästä voi moralisoida vaikka kuinka, mutta sellainen moralismi, joka ei toimi, ei toimi. Teoria, joka kertoo miten ihmiset oikeasti käyttäytyvät neuvotteluissa, on hyödyllisempi kuin teoria, joka kertoo miten heidän pitäisi käyttäytyä.
Bastiat ja erityisesti Adam Smith olivat oman aikansa edistyksellisiä. Esimerkiksi Adam Smith vastusti tulleja, ja tätä pidettiin toki pöyristyttävänä. Bastiat'n aikana oli jo vähän merkkejä ilmiöstä, johon olet viitannut aiemmin, siis että "edistyksellisyydellä" tarkoitettiin jotain vasemmistolaisuutta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Ranskan vallankumouksen aikaan vasemmisto tarkoitti paitsi sosialisteja myös Smithin tapaisia klassisia liberaaleja, joiden älyllisenä jälkeläisenä Bastiat'a voidaan pitää. Silti, Bastiat'n näkemykset olivat oman aikansa mittapuulla edistyksellisiä, koska hän vastusti kaikenlaisia erioikeuksia. Bastiat'a voidaan oikeastaan jo pitää libertaarina, vaikka hän kannatti esimerkiksi valtion käyttöä jonkinlaisena katastrofivakuutuksena. En tunne Bastiat'n työtä yksityiskohtaisesti, joten en osaa sanoa tarkemmin.
Ero rationaalisiin edistyksellisiin on toki jo selvästi nähtävissä esimerkiksi siinä, että sensijaan että hän olisi perustellut filosofiaansa millään utilitaristisella tai seuraamuseettisellä argumentilla, hän yksinkertaisesti sanoi Jumalan kertoneen hänelle mikä on oikein ja mikä väärin.
Tässä suhteessa hän oli toki modernin konservatismin juurilla myös.
Ehkä häveliaisyyssyistä jokaista edellä kuvaamaani sanaa ei sanota vaikka niin ehkä ajatellaan.
Rakentelet aikamoista olkiukkoa, suorastaan olkipukkia. Konservatiivit toimivat vapaaehtoistyössä, kun taas sosialistit vaativat valtion oikeutta hoitaa asiat. Jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin eipä tämä valtion hoitamakseen ottamana ole kovin häävisti toiminut. Kuten Helsingin kaupungin sosiaaliviraston täti jossain huostaanottoja koskevassa haastattelussa uudehkossa Suomen Kuvalehdessä sanoi: "Ei Suomi enää ole minkään sortin hyvinvointiyhteiskunta".
Tiedemies, tiedän, että noita on tutkittu. Tuloksissa voi olla vinoumaa, koska on eri asia kysyä palkan alennusta tälaisessa yhteiskunnassa ja sellaisessa, jossa sosiaaliturvaa ei ole. Ei silti, on helppo uskoa, että vaatimus palkan alentamisesta on niin loukkaava, että mieluummin otetaan hatkat ja annetaan duuni jollekulle muulle.
Mutta hei, ihmiset eivät ole rationaalisia, kuten sanot. Se juuri saa minut epäilemään ja ehkä jopa voimaan pahoin kun ajattelen sosialismia. Jos ihmiset eivät ole rationaalisia, miksi valtion pitää heidät siihen muottiin pakottaa?
Bastiat'n uskonnollisuudesta en tiedä, luultavasti oli uskossa. Mutta koko klassisen liberalismin ajatus on siinä kohtaa yhtenevä konservatismin kanssa, että molemmissa uskotaan, että ihmisillä on oikeuksia, joita ei voi rajoittaa (God given). Ajatus on nimenomaan tieteenfilosofinen, koska jos meillä on sellaisia oikeuksia, joita kukaan muu ihminen (pressa, kuningas...) ei ole antanut, niin silloin kukaan ei niitä voi poiskaan ottaa. Pidän ajatuksesta.
Sori, että puhun asian vierestä, mutta Osmon pään alla järki alkaa olla heräämässä. Hän kyselee jo, mitä eurolle pitäisi tehdä.
Hallittu alasajo olisi oikea vaihtoehto, jos se olisi ylipäänsä mahdollinen. Poliittisesti se ei ole koskaan ollut mahdollinen, koska yhteisvaluuttaan on sidottu paljon poliittista pääomaa ja koko unionin uskottavuus on pelissä.
Hallitsematon alasajo alkaa sinä päivänä, kun joku maa irtautuu eurosta. Kreikka on pystynyt pelaamaan, kiristämään ja sumuttamaan, koska sen ulostaminen eurosta ei koskaan ole ollut realistinen vaihtoehto. Luulen, että Kreikan poliittiset johtajat tietävät tämän. He voivat käyttäytyä vaikka kuinka huonosti ja luottaa siihen, että joku muu lopulta maksaa, koska euro on pyhä.
Sori, että puhun asian vierestä
Ei haittaa, et puhu vierestä. Kerron kyllä sitten, jos niin käy.
Hallittua alasajoa ei varmasti tapahdu. Toisaalta, rahoitusmarkkinat eivät ole hallitsematon ja kaoottinen pyörremyrsky, vaan sielläkin on tietyt lainalaisuudet. Niinpä ei voi sanoa että euro hajoaa "hallitsemattomasti", kuten Hokkerin hallituskaan ei tuonut "hallittua rakennemuutosta". Rahan logiikka on rautainen, kun taas poliitikoilla ei ole logiikkaa oikein missään muussa kuin populistisessa lässytyksessä.
Kreikka irtoaa ihan varmasti, mutta meneekö siihen vielä joitain kuukausia vai tapahtuuko se samalla hetkellä kuin Suomen ero, jää nähtäväksi. Itse veikkaan, että Suomi lähtee vasta toisessa aallossa, mutta mistä sen tietää voisi.
KT: Konservaatiivien osallistuminen vapaaehtoistyöhön on todella esimerkiksi Yhdysvalloissa ihan mittavaa ja tärkeää. Mutta yleistys "kun taas sosialistit vaativat valtion oikeutta hoitaa asiat" on todella karkea yleistys. Aika harvaa "vaatii valtiolle oikeutta". Uskoisin että iso iso ajaa valtiolle velvollisuutta huolehtia asiasta. Siinä on pikkuinen ero konnotaatiossa.
Muuten olen ihan samaa mieltä ollut jo pitkään kun viittaat tuon sosiaaliviraston huostaanottotädin lausuntoon. Tyttäreni sanoikin joskus, että kai se on lottovoitto syntyä Suomeen - ehkä se on sellainen kolme ja lisänumero.
Igor, tuo ajattelu on aika lähellä sitä mitä Marx kutsui tavarafetisismiksi. Ihmisten väliset valtasuhteet ja epätasa-arvo näyttävät esineiden välisiltä suhteilta.
Olennaista rationaalisuuden puutteessa ei ole se, onko se "oikein" tai "väärin", tai se, pitäisikö valtion tehdä sille jotain, vaan olennaista on se, että se on totta. Ja koska se on totta, sellaiset perustelut, joissa vedotaan rationaalisuuteen, ovat virheellisiä, siinä määrin kun näin nyt on.
Tästä kirjoitettiin taannoin; perehdyin keskusteluun, mutten saanut luettua itse kirjaa. Siis ideana oli, että siinä määrin kun valtio tms "ohjailee" ihmisten käyttäytymistä, sen pitäisi toimi pikemminkin niin, että se tarjoaa jonkinlaisen default-vaihtoehdon, josta ihmiset saavat halutessaan poiketa.
Otetaan esimerkiksi elintenluovutus. Useimmissa maissa elimiä ei saa ottaa ihmisiltä, jos heillä ei ole erillistä elintenluovutustestamenttia. Useimmat ihmiset sanovat olevansa valmiita luovuttamaan elimiään, mutta eivät saa aikaiseksi tehdä testamenttia. Muuttamalla säännön sellaiseksi, että jos ei halua elimiään luovuttaa, se pitää kieltää, asia on ratkaistu ja ihmisten toiveet toteutuvat paremmin, ilman sen kummempia valtion väliintuloja.
Otin tämän esimerkiksi, koska maailmassa on konservatiivista paskasakkia, joka nimittää tällaista sääntömuunnostakin "sosialismiksi" tai mikä nyt sattuu olemaan se suosikkihaukkumasana. Tosiasiassa kukaan ei puutu kenenkään oikeuksiin mitenkään; tämä ei vaadi edes minkäänlaista lakia tai edes luonnonoikeudellisesta näkökulmasta poikkeamista, riittää että todetaan että ihmisellä on oikeus määrätä ruumiistaan kuoleman jälkeen, ja jos mitään testamenttia ei ole, ruumis on vapaata riistaa. Näinhän käy kaikelle muullekin omaisuudelle.
Tämä on hyvä esimerkki irrationaalisuuden voimasta, ja myös siitä miksi pidän konservatismia tuhoisana. Se perustuu ajatukseen, että jokainen olemassaoleva ennakkoluulo joka kulttuurissa nyt sattuu vallitsemaan, on ilman muuta jotain mistä poikkeaminen - vaikka se ei faktisesti sisältäisi mitään valtiollista interventiota, ei tuossa minun esimerkissäni ole valtiota edes mainittu - on jotain sosialismia.
Kumitonttu,
Neuvostoliitto toki kohdisti kansallisia resurssejaan suhteettoman paljon mm. avaruus- ja ydinvoimaohjelmiinsa, mutta on muistettava, että näiden ohjelmien välttämätön ja tärkein perusedellytys oli se, että Neuvostoliitto oli ryöstänyt Saksasta ja muualta Euroopasta suuren määrän tiedemiehiä pakkotyöhön Neuvostoliittoon. Ei-neuvostoliittolaiset orjatyöläiset loivat suurimman osan siitä korkeasta teknologiasta, joka Neuvostoliitolla oli käytössään. Neuvostoliittoon kaapattujen tiedemiesten insentiivit liittyivät lähinnä negatiiviseen "palkitsemiseen". Jos työn tulokset eivät miellyttäneet komissaareja, tiedemies perheineen saattoivat joutua näännyttävälle keskitysleirille tai jollain muulla tavoin tapettavaksi.
Igor,
Kiina menestyy suhteessa länsimaihin kahdesta syystä.
Selvästi tärkein on se, että länsimaat ovat antaneet ryöstää itseltään ilmaiseksi yli tuhannen vuoden tieteellis-teknologisen kehityksen tulokset sekä viemällä lähes kaiken tieto-taidon Kiinaan, että antamalla kiinalaisille vapaan pääsyn kaikkialle tieteen ja teknologian lähteille länsimaissa, mukaan lukien esim. ydinaseohjelmat, joissa kiinalaisten teollisuusvakoilijoina toimineet tiedemiehet ovat vuotaneet valtavan määrän salaista tietoa kiinalaisille. Luonnollisesti Kiina ei ole yhtä tyhmä kuin länsimaat, eikä noudata vastavuoroisuutta tässä asiassa. Länsimaat ovat oman typeryytensä takia korkean teknologian alalla jo riippuvaisia Kiinasta, esim. suuri osa aseteollisuuden välttämättömistä/ kriittisistä korkean teknologian komponenteista tulee Kiinasta, mukaanlukien esim. monet lentokoneiden tietokonejärjestelmien ja mannertenvälisten ydinohjusten ohjausjärjelmien osat. Kokonaisuutena tietysti suurin osa Kiinan saamasta ilmaisesta tieto-taidon saaliista on muodostunut kulutustavaroiden korkeasta teknologiasta ja mitään tarkkaa rajaa eri korkean teknologian alueiden välillä ei ole, ts. esim. kulutustavaroiden korkeaa teknologiaa voidaan usein käyttää sotateollisuudessa ja toisinpäin.
Toinen tekijä on erittäin halpa työvoima.
Nim. tiedemies, tästä sivuhuomiosta tuli vahingossa melko pitkä. Jotta emme väärinkäyttäisi nim. Kumitontun hyväsydämmisyyttä ja ystävällisyyttä, ehdotan että siirrymme blogini puolelle keskustelemaan, jos vastaat tähän. Teen tästä blogikirjoituksen.
Nim. tiedemies,
sivuhuomio. Kahnemanin kirjan lukemisesta on ollut sinulle ainakin se hyöty, että huomaat, että intuitiivistä ajattelua ei voi sivuuttaa ja kaikki ei ole "rationaalista". Valitettavasti kirjan lukeminen on nähtävästi (/ehkä?) synnyttänyt tai vahvistanut useita virheitä tai puutteita. Mitään erityistä vastakkainasettelua systeemi 1 ja 2 välille ei kannata synnyttää, ne toimivat joka tapauksessa käytännön elämässä lomittain ja yhdessä.
Muutama esimerkki:
1. Intuitiivisen systeemin operaatioilla on käytännön elämässä yksin ja yhdessä suuri "virheiden"sietokyky. Psykologit haluaisivat usein korjata ihmisten biaksia "rationaaliseen" suuntaan tai poistaa ne kokonaan, mutta tämä on useimmiten aktiivisesti haitallista. Esim. Usan valkoisten keskuudessa yleinen mustien, mustien joukkojen ja mustien asuinalueiden intuitiivinen välttäminen on järkevää, koska mustat ovat keskimäärin monikymmenkertaisesti väkivaltaisempia kuin valkoiset, ja mustat kohdistavat väkivaltansa mieluiten valkoisiin, jos se on mahdollista. Psykologien mukaan jossain voi olla ystävällisiä mustia, joiden tapaaminen menetetään, jos mustia ei arvioida aina yksilöinä, ja tämä on heidän mukaansa "virhe" rationaalisuudessa. Se on "virhe", jonka ihmiset mielellään ja (tavallaan) rationaalisesti tekevät. Siitä on heille hyötyä, koska vakava ja hyödytön riski poistetaan, ja useimmiten psykologien painottamat "positiiviset" tapahtumat ovat heille hyödyttömiä tai lähes hyödyttömiä. Vaikka valkoiset nykyään useimmiten välttävät mustien joukkoja ja asuinalueita, mustien valkoisiin kohdistaman väkivallan määrä on silti korkea. Ne valkoiset, jotka menevät tietoisella päätöksellä säännöllisesti mustien asuinalueille tai pyörivät lähellä mustia joukkoja, lisäävät riskiä reilusti yli sen mitä se on valkoisille keskimäärin. Monille mustien alueille valkoiset eivät voi mennä ollenkaan joutumatta väkivallan kohteeksi.
Siten mm. tässä asiassa liberaalien psykologien vaikutus on riskien ja ongelmien ulkoistamista muille ihmisille omien tavoitteiden edistämiseksi (kansainvälistämistavoitteet, psykologit universaaleina kaikkien ihmisten [globaaleina] auktoriteetteina, kaikkien ihmisten integroiminen liberaaliin valta- ja talousjärjestelmään, jne).
Ok, tämä oli helppo maali ja ehkä sinä ja kirjasta lainaamasi Kahneman viittasitte tähän tai tämäntyyppisiin ongelmiin, mutta et tuonut selvästi esille biaksien keskimääräistä ja laajalti hyvää "virheiden"sietokykyä ja että "virheet" kuuluvat niihin usein luonnollisena ja tärkeänä osana, tai että "rationalisointi"operaatioihin ei useimmiten kannata ryhtyä. Otetaan omalta kannaltani vaikeampi tapaus, positiivisuus -biakset, esim. huonojen asioiden valikoiva unohtaminen ja hyvien puolien valikoiva parempi muistiinpainaminen ja mieleenpalauttaminen; huomion kiinnittäminen enemmän positiivisiin asioihin; epäselvien signaalien tulkitseminen positiiviseen suuntaan; tulevaisuuden, tavoitteiden ja mahdollisuuksien näkeminen positiivisempina kuin mitä ne todellisuudessa ovat; positiivinen bias sosiaalisessa vertailussa, erityisesti jos verrattavien asioiden ero ei ole liian suuri; jne. Näillä on taipumus usein vaikeuttaa tai estää ongelmien ja riskien noteeraamista, prosessointia, realistista arviointia, ja liittämistä mukaan päätöksentekoon ja toimintaan. Self-centered bias usein vahvistaa näitä, jolloin oman itsen, oman kokemusmaailman ja oman elämänpiirin ulkopuoliset tärkeät asiat jäävät liian vähälle huomiolle ja painoarvolle.
Jatkuu...
Osa 2.
Olisi houkuttelevaa "rationalisoida" tätä systeemiä, jotta esim. ne monet ongelmat, joista olen liberaaliin systeemiin liittyen puhunut, saataisiin paremmin hoidettua. Jotta elämä toimisi dynaamisesti ja asioita saadaan suoritettua, ihmisillä täytyy kuitenkin olla positiivisuus biaksia. Ongelmat täytyy hoitaa positiivisuus biaksien kautta, niiden kontekstissa ja niiden avulla. Ongelmien käsittelyn, vähentämisen ja poistamisen prosessissa negatiivisten asioiden käsittelyä ei voida erottaa positiivisuus biaksien psykologisista motivaation ja minäkuvan lähteistä. Havaittuaan ongelmat ihmisillä täytyy olla usko siihen, että ongelmat pystytään poistamaan ja että nimenomaisesti he ja heidän toimintansa pystyvät positiivisesti vaikuttamaan ongelmien ratkaisuun. Siten ei pelkästään yksittäisten biaksien poistaminen ole ongelmallista, vaan biaksien välillä on herkkiä tasapainotiloja ja yhteistoimintaa. Yhden biaksen rukkaaminen johonkin suuntaan vaikuttaa useimmiten sen itsensä lisäksi negatiivisesti monien tai kaikkien biasten (yhteis)toimintaan. Tämä sillä oletuksella, että henkilön biakset ovat terveitä, ts. henkilöllä ei ole esim. mielialahäiriöitä kuten masennusta tai maniaa, tai persoonallisuushäiriöitä, kuten epävakaata persoonallisuutta tai läheisriippuvaista persoonallisuutta. Psykologit ovat melko ylimielisiä, kun he 5-10 vuoden lukemisella haluavat poliittisten kantojensa perusteella puoskaroida psykologisia moduuleita, jotka ovat kehittyneet ratkaisemaan ihmisten elämän kannalta keskeisiä asioita satojen miljoonien vuosien kuluessa. Lisäksi biaksen osittaisen säätämisen ja "rationalisoimisen" (poistamisen) eron määrällä on suurempi vaikutus negatiiviseen suuntaan kuin niiden eron määrä antaa ymmärtää.
Toisaalta rationaalisuus ja sen soveltaminen on täynnä puutteita ja biaksia. Todellisuuden redusoiminen ja puutteellistaminen abstraktioiksi; mallin kehittäminen ensin an sich, mutta sen vastaamattomuus todellisuuden kanssa; mallin monimutkaisuus, joka ylittää ihmisten kyvyt arvioida sen toimivuutta ja seurauksia, sitä enemmän mitä laajemmin ja pidemmän aikaa mallia sovelletaan; itsekkäiden biaksien kietoutuminen teorian lähtöoletuksiin, informaation valikointiin ja prosessointiin, teorian soveltamistapaan tai kohteisiin, jne; teorian ulkopuolisten tekijöiden puuttuminen mallista, esim. yllättävien, vaikeasti ennustettavien, huolimattomuudesta pois jätettyjen, kyvyttömyyden takia pois jätettyjen, teorian monimutkaisuuden tai suuren koon takia pois jätettyjen tms. tekijöiden puuttuminen; teorian suhteellisuus, eli sen vaikutuksien vaihtelevuus sen mukaan, mistä ajallisesta, paikallisesta, sosiaalisesta, yhteiskunnallisesta, taloudellisesta, kulttuurillisesta tms. positiosta sen vaikutuksia tarkastellaan; teorian käytännön toteutukseen liittyvät monet tahattomat vääristymät, kuten ns. rikkinäisen puhelimen efekti informaation siirrossa esim. monien tasojen vertikaalisessa organisaatiossa; jne.
Jatkuu...
Osa 3.
Sitten vedit nähtävästi sen johtopäätöksen, että tehokkuusajattelua, utilitarismia ja peliteoriaa (tai "rationaalisuutta" yleensä) tulisi käyttää universaaleina "rationaalisina" yhteiskunnallisen toiminnan perusteina. Minäkin puhuin vielä kymmenen vuotta sitten laajasti tehokkuusajattelun puolesta. Kaikki edellä mainitut ovat kuitenkin vähimmilläänkin vajavaisia, enimmillään aktiivisen turmelevia, eivätkä ne sovi yhteiskunnallisen toiminnan keskeisiksi tekijöiksi. Se on kuitenkin niin laaja aihe, että ehkä keskustelu näistä on syytä siirtää tulevaisuuteen.
Jne.
Ps. Psykologien keskuudessa sosiaaliset, koulutukselliset, taloudelliset ja poliittiset paineet liberaaliin konformismiin ovat niin kovat, että psykologien julistautumista liberaaleiksi ei tulisi automaattisesti pitää poliittisen kannan ilmauksena, samalla tavalla kuin kommunistiseen puolueeseen kuuluminen ei välttämättä tarkoittanut, että neuvostoliittolainen henkilö on kommunisti. Se, että Kahneman sanoo olevansa liberaali, mutta kritisoi ja kyseenalaistaa psykologien teoreettis-poliittisia "pyhiä lehmiä" tulisi paremminkin nähdä kryptokonservatiisuuden ilmauksena.
Lisäys Igorille.
Kiinan menestyksen mahdollistajana on toiminut kiinalaisten korkea keskimääräinen älykkyys.
Se on mahdollistanut länsimaiden tieto-taidon omaksumisen.
Kommentoin tähän niiltä osin kuin mielestäni on relevanttia. Jatketaan muilta osin muualla.
Bastiat'n argumentti voidaan nähdä intuition heikkouden paljastamisena. Ikkunan rikkoutumisessa hän käytti ilmaisuja "se mitä nähdään" ja "se mitä ei nähdä". Intuitiivinen ajatus on ilmeinen, eli näemme sen että ikkunantekijä hyötyy kun uusi ikkuna ostetaan. Alkuperäisen virheen voi ajatella kehystämisenä ja Bastiat'n argumentti voidaan ymmärtää eräänlaisena kontekstin laajentamisena.
En halua mitätöidä intuitiota (ei myöskään Kahneman) vaan ainoastaan tuoda esiin sen, että käytämme sitä herkästi väärin, koska olemme laiskoja, tai oikeammin, koska systeemi 2 on laiska. Eli emme tarkasta käsityksiämme, emme varioi näkökulmaamme jne. Tämän ideologinen problematiikka ei rajoitu mihinkään yksittäiseen näkökulmaan tai ideologiaan tai ideologiseen katsontakantaan.
Sinun näkemyksesi ongelma on, että olet ankkuroinut kaiken "pahan" tarkoittamaan liberaaleja ja kaikein "hyvän" konservatiiveja niin, että käytät tätä paitsi määritelmänä, myös niin että kun kohtaat jotain mikä mielestäsi on väärällä puolella jaottelua, muutat vain käsitteitä niin, että hyvä ja paha pysyvät kiltisti lokeroituina liberaaliksi ja konservatiiviksi.
Tätä voi pitää myös jonkinlaisena käsitekaappauksena. En pidä tätä tarkoituksenmukaisena, enkä tässä yhteydessä halua sitä sen enempää kommentoida; voimme jatkaa siitä keskustelemista toisaalla. Se kuitenkin osittain liittyy tähän keskusteluun.
Minusta rationaalisuuden kannalta olennaisempia ovat ihmisten intuitiivisesti tekemät valinnat silloin, kun ne ilmeisesti ovat ihmisen itsensäkin mielestä huonoja laajemmassa kontekstissa tarkasteltuna, ja jotka ihminen tekisi toisin jos ei olisi jotain spesifisiä bias-ilmiöitä. Esimerkkinä vaikkapa jotkin vakuutukset, mainitsemani elinluovutus. Ideologisella akselilla kiistanalaisempia ilmiöitä ovat esimerkiksi verojen maksaminen kerralla contra ennakonpidätys: ennakonpidätys kieltämättä helpottaa verojen korottamista, ja siksi suhtaudun sen pakollisuuteen negatiivisesti. Singaporessa taas ei ole edes mahdollista itse valita ennakonpidätystä, ja se olisi huomattavasti käytännöllisempää omasta näkökulmastani. Jne.
Kun puhun tehokkuudesta, viittaan tällaisiin melko yksinkertaisiin asioihin, joista osa herättää huomattavaa närää ja kiistaa. En ole kiinnostunut kiistoista enkä siitä kuka on "oikeassa", vaan siitä mikä on tehokasta, eli yksilöiden kannalta edustaa parasta kustannusten ja hyötyjen vaihtokauppaa. Valintojen joukossa pitäisi olla sellainen, joka on tehokas. Ihmisellä tietysti pitäisi olla myös oikeus valita toisin.
Kiina ei ole kovin vauras, vaikka siltä näyttää. Siis, tottakai siellä on paljon arvokasta omaisuutta ja paljon tuotantoa, mutta suhteutettuna väkilukuun se on vielä melko köyhä maa.
Esimerkiksi Kuuba on vauraampi kuin Kiina, kun tarkastellaan väkiluukuun suhteutettuna, samoin Dominikaaninen tasavalta.
Kiina on onnistunut haalimaan tuotantokapasiteettia, mutta sen politiikassa tullaan lähivuosina kohtaamaan sama ongelma kuin Suomella oli 70-80-luvun taitteessa. Suomi oli menestynyt paperiteollisuuden myötä (oli toki metalliteollisuuskin kova sana). Suomalaisen teollisuuden suhteellinen jalostusaste oli sotien jälkeisenä aikana melko korkea, mutta teknologian kehittyessä perusteollisuuden suhteellinen tuottavuus kärsii, koska raaka-aineintensiivisen teollisuuden kuten paperin ja metalliteollisuuden tuottavuuden kasvu ja ennenkaikkea mahdollisuudet työllistää, painuvat kilpailun vuoksi koko ajan alemmas.
Kiina on haalinut muovikrääsän tuotannon, elektroniikan kokoonpanon, jne kaltaisesta tuotannosta huomattavan suuren osan maailmassa. Se on jossain määrin onnistunut synnyttämään myös omaa korkeamman jalostusasteen teollisuutta (autoteollisuus esimerkiksi), mutta tämä ei ole kovin kilpailukykyistä maailmanmittakaavassa. Kiinan vaihtokurssimanipulaatio on kuitenkin pitänyt huolen siitä, että kotimainen tuotanto on kilpailukykyistä kotimaassa.
Tämä on mahdollista ns perässäjuoksijalle, kuten Kiinalle. Kuten Valkea sanoi, kiinalaiset ovat älykkäitä. Tässä on kuitenkin vinoumaa. Kiinassa on hyvin paljon älykkäitä ihmisiä ihan siitä syystä, että populaatio on suuri. Itse olen tekemisissä välkyistä välkyimmän "stratosfääritason" kiinalaisten kanssa, siis tyyppejä, jotka ovat valmistuneet luokkansa parhaana kilpailluimmista kiinalaisista yliopistoista, joihin pyrkivistä sadoista tuhansista vain muutamia kymmeniä pääsee sisään. ÄO:lla mitattuna nämä ovat aivan eri luokkaa kuin vaikka minä.
Mutta eivät nämä mitään maagisia tyyppejä ole. Epäilenkin, että vaikka kiinalaiset aivan varmasti ovat erittäin älykkäitä, jotain "puuttuu". Kulttuuri nyt ainakin on kovin autoritaarinen ja tukahduttaa luovuutta ja ideoiden kehittämisen mentaliteettia. Se suosii tarkkaa ja tunnollista työtä - kiistämättömiä hyveitä - mutta ei suosi esimerkiksi varioimista, ideointia, teknisten ratkaisujen kyseenalaistamista jne, joita tarvitaan paljon.
Tähän on kuitenkin jo nyttemmin herätty. Soraääniä ja vapaampaa koulutuspolitiikkaa on jo ehdotettu useasta eri suunnasta.
Kiitos Valkea ja Tiedemies mielenkiintoisesta keskustelustanne. En ole asiaa tuolla tavoin pohtinut, joten en osaa kommentoida.
Mutta jos TM sinulla on mahdollisuus, niin vaikka oletkin sitoutunut olemaan kommentoimatta politiikkaa nykyisessä asuinmaassasi, niin olisi mielenkiintoista lukea, minkälaisena kiinalaiset huippukollegasi näkevät kotimaansa tilanteen. Voit tarvittaessa meilata ja julkaistaan se minun nimissäni, jos komentit ovat arveluttavia antamasi sitoumuksen osalta.
Nim. tiedemies,
ei mikään yhteiskunnallinen järjestelmä ole absoluuttisen hyvä eikä paha. Minä lähes pelkästään kritisoin liberaaleja, koska medialla, jolla on vieläkin laskevasta levikistä huolimatta jonkin verran suurempi levikki kuin minulla, on lähes pelkästään positiivinen kanta liberalismiin. Sitten sinusta tuntuu, että se on yhtä absoluuttinen hyvä vs absoluuttinen paha.
Eurooppalaisten älykkyysjakauma on kumpaankin suuntaan leveämpi kuin kiinalaisten, joten eurooppalaisissa on keskimäärin enemmän huippuälykkäitä ja tyhmiä. Lisäksi eurooppalaisilla on keskimäärin keksimisen, nerouden ja luovuuden kannalta suotuisampia persoonallisuusominaisuuksia kuin kiinalaisilla. Hyvät ominaisuudet eivät tule eurooppalaisille kuitenkaan ilmaiseksi; eurooppalaisilla on keskimäärin enemmän psyykkisiä sairauksia kuin kiinalaisilla. Professori Bruce Charlton kertoo aiheesta lisää:
http://medicalhypotheses.blogspot.co.uk/2009/02/why-are-modern-scientists-so-dull.html
Ps. kirjoitin eilen korkealla kahvipilvessä. ;) Aika hyvähän vastauksesta nim. tiedemiehelle tuli, mutta jälkikäteen ensimmäisen kappaleen muotoilu voisi olla parempi. Jätän alkuperäisen tänne ihmisten ihmeteltäväksi, ja katson blogissani, voisiko sitä parantaa. Faktat ovat kuitenkin kohdallaan, esim. mustat tekevät pahoinpitelyjä virallisten Fbi:n tilastojen mukaan keskimäärin 22 kertaa enemmän (kerroin vaihtelee jonkin verran vuodesta toiseen) kuin valkoiset. Kerroin on reilusti alakanttiin, koska Fbi poliittisen korrektiuden nimissä lukee hispaanot ja lähi-idästä kotoisin olevat (joilla molemmilla on korkeampi rikollisuusaste kuin valkoisilla) valkoisiin kuuluviksi rikosten tekijöinä, mutta ei uhreina. Se lisää valkoisten rikollisuusastetta todellista korkeammaksi.
Rotuasioita ei Suomessa ole tätä ennen kauheasti tarvinut pohtia, kun kansa on elänyt täällä säkin pohjalla. Itäistä naapuria ei saanut arvostella ja läntistä piti kadehtia. No kansahan kutsui toisia ryssiksi ja toisia homoiksi...
Meidän ainoista vähemmistöistämme lappalaiset ja mustalaiset olivat virallisen näkemyksen mukaan sorrettuja ja siksi niillä meni huonosti. Vasta nyt alkaa saada puhua siitä, että eri väestöryhmillä on erilaisia motiiveja ja erilaisia arvoja. Thomas Sowell on tätä asiaa käsitellyt Amerikan mustien kesken. Koitan jossain välissä kirjoittaa hänestä tarkemmin.
Kiina haluaa olla yhtä aikaa sekä rikas maa että kehitysmaa. Rikas maa siksi jotta se olisi rikas ja kykenisi toteuttamaan sitä mikä sitä kiinnostaa. Samalla se haluaa pitää kehitysmaan aseman jotta sitä kohdeltaisiin kehitysmaana ja sitä kohtaan tunnettaisiin kehitysmaasympatiaa ja jotta se saisi niitä apuja ja etuja joita kehitysmaille on annettu.
Lähetä kommentti