Soininvaara kirjoittaa taas nin sekavia, että lienee syytä kommentoida.
Perinteinen vasemmistolaisuus on tulontasausta verotuksella. Tulontasaus on perinteisesti koskettanut tuloja, joita on verotettu progressiivisesti. Ajatuksena on ollut, että jonkun tulotason ylittävät tulot ovat "riittäviä", joten niitä voidaan verottaa ankarammin kuin tuloja, jotka "riittävät" itsensä elättämiseen. Vasemmisto ei myöskään ole nähnyt ongelmaa valtion velanotossa, koska se uskoo, että taantumissa pienenevä verokertymä on vain tilapäinen häiriö, joka ei saa horjuttaa valtion maksuvalmiutta. Ongelma, jota en nyt käsittele sen enempää, on siinä, että suhdannesyklit ovat nopeutuneet huomattavasti. Kun ennen seitsemän vuoden talouskasvua seurasi parin vuoden lama, nykyinen suhdannekierto on pari hyvää ja yksi huono vuosi. Veikkaan, että jo ensi vuonna kohonneet raaka-ainekustannukset ajaa maailmantalouden uuteen velkakriisiin valtioiden joutuessa taas kerran lisäämään velkaansa. Velkakriisi jäänee kuitenkin aika huomaamattomaksi, koska inflaatiopyörä on jo kovassa vauhdissa.
Nykyinen vasemmisto ei enää siis aja tulontasausta, vaan veroja kerätään kaikkialta mihin vain valtion pitkä koura ulottuu. Teknistyneessä maailmassa veroja voidaan kerätä melkein mistä vaan, ja kerätäänkin, koska valtion rahantarve on pohjaton. Tämän takia nykyvasemmisto kuvittelee olevansa oikeutettu valvomaan kansalaisten liikkeitä aina ja kaikkialle. Soininvaara ehdottaa, että jokaisen kansalaisen liikkeitä tulee seurata kuin jossain Schwarzeneggerin karmeassa scifi-leffassa, jossa vangit kulkevat tunnistepannat nilkoissaan.
Kommenttini ydin on kuitenkin se, että Soininvaaran ehdotus nojaa puhtaasti amerikkalaisten veronmaksajien haluun kustantaa Suomen valtiolle maksuton teknologia veronkeräykseen. Voisin kuvitella, että amerikkalaiset eivät ole ihan niin naiiveja, että huomatessaan omien verodollariensa hyödyttävän pienen Suomen veroviranomaisia, he antaisivat satelliittipaikannuksen säilyä maksuttomana. Sen jälkeen, kun siis Soininvaaran ehdotus GPS:n käyttämisestä verotukseen, he joko sulkevat paikannuksen Suomen alueella tai vaativat siitä käyttökorvauksia.
Pointti: suomalainen punavihreä vasemmisto ei tunnu ymmärtävän, että ilmaisia lounaita ei ole. Hullua on, että ilmastonmuutoksen nimissä (lue: autoilu) he kasvattavat verotaakkaa, mutta mikään osa kerätyistä veroista ei todellisuudessa mene "ilmastonmuutoksen torjuntaan" (siis sikäli kuin se nyt on edes mahdollista saati ongelma). Silkkaa ideologista vyörytystä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
30 kommenttia:
"Voisin kuvitella, että amerikkalaiset eivät ole ihan niin naiiveja, että huomatessaan omien verodollariensa hyödyttävän pienen Suomen veroviranomaisia, he antaisivat satelliittipaikannuksen säilyä maksuttomana."
Käsittääkseni satelliittipaikannuksessa aiotaan käyttää Galileota, joka viimeisimpien viranomaisuskomusten mukaan olisi toiminnassa jo 2014.
http://www.tietokone.fi/uutiset/pahasti_myohassa_galileo_paikannus_vihdoin_rakenteille
Tämä ei nyt liity jutun aiheeseen, mutta voisit kurkistaa postilaatikkoon. Olen tässä tuoreeltaan pistänyt postia tulemaan.
GPS on myös vaikeuksissa, satelliitit alkavat käydä vanhoiksi ja ne pitäisi korvata uusilla, mutta rahaa tähän ei löydy.
Satelliittijärjestelmiä on muitakin. Ties vaikka me vasemmistolaiset maanpetturit suunniteltais ryssien oman järjestelmän (GLONASS) käyttöä, siitähän olisi sitten lyhyt askel valtioliittoon ;)
[Tämä oli sitten sarkasmia, ettei mene taas kerran ohi.]
Vakavasti sanoen. Luultavasti se käyttöön otettava paikannusjärjestelmä on juuri tuo Galileo. Se on muuten juuri EU:n rahoittama projekti, joten eiköhän se aikanaan myös tule EU:n veronkerääjien käyttöön. Ehkä se on kehitettykin juuri sitä tarkoitusta silmällä pitäen?
Ei olekaan pelkkää tuhlausta tuo avaruusgeodesia, vaan todellinen investointi. En silti usko, että tuo järjestelmä ihan heti tuottaisi omiaan takaisin edes valtion kirjanpidon näkökulmasta.
Minusta valtio menee liian pitkälle silloin, kun autoihin asennetaan paikantimet. Monenlaiseen "sosialismiin", esimerkiksi julkisiin kirjastoihin, saa ja pitääkin käyttää porvarien rahoja, mutta jokin tolkku ja kohtuus on siinä pelissä säilytettävä. Sydän verta vuotaen joudun taas toteamaan, että oikeistoliberalistit ovat tässä asiassa oikeassa. Ruuhkamaksut ja autojen satelliittipaikannus on ihan hölmö projekti.
Protestoin samasta asiasta kuin ennen, eli siitä, että sinullä on käsitteet väärin päin. Oli syy maksujen kannattamiseen mikä tahansa, teiden tarjoaminen käyttöön maksutta on sosialismia, ei maksujen periminen.
Satelliittipaikannuksen käyttäminen taas tässä on ongelmallista ja typerää. Tietullit ihan vanhanaikaisine portteineen kaikkineen olisivat jo toinen juttu. Erityisesti ruuhkautuvat tiet pitäisikin hetimiten vuokrata tai myydä eniten tarjoavalle ja antaa näille oikeus laskuttaa autoilijoita.
Tidari, jos siis autoilijoita ei mitenkään verotettaisi, niin näkemyksesi olisi oikea. Eli olen ihan samaa mieltä, että julkisisn varoin rakennetusta tienkäytöstä tulee laskuttaa sen käyttäjiä, mutta asia jota et oikein tunnu muistavan on se, että autoilijat maksavat jo nyt enemmän kuin mitä tieverkon ylläpitoon käytetään. Toinen pon sitten julkinen liikenne: heti kun sen tukeminen verovaroista lopetetaan, minulta alkaa riittää ymmärrystä tietulleihin ja muihin projekteihin.
Kiitos myös muille kommentoijille. Ihan vaan lyhyesti sanottuna, nykymenosta ei ole itku kaukana. Järkyttävää, mitä kyttäämistä Soininvaara suunnittelee. Vaikka olisi minkälainen ajatuspallo, tuollaisen pohtimininenkin pelottaa.
Jos maksetaan veroja ja veroja käytetään teiden pitoon, niin ei silloin teiden käytöstä pitäisi periä erillisiä maksuja. Mihin joissain maissa käytössä olevat tiemaksut perustuvat, ovatko ne ylläpitomaksuja vai sakkojaa siitä että käyttää tietä? Muistan että niitä oli Pohjois-Norjassakin vaikkei siellä ollut mitään ruuhkia.
Ruuhkia vähentäisi sekin jos työpaikat eivät sijaitsisi pelkästään Hesassa eikä varsinkaan ruutukaava-alueella. Ja se etteivät kaikki työpaikat aukene ja mene kiinni yhtäaikaa.
Tietenkin työtä pitäisi olla kohtuullisesti eri puolilla Suomea ettei ylipäänsä tarvis Hesaan mennä töihin. Tämä nyt oli semmoinen hatusta vedetty arvio.
Rahaa menee moneen pöljään kohteeseen, hulluimpana mokutus. Joukkoliikentessä on sentään joku järkikin. Mieluummin pistän rahaa vaikka joukkoliikenteeseen kuin mokutukseen.
Tuen määrittely on joskus epäselvää ja tulkinnanvaraista. Äärimmäinen tulkinta on että valtion ja kunnan ei pitäisi edes teitä omistaa eikä ylläpitää koska sekin on sen mukaan tukemista.
Maantie on yhteismaa tai yhteisresurssi jos sillä ei ole selkeää omistajaa. Tosin arvelen että yksityisillä ei ole suurta kiinnostusta omistaa teitä ym. infraa. Sen sijaan kuljetusbisnes kiinnostaa kun se on ydinbisnes.
Tiet ym. muuu liikenneinfrastruktuuri on mielestäni valtion perustoimintoihin kuuluva asia. Kadut taas kunnallalle kuuluva.
Ymmärrän joukkoliikenteen tukemisen sillon kun on kysessä kilpailutettuna hankittu ostopalvelu maaseudulle ja syrjäseudulle.
Eikö sitten kilpailutettua ostopalvelua sovelleta kaupungeissa, kaupunkiseuduilla tai valtakunnallisessa liikenteessä? Kilpailutus varmaan tarkoittaa sitä että vuokrataan vuoroja ja reittejä. Valtiolla tai kunnalla olisi lähinnä valvojan ja joissain kohdin asiakkaan rooli.
Jos maksetaan veroja ja veroja käytetään teiden pitoon, niin ei silloin teiden käytöstä pitäisi periä erillisiä maksuja.
Iltaa Vieras! Just näin - nyt meillä on yhteiskunta, joka kuppaa kansalaiset hengiltä lupaillen palveluita ja lisäksi kuvittelee voivansa laskuttaa kaikista lupaamistaan palveluista. Pähkähullua.
Jos maksetaan veroja ja veroja käytetään teiden pitoon, niin ei silloin teiden käytöstä pitäisi periä erillisiä maksuja.
Tietenkin pitäisi. Jos se, joka kuluttaa, ei ole se, joka maksaa, niin ihmiset kuluttavat enemmän kuin oman osuutensa. Kuten toisaalla sanoin, ei ihminen saa mennä ilmaiseksi sairaalan petiin huvikseen makaamaan tai putkaan nukkumaan, syy on yksinkertaisesti se, että näitä ei riitä kaikille.
Olen toki tämän väittämän kanssa tarkalleen samaa mieltä silloin, kun kyse on resurssista jota on "tarpeeksi". Ei esimerkiksi ole mieltä siinä, että peritään maksuja tiestä, jolla ei kukaan muu aja.
Ruuhka syntyy siitä, että tietä on vähemmän kuin niitä, jotka tielle haluavat. Kun jotain on vähemmän kuin muut haluavat, syntyy jonoja. Sosialismi synnyttää jonoja, markkinatalous taas useimmiten ei.
Neuvostoliitossa oli jonoja lihakaupassa, koska lihaa oli vähämmän kuin ihmisen halusivat, mutta hintaa ei saanut nostaa. Teiden kanssa on sama tilanne. Länsiväylällä seisotetaan autoja tyhjäkäynnillä, koska tie ei vedä. Se on niinkuin neuvostoliitossa.
Laki sallisi kait jo nyt sen, että pistettäisiin passipoliisi kävelemään länsiväylää aamulla ja jakamaan rikesakko kaikille, joiden auto on pysähdyksissä yli minuutin. Ruuhkamaksuna sekin toimisi.
Syrjäteille tai vähäliikenteisille teille ei varmaan kukaan ole ehdottanutkaan maksuja.
Maaseudulla jotkut tiet ovat yksityisteitä tai osuuskuntia.
Iltaa molemmille herroille.
Toki ruuhka syntyy, kun tiellä haluaa kulkea enemmän kun sinne mahtuu. Mitä ruuhkamaksu tässä auttaa?
Kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että autoilijat maksavat enemmän kuin saavat palautuksina tienhoitoon. Siitäkin ollaan yksimielisiä, että nykyaikainen elänä tarvitsee tieverkon toimiakseen. Lähikauppaan ei tule toimituksia, jos ei ole teitä. Jos teillä liikkuu pelkästään kuorma-autoja,logistiset kustannukset nousevat niin suuriksi, että ainakaan talviaikaan mikään ei liiku mistään mihinkään.
Onko tarkoitus kerätä ruuhkamaksulla varoja ruuhkien poistamiseen? Joku varmaan on niin lapsenuskoinen, että nielee tämän, minä en. Entä ajelevatko ihmiset huvin vuoksi aamuruuhkissa? Eivät, vaan he ovat menossa töihin. Edesauttaako ruuhkamaksut yhdenkään yrityksen sijoittumista lyhyellä tähtäimellä? Ei, mutta pitkällä tähtäimellä Helsinki on tyhjentynyt yrityksistä ja kaupoista, kun liikkumisesta keskustaan tehtiin hankalaa ja kallista. Edesauttavatko ruuhkamaksut ihmisiä sirtymään julkisiin? Osaa ehkä, mutta valtaosin kyse on liikkumisen mukavuudesta (ruuhkissakin) ja helppoudesta. Työmarkkinoiden toimivuutta ja joustavuutta Hesan alueella ruuhkamaksut eivät helpota vaan jäykistävät alueellista kulkemista. Kuka siitä hyötyy? Vastaus on Ilmasto.
Minusta tämän miehen lahjat menevät hukkaan, kun mies keskittyy keksimään uusia tapoja kerätä veroja.
Perussuomalaisia äänestäville taksikuskeille taas on tarjolla alentuvaa, säälinsekaista terapiaa.
Minusta ne taksikuskit kai haluavat, että Osmon kaltaiset eivät pyrkisi kaikin tavoin vaikeuttamaan liikennettä ja lisäämään kustannuksia. Osmon tarjoamalle terapialle heillä ei ole käyttöä.
Iltaa Vasara!
Lainaus Soininvaaran kirjoituksesta:
Heidän [taksikuskien] lisäkseen puoluetta kannattavat monet ammattimiehet
Onko ammattimies kirosana?
Jaa mitä Osmolla on takseja vastaan? Taksit ovat käytännössä joukkoliikennevälineitä. Ei siis pelkästään linkkurit, ratikat, metro tai junat. Samoin laivat ja lentokoneet ovat joukkoliikennevälineitä. Kaikissa näissä asiakas maksaa lipun jonka jälkeen pääsee johonkin paikkaan.
Iltaa Vieras! Niin, virheille taksi ei edusta oikeata joukkoliikennettä, koska siihen on varaa vain herroilla.
Ihan tosissasi kysyt? Miksi Courvoisier maksaa enemmän kuin kossu? Hinnallako ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että suomalaiset juovat jälkimmäistä enemmän?
Huomenta Tidari, nyt en ymmärtänyt, mihin kommenttisi liittyy.
Kysyit näin:
Toki ruuhka syntyy, kun tiellä haluaa kulkea enemmän kun sinne mahtuu. Mitä ruuhkamaksu tässä auttaa?
Sitä vaan, että jos L'espritiä saisi kahdella eurolla pullo, niin jonot voisivat olla aikamoiset. Syy siihen, että konjakkia ei joudu jonottamaan on sen hinnassa: jos joku haluaa dokata, hän ostaa mieluummin jotain halvempaa.
Tämä on ihan perustavanlaatuinen markkintalouden ominaisuus. Jonot ovat merkki sosialismista. Ruuhka ei ole mitään muuta kuin jono.
Tidari, ruuhka on tilapäinen ilmiö, johon ihmiset ovat jo keksineet vastauksen. Osa menee aikaisemmin, osa myöhemmin ja ne, jotka istuvat ruuhkissa istuisivat siellä vaikka se jotain maksaisi, koska se ei haittaa heitä niin paljoa kuin ilmeisesti sinua ja Soininvaaraa TAI heillä ei ole liukuvaa työaikaa. Ei ruuhkamaksu toimi, koska Soininvaaran lähtöoletus on siis pielessä. Siis sen suhteen, miksi aamuruuhka syntyy.
Osa menee aikaisemmin, osa myöhemmin ja ne, jotka istuvat ruuhkissa istuisivat siellä vaikka se jotain maksaisi, koska se ei haittaa heitä niin paljoa kuin ilmeisesti sinua ja Soininvaaraa TAI heillä ei ole liukuvaa työaikaa.
XO-konjakkia voidaan tuottaa rajallisesti vuosittain. Osa juo sitä tänä vuonna ja osa ensi vuonna, vaikka se maksaisi jotain. Siksi konjakkia pitää jakaa ilmaiseksi ja ihmiset saavat sitä sitä mukaa kun jonottavat.
Ero on ainoastaan siinä, kuinka pitkiä ne jonot ovat.
Et ymmärrä, että jos ruuhkaa on, maksu on liian pieni. Maksua pitää nostaa niin, että ruuhkat häviävät. Jos ruuhkaa ei ole, maksu voi olla nolla.
Vaikka ruuhkaa olisi vielä silloin, kun länsiväylältä Helsingin keskustaan ajaminen maksaisi satasen, hintaa pitäisi edelleen nostaa, so. se olisi liian alhainen. Jos ruuhka hälvenee vasta, kun maksu on vaikka tonnin, niin silloin jokaista ruuhkassa ajanutta on subventoitu tonnilla.
Vrt. 100-vuotias konjakki maksaa tonnin pullo siksi, että sitä on niin vähän, että jos se maksaisi vähemmän, ihmiset jonottaisivat sitä saadakseen. Jos hinta säännöstellään nollaan, niin silloin ollaan jokaiselle jonottamalla pullon saaneelle sosialisoitu se tonni.
Ei minua haittaa se, että ihmiset istuvat ruuhkassa. Minua haittaa se, että julkista omaisuutta haaskataan so. käytetään köyhäinapuun minun verovaroillani kustannettua investointia. Mitä jos valtio rakentaisi paperitehtaan ja jakaisi paskapaperia ilmaiseksi "kun on kerran maksettu verot" sadalla miljoonalla kansalaisille?
Et ymmärrä, että jos ruuhkaa on, maksu on liian pieni
Siis kyllä - näin on siinä tapauksessa, kun tarkastelemme kaikkia kuluja ja tuottoja. Tässä ruuhkamallissa ei ole laskettu mitään sille seikalle, että nämä ihmiset ovat menossa töihin, mikä tuottaa veroja, millä koko yhteiskuntaa pyöritetään. Vain Virheä voi olla niin hullu (enkä nyt siis tarkoita sinua), että haluaa estää ihmisten menemisen töihin, koska siinä vapautuu hiilidioksidia.
Ei kai kukaan estä ihmisiä menemästä töihin. On busseja, metroja, pyöräteitä, kävelyteitä, vesireittejä, pienempiä teitä, toisia työpaikkoja jne.
Ajattelet koko ajan, että ihmisillä ei ole vaihtoehtoa. Jos ihmisillä ei olisi _oikeasti_ mitään vaihtoehtoa, niin olisin kanssasi samaa mieltä. Jos vettä olisi niukasti juomista ajatellen, olisi mielekästä jossain määrin säännöstellä kylpemistä, jotta joku porho ei ostaisi kaupasta kaikkea eviania kylpyvedekseen.
Mutta sen oman hyrysysyn seisottamiselle siellä ruuhkassa on vaihtoehto. Itsekin tulin tänään poikkeuksellisesti töihin bussilla, eikä se ollut ollenkaan niin ikävää tai aikaavievää kuin olin muistellut. Päinvastoin, se sujui tosi hyvin.
Ei kai kukaan estä ihmisiä menemästä töihin.
Hankalat työmatkat ovat tosiasiallinen este, turha sitä on kieltää.
Mutta sen oman hyrysysyn seisottamiselle siellä ruuhkassa on vaihtoehto.
Suomen pahin ruuhka on kaiketi Kehä ykkösellä. Jos jätetään laskuista pois heinäkuun aurinkoiset aamut, jolloin sen ajaa päästä päähän 50 minuuttiin, tai tammikuiset lumimyrskyt, jolloin matkaan kuluu 2,5 tuntia, muuna aikana ruuhkan vaikutus on puolisen tuntia suuntaansa. Ja tämä siis sillä edellytyksellä, että työmatkaan kuuluu Suomen ruuhkaisin kadunpätkä kokonaisuudessaan. Entä ne tilanteet, jossa kuljetaan parin vaihdon kautta - vaatii kyllä lehmän hermoja, en voi muuta sanoa.
Eli julkinen väline vie työmatkaan enemmän aikaa kuin ruuhkassa käytetty aika, joka on usein ovelta ovelle (ilman odottelua pysäkillä jne jne).
Tidari: Jos vettä olisi niukasti juomista ajatellen, olisi mielekästä jossain määrin säännöstellä kylpemistä
Valitettavasti kenelläkään ei ole perusteltua oikeutta moiseen yksilönvapauksien rajoittamiseen. Pienistä asioista se lähtee, vapauden riisto.
Pienistä asioista lähtee joo, mutta vapauden riistämisen oikeutus on eri asia kuin se, tapahtuuko se yhdellä vai toisella tavalla.
Ajatellaan tilannetta, jossa kaksi kahden hengen retkikuntaa on lähtenyt autiomaahan ja vettä on vaikka 400 litraa. Pelastajat saapuvat kuukauden päästä, ja vesi riittäisi helposti kummallekin retkikunnalle. Toiselle retkikunnalle onsattunut onnettomuus, jonka vuoksi heidän vetensä on loppunut. Toinen porukka taas laskee, että he voivat juoda 100 litraa mieheen ja selvitä hengissä, ja silti ottaa parit kylvyt, mutta siinä menisi 200 litraa sitten maahan juomakelvottomana.
Jos minä saapuisin pelastajana paikalle, ja löytäisin kaksi puhdasta kaveria ja kaksi janoon kuollutta, jättäisin kylpijät sinne kuolemaan. Vastaavasti, jos olisin se janoinen osapuoli, yksinkertaisesti vaikka tappaisin saadakseni veden, jos vaihtoehtona olisi katsoa vierestä kun toinen kylpee.
Kyse ei ole "oikeuksista", vaan hengissäpysymisestä. Yhteiskunta, joka ei ota tätä aspektia huomioon, ei kykene turvaamaan minkäälaista lainkuuliaisuutta. Ei kyse ole siitä, että pitäisin tällaista vapauden riistämistä "oikeutettuna", vaan kyse on jostakin aivan välttämättömästä.
So. oikeuksista ja vapauksista on mielekästä puhua kontekstissa, jossa ei ole kyse välittömästä hengenvaarasta. Voi niistä puhua tietenkin silloinkin, mutta ne eivät ole minkään arvoisia silloin, kun hengissäpysyminen on uhattuna.
Ymmärrän hyvin Tidarin pointin, mutta GM on myös oikeassa. Mihin se raja laitetaan, jonka jälkeen "yhteiskunnalla" on oikeus varastaa minulta jotain?
Pointtini ei ollut sanoa, etteivät tällaiset oikeudet olisi tärkeitä tai olennaisia. Kyllä ne ovat. Yhteiskunta koostuu ihmisistä, ja jos "yhteiskunta" ei pidä huolta tiettyjen ihan perusjuttujen toteutumisesta - kuten esimerkiksi siitä, että kukaan ei kylve evianissa samalla kun naapuri kuolee janoon - niin yhteiskunta hajoaa sellaisiin palasiin, joissa mitään tällaisia oikeuksia ei noudateta.
Libertaari näkemys on ihan OK, ja siinä on tärkeitä pointteja, mutta se on rajallinen, koska sen sovellusalue hajoaa kun väki on riittävän nälkäistä, janoista, tai tautista. Se, mitä nimitämme sivistykseksi, ja johon kuuluu minusta se, että naapurilta ei haeta täydennystä omaan ruokakaappiin puukon ja puntarin kanssa tms, makaa kuitenkin tietynlaisella materiaalisella pohjalla ja tietynlaisilla perusedellytyksillä.
Tätä, ja vain tätä, tarkoitin yllä sillä, että esimerkiksi olisi mielekästä säännöstellä kylpemistä, jos vedestä olisi pulaa. Kyse ei ole silloin valinnasta sen välillä "varastetaanko" tai puututaanko vapauteen vai ei, vaan sen välillä, rikotaanko ne perusedellytykset, joita sivistyksellä on vai ei. Kyse ei ole edes mistään reiluudesta (vaikka pitäisinkin silloin säännöstelyä jossain määrin reiluna, tai en ainakaan kovin epäreiluna) vaan niiden perusedellytysten turvaamisesta, joita sivistyksellä on. Eli että jengi ei mene täysin pähkinöiksi ja ala listiä toisiaan.
Kiitos täsmennyksestä. Aihepiiri on vaikea, koska siinä on koko inhimillinen elämänkirjo Amazonien viidakoiden sisuksista aina suurkaupungin pilvenpiirtäjiin. Ei ole vaikea ymmärtää, että ne vaativat erilaisia ominaisuuksia yhteiskunnalta toimiakseen. Mutta ne asiat, jotka ovat molemmissa ääripäissä samoja, ovat mielenkiintoisimpia. Eli mitkä asiat ovat ikään kuin universaaleja.
Lähetä kommentti