Ruotsin kielellä on Suomessa kaksi merkitystä, vaikka Hesari ei niitä ymmärrä tai halua paljastaa (HS). Toinen on luonteeltaan pääasiassa symbolinen. Toisella osoitetaan maamme pitkäikäisimmälle vähemmistölle, että valtaväestö kunnioittaa tuota pientä kansanryhmää eikä ole nyt eikä tulevaisuudessa vaatimassa heidän kulttuurinsa ja kielensä hävittämistä. Mielestäni tämä on hyväksyttävä ja kannatettava ele, koska suomenruotsalaiset todella ovat suomalaisia, eivät hurreja.
Toinen merkitys liittyy Venäjään. Sillä, että virkamiehiltä vaaditaan ruotsin osaamista voidaan huolehtia siitä, että maamme virkamiehet pysyvät suomalaisina. Harva maahanmuuttaja viitsii opetella kahta kieltä. Maassa syntyneet ja kasvaneet toisen sukupolven maahanmuuttajilla puolestaan on mahdollisuus opetella lapsesta asti suomi ja ruotsi, ja on hänen omasta tahdostaan kiinni, tuleeko hänestä Suomen etua ajava virkamies.
Yksi ongelma tähän ajattelutapaan kuitenkin liittyy. Koska läheskään kaikki korkeakoulutasonkaan käyneet eivät puhu hyvää ruotsia ja toisaalta hyväkään ruotsi ei auta jos tarvitaan kykyä puhua äidinkielellä (kuten toisinaan ainakin terveyden-, lasten- ja vanhustenhoidossa käy). Niinpä virkakoneisto on paisuttanut toimintaansa NGO-linjalle. NGO tulee sanoista non-governmental organisation, joka suomeksi voisi kääntyä muotoon ei-julkinen virasto. Tällaisia ei-julkisia virastoja ovat erilaiset Kepat, Caisat ja turvapaikkakeskuksia pyörittävät organisaatiot.
Ei-julkiset virastot saavat rahoituksensa julkiselta sektorilta, mutta työntekijät eivät ole virkavastuussa eikä heitä koske viranomaisia koskevat muodolliset vaatimukset. Toki virkakoneistokin noudattaa nepotismia luoja ties monennessa polvessa, mutta ei-julkisilla virastoilla ei ole edes muodollista tarvetta palkata muita kuin kavereita ja samoinajattelevia. Ei-julkiset virastot antavat lausuntoja lakiuudistuksista ja saavat paljon medianäkyvyyttä - rahalla saa hevosella pääsee. Yksi mielenkiintoisimmista NGO-virityksistä on sisäministeri Anne Holmlund, jolla on elinkeinoa varten otettu yli 600.000 euroa velkaa. Tämä elinkeinoa varten otettu velka on tuottanut hänelle pääomatuloja melkein satatonnia. Huonoimmasta päästä ei ole veikata, että velka liittyy hänen veljensä bisnesideaan, joka on majoittaa Poriin turvapaikanhakijoita valtion kustannuksella (Satakunnan Kansa).
Lopuksi: Kaikilla hyvinvointivaltioilla on tällä hetkellä vakava talouskriisi meneillään. Niiden kulut ovat ylittäneet kansalaisten maksukyvyn pysyvästi. Osa niistä voi, Suomen tavoin, vielä jonkun vuoden velkaantua. Parin vuoden kuluttua hanat sulkeutuvat ja sitten alkaa armoton rypistys. Ensimmäisenä vähennetään ei-julkisten virastojen rahoitusta ja sen jälkeen julkisten. Kreikan velkakirjojen noteerauksista näkyy, että markkinat (siis me kaikki) uskomme, että Kreikka leikkaa veloistaan 65% kahden vuoden kuluttua, kun Euromaiden antama tuki päättyy.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
9 kommenttia:
Iltaa!
Pakkoruotsi ja kaksikielisyys, sekä kaikki niihin liittyvä on kallis menoerä. Nämä poistamalla valtio saisi rahaa muuhun käyttöön, kuten vapaaehtoisiin kieliin, jotka kärsivät pahasti pakkoruotsin takia.
Pakkoruotsin synty liittyy siihen kun peruskoulua perustettiin. RKP vaati että ruotsin pitää olla pakollinen, muuten se ei osallistu hallitukseen tai tue peruskoulun käyttöönottoa.
Pakkoruotsia ei oikeasti voi puolustaa sillä että pidetään virkamiehet suomalaisina. Pitäisi säätää laki jonka mukaan valtion virkaan saa hakea vain syntyperäien suomen kansalainen, tai vielä tiukemmin, syntyperäinen jonka molemmat vanhemmat ovat syntyperäisiä. Joidenkin kunnan tai kuntyhtymän virkojen kohdalla voidaa ehkä joustaa, jos kyse on "vaarattomasta" virasta.
Pitää kirjoittaa toinen kun tämä ei hyväksy liian pitkiä viestejä.
Kumitonttu on varmaan törmännyt yrityksiin perustella pakkoruotsia. Pakkoruotsille ei ole asiallisia perusteluja ja kaikki perustelut pakkoruotsin puolustamiskeksi ovat argumentointivirheitä. Perustuslaki, kaksikielisyys, ruotsinkieliset palvelut, virkamiesten ruotsin kielen taitovaatimus, pohjoisimainen yhteistyö, historia, turva Venäjää vastaan, muiden kielten oppiminen...
Perustuslaki? Sitä voi tarvittaessa muuttaa. Sitäpaitsi perustuslaissa ei sanota että ruotsia pitää opettaa pakollisena.
Kaksikielisyys? Tätä perustellaan perustuslailla. Kaksikielisyydelle ei ole perusteita koska ruotsinkielisiä on vain 5 prosenttia. Ruotsi on vain vähemmistökieli. Sen status pitäsi olla vähemmistökielen status, ei samalla tasolla oleva kansalliskieli kuin suomi. Ja sana "kaksikielisyys" ja "kansalliskieli" ei tarkoita pakollista opetusta.
Ruotsinkieliset palvelut? Näitä perustellaan kaksikielisyydellä. Ne eivät käy perusteluiksi koska niiden tarve on rajoittunut hyvin pienelle alueelle, joissa ruotsinkielisiä selvästi asuu. Koska ruotsinkielisiä on vain 5 prosenttia, niin 5 prosenttia julkisista palveluista voidaan tarjota ruotsiksi. Sitäpaitsi pakkoruotsi ei edes takaa sitä että ruotsinkieliset palvelut olisivat mitenkään laadukkaita.
Virkamiesten ruotsin kielen taito? Tätä perustellaan ruotsinkielisillä palveluilla. Suurimmalta osalta julkisiin virkoihin hakevilta pitää poistaa ruotsin kielen taitovaatimus. Vain sellaiseen julkiseen virkaan, joka sijaitsee ruotsinkielisellä tai kaksikielisellä alueella, voidaan tapauskohtaisesti määritellä ruotsin kielen taitovaatimuksen tarve, jos ruotsinkielisiä asiakkaita on sen verran paljon että se edellyttää sitä. Sitäpaitsi ruotsinkieliset osaavat valmiiksi ruotsia joten olisi paras laittaa ruotsinkieliset palvelut ruotsinkielisten itsensä järjestettäviksi.
Pohjoisimainen yhteistyö? Norjaa (bokmål ja nynorsk), tanskaa ja islantia ei ymmärrä ruotsin perusteella sellainen, jonka äidinkieli ei ole ruotsi. Noita ei tajua täysin edes sellainen jonka äidinkieli on ruotsi. Riikinruotsin puhetta ei ymmärrä suomenruotsin perusteella. Ruotsalainen taas kummastelee suomenruotsin ääntämystä. Jos muu pohjoismaalainen saa ilmaista itseään äidinkielellä mutta suomalainen joutuu puhumaan ruotsia, näin suomalainen antaa tasoitusta toisille pohjoismaalaisille. Oikeasti pohjoismaalaisten kanssa pärjää englannilla ja ehkä saksalla.
Historia? Ei me eletä enää Ruotsin valla aikaa, joka loppu 1809. Suomi oli usein Ruotsin ja Novgorodin/Moskovan/Venäjän välisten sotien näyttämö. Ruotsi ei kärsinyt suurista kuolonvuosista 1695-1700 niin kuin Suomi, muttei auttanut silloin.
Turva Venäjää ja venäjää vastaaan? Ruotsin kieli ei ole mikään ydinase eikä Nato. Ruotsi pelasi kaksilla kortilla talvi-ja jatkosodan aikana. Se ei päästänyt lävitseen Ranskan ja Englannin apua Suomeen joka olisi päässyt Norjan kautta kun se oli vielä vapaa. Pakkoruotsia ei kannata opetella siksi jos tuhat ruotsalaista vapaaehtoista soti Suomen armeijan kanssa. Mitä tulee suomenvenäläisiin, niin mikä pakko ne on ollut päästää tänne niin montaa? Tuskin he ovat suomalais-ugrilaisiin heimoihin kuuluvia heimoveljiämme.
Muiden kielten oppiminen? Se aika mikä käytetään ruotsin opiskeluun, sen voisi käyttää johonkin toiseen kieleen, saksa, venäjä, viro, espanja, portugali, ranska, kiina, hindi... Itse olisin halunnut opiskella saksaa.
Nämä poistamalla valtio saisi rahaa muuhun käyttöön
No sitä ihmettä ei kyllä tapahdu! Jos valtio jossain säästää, se menee ihan sattumanvaraisesti johonkin muuhun. Tai no säästää ja säästää kun saatana velkaantuu hullun lailla...
Ruotsin opiskelussa on tietysti järkeä, jos asuu alueilla joissa puhutaan ruotsia tai haluaa töihin alalle, jossa tarvitaan ruotsia. Pakkosyötössä koko kansalle ei ole mitään järkeä, koska Ruotsi ei tuo mitään turvaa Venäjää vastaan. Jos toisi, niin sitten ymmärtäisin. Samalla tavalla 60-70 -luvuilla syntyneet tallinnalaiset osasivat suomea, kun se tarjosi väylän paeta arkipäivän mielettömyyttä. Tarjosi väylän itse todeta, että kaikki se propaganda oli - no, propagandaa. Nyt kun Suomi ei enää tarjoa virolaisnuorille henkistä turvasatamaa, ei suomea opiskella samalla innolla. Mikä on ymmärrettävää, koska nyt sen turvasataman (taloudellisen) tarjoaa englannin tai saksan osaaminen.
Se ei päästänyt lävitseen Ranskan ja Englannin apua Suomeen joka olisi päässyt Norjan kautta kun se oli vielä vapaa.
Ruotsi olisi tullut Saksan miehittämäksi, joten omista lähtökohdistaan se toimi järkevästi. Oli myös Suomen etu, ettei apua pyydetty. Historia olisi kirjoitettu uusiksi, kun Englanti olisi julistanut Venäjälle sodan ja Venäjä olisi sotinut Hitlerin liittolaisena. Suomen tilannetta se ei olisi auttanut, koska ennen Englannin tuloa Stalin olisi ehtinyt valloittaa Suomen ja luultavasti tuhota kansamme.
"Jos suomenkielisillä ei olisi pakkoruotsia, he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin. Tämän vuoksi suomenkielisillä tulee olla pakkoruotsi."
http://www.pakkoruotsi.net/rkp.shtml
Pakkoruotsin perimmäinen perustelu on se, että ruotsinkieliset pelkäävät suomalaisten saavan etua heihin nähden jos molemmilla ei ole turhaa toista kotimaista kieltä opiskeltavana.
Kiitos Antti kommentista. Hyvä pointti, että suomenruotsalaiset tarvitsevat joka tapauksessa suomen opetusta, joten kiusaksi pakotetaan suomenkieliset opettelemaan ruotsia. Minusta pakkoruotsilla on ollut omat kohtuullisen järkevät perustelut maailmassa ennen tietotekniikan räjähdystä, mutta maailma on muuttunut. Kyllä minä myös jonkin verran koen myötätuntoa ruotsia puhuvia kohtaan siitä pelosta, jonka pakkoruotsin poistaminen väkisinkin aiheuttaa. Peloista olisi kuitenkin parempi puhua kuin piiloutua pakkoruotsin jatkamisen taakse.
Neuvosto-virolaisilla ei ollut pakkosuomea. He opettelivat sen itse omin päin.
Kansakoulussa ei ollut pakkoruotsia. Se oli oppikoulussa jos jatkoi koulua.
Jos pakkoruotsi saadaan poistettua, niin omasta puolestani ruotsinkielisiltä voidaan poistaa pakkosuomi. Ne oppivat suomen oma-aloitteisesti jos aikovat käydä oman kylän ulkopuolella. Jos ne ei halua opiskella sitä niin niin oma on asia. Tosin aika vaikea on täällä tehdä mitään jos ei osaa suomea.
Arvailun varaan jää mitä Natsisaksa olisi tehnyt jos Englanti ja Ranska olisivat ottaneet Norjan ja Ruotsin valvontaansa ja kuljettaneet avun Suomelle.
Churchill olisi kai yrittänyt juonitella jenkit mukaan sotaleikkihin jos Saksa olisi alkanut vaivata. Jenkit ei ennen sotaa älynny olla puolueellinen erotuomari, ja esittää uhkavaatimusta että jos sota syttyy, he tekevät väliintulon jolla lopettavat sodan ja palautetaan tilanne joka oli ennen sotaa.
Hitler ei alunperin halunnut sotia Englantia vastaan. Se piti niitä omien rotukäsitysten mukaan aika korkealla, piti niitä arjalaisina.
Arvailun varaan jää mitä Natsisaksa olisi tehnyt jos Englanti ja Ranska olisivat ottaneet Norjan ja Ruotsin valvontaansa ja kuljettaneet avun Suomelle.
Ruotsin armeija ei olisi kyennyt puolustamaan maata, joten miehitys olisi ollut varmaa. Ennen kuin Englanti ja Ranska olisivat ehtineet kissaa sanoa, Saksa olisi miehittänyt Ruotsin turvatakseen raudan saannin. Englantihan yritti vallata Norjan, mutta Saksa oli nopeampi ja logistisesti vahvempi.
Jenkeillä oli jo 30-luvun alussa ABC-suunnitelma, jossa hahmoteltiin varautumista uuteen maailmansotaan. Ensisijainen vihollinen oli natsi-Saksa ja toinen Japani.
Kun RAF aloiti Berliinin pommitukset elokuussa '40, oli Molotov tapaamassa Ribbentropia
48 tunnin pikamatkalla. Ribbentrop uhosi Englannin olevan jo käytännössä kukistettu. Molotov kysyi kuivasti, että minkäs takia me sitten istutaan täällä bunkkerissa eikä puutarhassa.
Lähetä kommentti