Uusi Suomi kirjoittaa Ilmastofoorumin uutisesta:
Suomessa malaria oli tavallinen tauti erityisesti 1700-luvulla. Viimeinen suurempi epidemia oli Helsingissä vuonna 1902. Tutkijat sanovat, että perhekoon merkitystä malarian esiintymiseen ei ole tähän mennessä ymmärretty.Mutta mutta... Mitäpä sanoo ainoa erehtymättömän tieteen edustajat? Mikä oleellista, virhetulkintaa ei TAKUUVARMASTI tulla tämänkään jälkeen kumoamaan.
Tutkijat sanovat, että pelkästään laajoilla hyttysten hävittämiseen keskittyneillä yrityksillä ei ole koskaan onnistuttu malariaa hävittämään. Tautimäärä on kohonnut takaisin heti kampanjan päätyttyä.
Tutkimuksessa malariatilannetta verrattiin muun muassa bruttokansantuotteeseen, perhekokoon, kaupungistumiseen, slummiutumiseen, keskilämpötilaan ja leveysasteeseen, metsän määrään, muslimien osuuteen väestöstä, DDT:n käyttöön ja väestön tiheyteen. Tilastollinen analyysi osoitti, että perhekoolla oli ratkaiseva vaikutus malarian häviämiseen.
Ilmatieteenlaitos:
Hyttysten levittämät sairaudet, kuten malaria, ovat yleistyneet lämpötilan noustessa [5].Ilmatieteenlaitos (v. 2003):
Hyönteisten levittämät taudit, kuten malaria, voivat yleistyä.Wikipedia:
Trooppiset sairaudet eivät pääse leviämään niin pahasti pohjoisessa muun muassa kylmän ilmaston vuoksi. Lämpötilan nousun seurauksena sairaudet selviävät pohjoisempanakin, missä ihmiset ovat niille täysin vastustuskyvyttömiä. Ilmastonmuutoksista aiheutuvista kansainvaelluksista, sekä veden nousun aiheuttamat sikiämispaikat malariasääskille lisäävät epidemioiden riskiä.Pidetään mielessä, että perhekoko on koulutustason ja sukupuolten tasa-arvon paranemisen seurausta. Koulutustaso ja sukupuolten tasa-arvo ovat yleisen elintason paranemisen seurausta. Yleinen elintaso on energiankäytön seurausta.
Toisin sanoen, fossiilisten polttoaineiden käyttö teollisella aikakaudella on vähentänyt malariatapauksia pysyvästi. MOT.
2 kommenttia:
Lämpötilalla ja tietyillä sairauksilla on positiivinen korrelaatio, mutta tämä ei tarkoita sitä, että muut seikat kuin lämpötila ei vaikuttaisi sairauksien esiintyvyyteen.
On ilmiselvä fakta, että 1700- ja 1800-luvuilla oli Suomessa nykyistä kylmempää, mutta Suomessa esiintyi malariaa. Tämä johtui luultavasti asunto-olosuhteista. Horkkahyttyset (suku Anopheles), jotka levittävät malariaa, esiintyvät Suomessa nykyäänkin varsin runsaana, mutta niiden kannoista puuttuu malaria-loisio.
Mielenkiintoinen tulos. Tulokseen vaikuttaa kenties horkkahyttysten varovainen tapa imeä verta. Ne iskevät yleensä yöllä nukkuviin ihmisiin ja keskeyttävät ateriansa herkästi. Jos samassa taloudessa on paljon ihmisiä, niin ruokailutapansa takia horkkahyttynen todennäköisesti pistää useampaa uhria, ja jos joku on malarian kantaja tauti leviää tehokkaasti.
Lähetä kommentti