Kun valtion varat ovat loppu ja elämänlankaa ostetaan ulkomaisella velkarahalla, on hyvä miettiä terveydenhuoltoa osana kansalaisten elämänlaatua. Työterveydenhuollon puolella valtio aikoo ryhtyä toimenpiteisiin, jossa yritykset pakotetaan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja äkilliset sairaudet jäävät korvauksetta. Tarkemmin sanoen työnantajien (ja työntekijöiden) itsensä maksama sairausvakuutus ei jatkossa kata kuin ennaltaehkäisevän hoidon. Asian moraalista puolta - siis onko kenenkään asia pakottaa työntekijät ennaltaehkäisevän terveydenhuollon käyttäjäksi - ei ole mietitty, koska kaikkien mielestä on itsestään selvää, että "ihmisen tulee toimia omaa terveyttään edistävästi". Liikalihavien voi jatkossa olla vaikea saada töitä, sillä hehän eivät selvästi ole osallistuneet - ainakaan hyvin tuloksin - oman terveytensä ennaltaehkäisevään hoitoon.
Kun kansalaiset ovat valtiolle vain polttoainetta, näkee valtio kansalaisten terveydentilan ennen kaikkea tuottavuuskysymyksenä. Siis kustannuksena, jonka tuotos on korkeampi terveillä ihmisillä. Koska työterveydenhuoltoa tehdään maksajan ehdoilla (ensisijaisesti työnantajan), tulisi työterveydenhuollossa keskittyä voimakkaasti Aggelopoulounkin havaitsemaan psykososiaaliseen ennaltaehkäisyyn. Suomalainen esimies on turhan usein se Tuntemattoman sotilaan alikersantti Lehto eikä suinkaan pelkoineen ja riittämättömyyden tunteineen tulevaisuutta arasteleva Riitaoja.
Jos työterveyshuolto joskus nousee sellaiseen asemaan, että huonosta esimiestyöskentelystä joutuu vastuuseen ja voi saada suojelun sijaan potkut, alan itsekin uskoa ennaltaehkäisevään työterveyednhuoltoon. Niin kauan kuin se nähdään verenpaineen hoitona ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisynä, suhtaudun nimenomaan moraaliselta kannalta epäilevästi. Suomalainen työntekijä on fyysiesti ehkä heikompi kuin 50 vuotta sitten, mutta elää reilusti kauemmin ja pysyy terveenäkin pidempään. Ainoa asia, joka ei tunnu kehittyneen sukupolvien aikana on yritysten kyvyttömyys reagoida huonoon esimiestyöskentelyyn. Jos siihen auttaa rukoilu, hyvä niin, mutta pääasia on saada työpaikoille positiivinen ilmapiiri.
6 kommenttia:
Olen täsmälleen samaa mieltä viimeisen lauseen kanssa. On kuitenkin vähän keinotekoista puhua yleisellä tasolla, että on pääasia saada "työpaikoille" positiivinen ilmapiiri, kun työpaikkoja on aika monta erilaista ja yhtä monta niiden ilmapiiriin vaikuttavaa asiaa.
Itse en laittaisi kaikkea automaattisesti huonon esimiehen piikkiin. Hänenkin toimintamahdollisuutensa ovat rajatut. Lisäksi uskon vaivatta, että "työntekijöiden yleinen ilmapiiri" on useilla työpaikoilla vajonnut keskimääräin lähelle neuvostoliittolaista tasoa, jolla millään itse työpaikalla tehtävällä toimella ei ole mitään vaikutusta, koska valtion systeemi on sellainen, että itse ei voi omaan asemaansa ja osaansa vaikuttaa.
Itse pitäisin työpaikoilla vallitsevaa yleistä huonoa ilmapiiriä lähinnä fascistisen hyvinvointivaltion tuotoksena, joka tuhoaa kaiken inhimillisyyden joka paikasta, mihin saastaisen kouransa ulottaa.
t. Pörri
Jotain tuollaista yritin hahmotella kirjoituksessani. Meillä on ihan sama mikä on terveydenhuollon rooli työpaikalla niin kauan kun henkinen ilmapiiri maassa on polvillaan. Työterveyteen kulminoituu liberaalin fascismin olemus, kun esimiehenä voi toimia vaikka minkälainen Kapo, ja tärkeintä on vain tuottavuus. Tai oikeammin veronmaksukyky valtiolle.
Henkinen ilmapiiri tässä maassa kaipaa remonttia, ja huono esimiestyöskentely on mahdollista niin kauan kuin johtamisessa painotetaan työkykyä eikä työntekijää ja hänen henkistä resurssiaan. Kärjistäen sanottuna, hoidetaan sairauksia eikä potilaita.
Myönteisille kokemuksille ja sitä kautta myönteiselle ilmapiirille lienee tärkeää, että ihmiset saavat todeta, että voivat itse saada jotain aikaan. Jotta heidän omat onnistumisensa vaikuttavat menestykseen, ja että siitä saa tuntuvan lisähyödyn itselleen.
Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka yhteiskunnan toimesta on painettu alas, tehty jopa laittomiksi. Seurauksena on kateuden ja kyttäilyn ilmapiiri vanhemmilla ihmisillä ja täydellinen preka-eetu -välinpitämättömyys nuoremmilla, joille ei kukaan ole selittänyt työn ja toimeentulon välistä yhteyttä edes yleisellä tasolla.
En tiedä onko Suomessa tutkittu asiaa tällä tavalla, mutta ameriikan ihmemaassa on, jossa on seurattu tuloeroja eri kriteerein (mm. koulutus, rotu, uskonto ym.) mutta myös seurattu keitä ne ihmiset ovat. Tämä on tärkeää. En muista tarkkoja lukuja, mutta siellä on todettu jotain sinnepäin, että vuonna x alimpaan tulodesiiliin kuuluneista kuuluukin kolme-neljä porrasta ylemmäs vuonna x+5 ja vuonna x+10 90% aiemmin alimpaan tuloluokkaan kuuluneista on onnistunut parantamaan asemaansa. Niin sen pitääkin olla. Eihän nyt jollain lukiolaisella voi olla samat tulot kuin jollain ammattilaisella tai asiantuntijalla tai johtajalla.
Suomessa juuri voivoteltiin, miten epätasa-arvoisesti tulot jakaantuvat niinkin lähekkäin olevien paikkojen kesken kuin Otaniemi ja Westend. Voi hyvä Sylvi.
Menestyvän ja onnellisen yhteiskunnan, semmoisen, jossa vallitsee hyvä työilmapiiri, perusta on siihen kuuluvien yksilöiden elämän tarkoitus tulla onnelliseksi pääsemällä eteenpäin moraalisesti kestävällä tavalla, so. vapaudessa ja vastuussa ja juuri tämän hyvinvointivaltio kaikkein tehokkaimmin torpedoi.
Kuten jokainen sukupolvi jokaisena vuotena elämässään, koemme ja elämme nyt käännekohtaa historiassa, jossa valitaan ihmisyyden ja pimeyden voimien väliltä.
t. Pörri
Ennalta ehkäisevä terveydenhuolto on järkyttävän kallista ja sen tehoa on äärimmäisen vaikea mitata.
Jos pelkästään kolesterolilääkkeillä pitää hoitaa noin 8 000 potilasta, jotta yksi aivoinfarkti vältettäisiin, miten monta ihmistä pitää pakottaa harrastamaan taukojumppaa, jotta edes yksi lievä sairas vältettäisiin.
Ennalta ehkäisevät terveydenhuolto on samanlainen hokema kuin ilmastonmuutos. Se on oiva keino rajoittaa yksilönvapauksia sekä luoda byrokratiaa.
- lääkäri -
Hyvä kirjoitus. Pörrin kommentti oli paikallaan. Olen minäkin törmännyt työterveyshuollossa siihen, ettei työterveyshenkilöstöllä ole oikein ollut kanttia puuttua edustamansa työnantajan sairautta lisääviin käytäntöihin vaikka ovat olleet niistä tietoisia ja niihin puuttuminen olisi jo lääketieteellisestikin ollut perusteltua. Eli "Sen lauluja laulat jonka leipää syöt" pätee tässäkin.
Pörri on ihan oikeassa, että moraali on se tekijä, joka antaa mahdollisuuden onnelliseen elämään. Ihminen ilman moraalia on kuin koira, josta näkee onko se onnellinen vaiko ei, mutta eläin ei itse ymmärrä, mikä sen tunnetiloja muuttaa.
Lääkärin kanssa samaa mieltä ennaltaehkäisevän terveydenhuollon toivottomuudesta. Ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa on tehty jostain 70-luvun alusta alkaen (vai jopa aikaisemmin?), mutta tulokset ovat olleet sen verran laihoja, etteivät yrityksetkään ole siitä olleet kovin innostuneita maksamaan. Nyt jälleen valtio ja lainsäädäntö puuttuvat peliin, ja pakottavat yhtiöt ottamaan kontolleen jälleen uuden kustannuksen.
Igorin "kenen leipää syöt sen tansseja tanssit" -lausahdus pitää kutinsa muilta osin, paitsi että meillä siis valtio pakottaa yhtiöt jatkossa ennaltaehkäisevään työterveydenhuoltoon yritysten omilla rahoilla. Nykymeno on kuin Italiassa tai natsi-Saksassa, jossa yhtiöt kantoivat "yhteiskuntavastuutaan" iloisena tai tulivat sosialisoiduiksi. Liberal Fascism rules.
Eikä siinä siis muuten, mutta kun yrityksissä olisi oikeasti jotain tehtävissä työtyytyväisyyteen hyvällä johtamisella, mutta sen sijaan ongelmia ratkotaan puuttumalla pitkäaikais-, mentaali- ja tukielinsairauksien ennaltaehkäisyyn (mikä ei edes toimi ja on pirun kallista!).
Lähetä kommentti