lauantai 19. lokakuuta 2013

Maahanmuuttopolitiikkaa vuodelta 1945


Puna-armeija vapauttamassa Puolaa

Puolassa on noussut kohu, kun Puna-armeijan Puolan natsien vallasta vapauttamista juhlivan muistomerkin viereen oli puolalaistaiteilija Jerzy Bohdan Szumczyk lisännyt oman taideteoksensa. Nyt Szumczykkiä odottaa melkein seppolehtomainen kahden vuoden linnakeikka, koska kuvassa oleva punasotilas repii maassa makaavaa, viimeisillään raskaana olevaa naista hiuksista levittäen samalla tämän jalkoja erilleen. Yleisesti on tiedossa, että Saksan hyökättyä lähintä liittolaistaan, Stalinia, vastaan molemmat armeijat aloittivat totaalisen sodankäynnin, jossa niin siviilejä kuin sotilaitakin kohdeltiin täysin häikäilemättömästi. Neuvostoliittohan ei kuulunut Geneven kansainväliseen sotavankien kohtelua säätäneeseen sopimukseen, joten periaatteessa Saksaa eivät sopimuksen määräykset sitoneet, ja Puna-armeija puolestaan osoitti ettei sitä kiinnostanut sopimuksen ehdot sen enempää omien, vihollisten tai siviilienkään osalta. Arvioiden mukaan Puna-armeija levitti siemennestettään miljooniin valtaamillaan alueilla asuviin naisiin luoden suurisuuntaisen geenien hyökyaallon idästä Keski-Eurooppaan. Monikulttuurisuuden ensimmäinen vaihe, josta ainakin Ruotsissa yritetään ottaa jotain oppia tänä päivänä, kuten Matinpoika hyvin paljastaa suomennoksessaan.

Kuten Spiegelin uutisen lopussa todetaan, Venäjällä puna-armeijan toiminnan arvostelu on edelleen tabu - kielletty puheenaihe. Meille suomalaisille kahden vuoden linnakeikka puna-armeijan arvostelusta ei ole mikään uutinen (Muhammedin pilakuvista suomalaisiin tabuihin 3.10.2013), ja jopa kansanedustajia erotellaan puolueista hänen tuttaviensa käsitellessä (sic!) tulenarkaa aihetta.


Seppo Lehto vilauttaa stalinin urkuja

Puna-armeijan "voitokkuus" perustui kolmeen tekijään: Venäjän loputtomaan maa-alueeseen, Yhdysvaltain materiaaliseen apuun ja Stalinin osoittamaan täydelliseen piittaamattomuuteen omien joukkojensa kohtalosta.



Puna-armeija on erinomainen esimerkki siitä, kuinka voittajat kirjoittavat historian. Vaikka natsiarmeijan toimet siviilejä kohtaan jäävät kaiken ymmärryksen alapuolelle, ei puna-armeija ollut millään muotoa yhtään sitä parempi. Stalinin vastenmielisin teko oli omasta mielestäni Varsovan kapinallisten jättäminen ilman apua kriittisellä hetkellä. Stalinin ihmisviha muistuttaa suuruudeltaan nykyisten vihreiden misantropiaa, eikä ihme olekaan että juuri Vihreät kammoksuvat eniten kansallissosialismin symboleita.

21 kommenttia:

nimimerkki kirjoitti...

Hyvä ja asiallinen kirjoitus. On jopa surullista että maamme sijaitsee tuon hirviön naapurina, joka oli on kaiken maallisen pahuuden alku ja juuri. Itse tajusin tämän asian jo nuorena ja olen taistellut kommunistista pakkovaltaa ja aivopesua vastaan elämässäni, siinä jotenkin onnistuenkin. En tiedä millaista idänpolitiikkaa noiden pirulaisten kanssa tulisi harjoittaa. Mitä mieltä sinä olet? Onko Nato välttämätön pakko suomalaisille, pohjoismainen puolustusyhteistyö vai mikä vaihtoehto?

Ironmistress kirjoitti...

Ruukinmatruunasta tuli ateisti nelivuotiaana.

Ruukinmatruuna oli saanut kuulla toisesta maailmansodasta ja Stalinin hirmutöistä ja kommunismin ihmisvihasta. Hän rukoili Jumalaa, että alkaisi ydinsota ja että koko Neuvostoliitto tapettaisiin sukupuuttoon. Olihan Jumala käskenyt hävittämään amalekilaisetkin, miksei sitten Neuvostoliittoa - joka oli monin verroin pahempi?

Ydinsotaa ei tullut. Jumala oli pettänyt ruukinmatruunan. Jumala salli pahuuden kukoistaa ja pahuuden voittaa. Jumala oli joko heikko, välinpitämätön, ilkeä tai häntä ei ollut olemassa.

Ruukinmatruuna kielsi äitiään lukemasta enää iltarukousta. Äippä ei ollut huvittunut, mutta ruukimatruuna piti päänsä.

Kumitonttu kirjoitti...

Onko Nato välttämätön pakko suomalaisille, pohjoismainen puolustusyhteistyö vai mikä vaihtoehto?

Asevelvollisuusarmeija. Jos maasta ei löydy riittävästi puolustustahtoa, ei se - valitettavasti - ole puolustamisen arvoinen.


Jumala oli pettänyt ruukinmatruunan.

Vain antamansa lupauksen voi pettää, enkä usko että Ruukinmatruunalle oli luvattu tänne syntyessään yhtään mitään. Kaikki syntymän jälkeiset itse itselleen luodut odotukset ovat Jumalasta/jumalista täysin riippumattomia.

Anonyymi kirjoitti...

Mikä olen sitä mieltä että Natoon liittyminen olisi lähinnä merkityksetöntä. Toki sillä olisi jonkinlainen hyökkäystä ehkäisevä vaikutus, mutta toisaalta voidaan kysyä millaisessa tilanteessa Venäjä hyökkäisi EU-maan kimppuun – sotilasliitossa tai ei.

Ainoa kuviteltavissa oleva tilanne olisi laajamittainen sota länttä vastaan. Kyseisessä tilanteessa muiden Nato-maiden intresseissä ei olisi puolustaa etäistä rajamaata, joka on länsimaiden huoltoyhteyksien kannalta saari, mutta vihollisen näkökulmasta mannerta.

Venäjältä ei menisi kuin päiviä miinoittaa koko suomenlahti niin, ettei yksikään alus pääsisi siitä kulkemaan. Ruotsin rata katkaistaisiin yhdellä pommituslennolla. Lännen olisi hyvin vaikeaa kiistää Venäjältä ilmaherruus ilmatilassamme ja massiivisella kampanjalla sitä uhkaisi merkittävien kalusto- ja miehistö tappioiden kärsiminen, jotka olisivat poissa tärkeämpien kohteiden puolustamisesta.

Todellisuudessa Nato siis joka tapauksessa linnoittautuisi pohjanlahden länsirannikolle ja uhraisi Suomen puolustuskelvottomana.

Suomen johdolle Nato-jäsenyys toimisi kuitenkin valheellisena turvana. Siitä tulisi helposti kuvitteellinen isoveli, jonka selän takaa on helppo huudella Venäjälle ja aiheuttaa merkittävää haittaa viennillemme.

Pahimmillaan moinen ylimielisyys jopa lisäisi maamme todennäköisyyttä joutua tuittupäisen naapurimaamme sotilaallisten toimien kohteeksi.

Siis yhteenvetona: hyödyt Natoon kuulumisesta olisivat pienet ja haitat pienet. ±0, eli nykytilannetta ei kannata lähteä muuttamaan.

Kumitonttu kirjoitti...

Ainoa kuviteltavissa oleva tilanne olisi laajamittainen sota länttä vastaan

Tähän nojaa nykyinen puolustusoppimme, joten lienet oikeilla jäljillä. Tässä tilanteessa Suomen ilmavoimat kykenisivät puolustautumaan riittävän pitkään (muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen) sotatilan lopettamiseksi. Yhtäkään sotaa ei voi voittaa ilman maataistelujoukkoja, joten ilmaherruuden menettäminen sodan loppuvaiheessa ei olisi katastrofi. Pääasia on puolustustahto, ja sitä mittaa asevelvollisten määrä. Jos asevelvollisuus lopetetaan ns. yleisön pyynnöstä, niin Venäjä ymmärtää kyllä annetun viestin.

tikkablog kirjoitti...

Kun mietitään kenen historian henkilön kanssa haluaisin lähteä bisselle niin Josef-setä tulee ensimmäisenä mieleen. Lieneekö maa kipeämpää kaveria päällään kantanut.

nimimerkki kirjoitti...

Kiitokset vastauksista.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu Kumikselta. Voittajat kirjoittavat historian ja voittajien lakeijat uskovat sen mitään kyseenalaistamatta.

Joku voi tietysti perustella uskomustaan sillä perusteella että Saksahan aloitti, ja se peruste saattaisi toimiakin, ellei Neuvostoliitto olisi hyökännyt jo valmiiksi pinteessä olevan Puolan selkään syyskuussa 1939 ja siinä sivussa sitten joukkomurhannut Katynissa parikymmentä tuhatta puolalaista. Plus sitten saman vuoden marraskuussa hyökännyt Suomen kimppuun. Molemmat olivat pelkkiä ryöstöretkiä. Niitä ei voi perustella sillä, että Saksa sitten hyökkäsi NL:n kimppuun paljon myöhemmin.

Varsovan kansannousu oli hyvä esimerkki siitä, että Stalin oli päättänyt ryöstää Euroopasta mahdollisimman paljon ja sovjetisoida ryöstämänsä maat. Siksi mies jätti puolalaiset kuseen ja antoi saksalaisten tapattaa toimintakykyisimmän puolalaisporukan omasta puolestaan.

Muuten, blogger temppuilee, tämä kommentti saattaa tulla useampaan kertaan.

vieras kirjoitti...

He pääsivät natseista eroon mikä oli hyvä, mutta tilalle tulivat neuvostojoukot jotka jäivät pitkäksi aikaa koska halusivat ylläpitää kommarimeininkiä. Aiemmin Stalin taisi sanoa että "vallankumous ei ole vientitavaraa" eli kommarimeininkiä ei tule viedä. Näköjään mieli muuttui.

Israel on sotilaallisesti puolueeton mutta sillä on vahvat asevoimat ja tiedusteluorganisaatiot. Israel ostaa aseita USA:sta, se saa USA:sta aseita ilmaiseksikin, ja saa jopa rahaa USA:lta. Se saa myös tiedustelutietoja USA:lta. Silti Israel sotii itse ja yksinään.

Suomi voisi teoriassa tai miksei käytänössäkin olla niinkuin Israel. Tällöin pitäisi puolustusbudjetin per capita olla samaa tasoa kuin Israelissa eli 2,5-3-kertainen verrattuna siihen mitä se on yleensä ollut. Tällöin Venäjä ei ehkä olisi niin halukas mölyämään. Nytkin Suomen suhteet Venäjään ovat paremmat kuin Israelin suhteet edes niiden kanssa joilla sillä on diplomaattisuhteet eli Egypti, Jordania ja Turkki. Jos Suomi olisi "pohjoisen Israel" niin suhteet saattaisivat jopa parantua Venäjän kanssa. Myös Kiina pärjää Venäjän kanssa vaikka Kiinalla on isommat asevoimat kuin kenelläkään.

vieras kirjoitti...

Unohdin mainita että IDA:n toteamuksen jonka voin allekirjoittaa.

Siirsin samantien ulkopoliittista linjaani selkeästi Venäjälle myönteisempään suuntaan, vielä siitä mitä lännen toilailut Arabikeväässä ja nyt Syyriassa ovat sitä siirtäneet. Perusasioista ei kuitenkaan tingitä, vaan edellytän edelleen Tarton rauhan rajoja ja Salpalinjan vahvistamista vihoviimeisenä puolustuslinjana.

tikkablog kirjoitti...

Kertakaikkisen karmea tuo puolalaisten kohtalo Stalinin käsissä. Jos jollain on vielä näkemättä Katyn-leffa niin suosittelen. Ei mitenkään iloinen ja piristävä elokuva mutta kannattaa katsoa:
http://www.imdb.com/title/tt0879843/

Vielä koittaa aika että Neukkulan rikoksista ihmisyyttä vastaan voidaan puhua avoimesti.

Kumitonttu kirjoitti...

Ykä, pitää muistaa että Hitler ja Stalin olivat liittolaiset. He olivat sopineet Itä-Euroopan jaosta jo ennen Saksan hyökkäystä Puolaan. Saksan hyökätessä neukkulan sotilailta saatiin talteen kirjeitä, joissa nämä ilmoittivat kotijoukoilleen uskovansa viettävän joulun Berliinissä. Neukkula valmisteli hyökkäystä Saksaan, mutta eipä tästäkään asiasta paljoa ääntä pidetä.

Kumitonttu kirjoitti...

Vieras, tässä hyvin mielenkiintoinen Washington Postin David Ignatiuksen kolumni siitä, miten Turkki käänsi selkänsä Israelille ja myi 10 agenttia Iranille.

Kumitonttu kirjoitti...

Tikka, tunnen yhden volgansaksalaisen, joka aina muistaa jossain vaiheessa keskusteluamme korostaa, ettei hän pidä venäläisistä. Puolassa tunteet ovat samanlaisia, eikä voi kyllä syyttää.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Kumis, tiedetään. Esim. eikös se edesmennyt Erkki Nordberg kirjassaan maininnut, että vuonna 1941 puna-armeija oli hyökkäysryhmityksessä. Ja sen takia kesti niin pitkään, että saivat puolustuksen pelaamaan.

Kumitonttu kirjoitti...

Nordbergin näkemys oli ehkä hiukan värittynyt, sillä Saksan itäisen armeijan komentaja Kurt von Tippelskirch omissa muistelmissaan (Toisen maailmansodan historia, 1950) kertoo, että Neuvostoliitto sai vihiä Saksan sotilaallisen painopisteen siirtymisestä itään jo vuoden 1940 lopulla. Silti Stalin ei halunnut aloittaa sotaa vaan ostaa aikaa, ja se tapahtui toimittamalla Saksalle materiaalia ja varomasta tarkasti ettei paljasta omaa valmistautumattomuuttaan.

Saksa tiesi kyllä - ainakin Tippelskirchin mukaan - että Stalin otti asevoimien johdon itselleen ja siirsi sotatuotantoa Uralin taakse. Saksan intressissä oli vain huolehtia, ettei neuvostotiedustelu saa selville tarkkaa hyökkäyspäivää. Senkin se kyllä sai selville, mutta Stalin ei uskonut.

Ilmeisesti siis Stalin valmisteli hyökkäystä, jonka aloitusaika olisi ollut ehkä 1942 tai viimeistään 1943.

Kari kirjoitti...

Kyllähän Stalinin ja kumppanien tavoite olla viedä vallankumousta joka ilman suuntaan. Kun Puolassa 1920 epäonnistuivat, niin oli pakko tyytyä sosialismiin yhdessä maassa. Tämä oli yksi keskinäisten riitojen syy. Trotski ajoi jatkuvaa vallankumousta, Stalin oli pragmaatikko ja kannatti voimien keräämistä. Hän lopulta voitti ja lähetti hävinneet vankileireille tai hautaan.
Ilman Lend-Lease-apua olisi sota kestänyt paljon kauemmin, mahdollisesti Saksa olisi voittanut. Tosiaan, Yhdysvalloilla oli pelin paikka.

Kumitonttu kirjoitti...

Hitlerin suunnitelma Stalinin kaatamiseksi meni reisille kun Englanti julisti sodan Puolan valtauksen jälkeen. Kun meni hullu vielä julistamaan sodan Yhdysvalloille, olisi yhtä hyvin voinut ampua jalkaansa tasoituksen vuoksi. Stalin piti toukokuussa 1941 puheen sota-akatemian valmistujaisissa todeten, että Neuvostoliitto tulee kukistamaan sotilaallisesti Saksan. Puhetta ei luonnollisesti julkaistu sanatarkasti Pravdassa Saksan lepyttelemiseksi.

GM kirjoitti...

Mannsteinin Menetetyt Voitot kirjassa kenraali selvästi totesi, että Saksassa pelättiin yleisesti bolsevikkien offensiivia ja Hitler oli tästä erityisen vakuuttunut. Hitler halusi ehdottomasti päästä hyökkäämään ensin ja Saksan ylin sodanjohto oli asiasta samaa mieltä.

Kannattaa muuten lukea tuo kirja. Melko valaiseva monelta osin.

IDA kirjoitti...

Aika mielenkiintoista on se, kuinka sodan voi voittaa sotimatta. USA on periaatteessa Japanin taskussa. Jenkkien ainoa ulospääsy on kaikkien kansainvälisten sääntöjen hylkääminen, Siitä pienet, vinosilmäiset ystävämme eivät pidä.

Tarton rauha 14.10.1920 kirjoitti...

Katsokaapa pelkästään karttoja ennen vuotta 1939 ja 1945 jälkeen

Siinä nähdään yksinkertaisesti, kuka ryösti ja keltä. Puolaakin lykättiin 200 km länteen, samalla vieden isommat alueet idästä

Seppo Lehto