Halla-ahon lausumasta nousi kamala häly, koska hän ei lainsäätäjänä saa yrittää vaikuttaa tuomioistuimen päätökseen - varsinkaan yksittäistapauksessa. Oikeusoppineiden pitkät rivit nyökkivät kuin juutalaiset itkumuurilla, että Halla-aho teki kardinaalivirheen. Eihän se ole sopivaa, että lakia säätävä henkilö ottaa kantaa, minkälaisia muutoksia hänestä lakeihin pitäisi tehdä. Moinen väite osoittaa melkoista arvostelukyvyttömyyttä kansanvallan toimintaperiaatteesta, mutta eipä meidän lakimiesarmeijamme ole sellaisista asioista ennenkään piitanneet.
Asia, johon kiinnitin huomiota heti tuomion nähdessäni oli päiväsakkojen määrästä (50 kpl) johdettu sakon määrä (400 euroa). Nyt myös Suomen Kuvalehti on huomannut, että Halla-ahon saama tuomio perustuu hänen tuloihinsa vuonna 2010, jolloin käräjäoikeus antoi päätöksensä. Laki antaa tuomioistuimelle mahdollisuuden arvioida tuomitun tuloja, jos ne ovat oleellisesti muuttuneet viimeksi vahvistetun verotuksen jälkeen, kuten tässä tapauksessa Halla-ahon päästyä kansanedustajaksi 2011.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske myöntää, että asiassa on tapahtunut selvä inhimillinen virhe, josta otetaan oppia:
"Jos vahinko on päässyt tapahtumaan, siitä pitää viisastua. Mutta olisihan sitä toivonut, että tämä sakkoasiakin olisi mennyt toisella tavalla.”, Kalske määrittelee.Kuten Kalske siis autuaasti tunnustaa, Korkein oikeus on tehyt tuomiossaan selvän virheen. Kysytäänpä tämän uuden tiedon valossa, onko Korkeimman oikeuden päätökset sellaisia virheettömiä oraakkelin totuuksia, joissa oikeus toteutuu?
Illman siis jo aiemmin totesi, että
Korkein oikeus on vetänyt rajan joka osoittaa miten pitkälle sillä joka arvostelee vallanpitäjiä on oikeus provosoida ja liioitella.ja ottaneensa niskalenkin niistä, jotka arvostelevat virkakoneistoa, nyt myös Kalske ripustaa julkisesti saamansa mitälin kaulaansa:
”Tässä jutussa euromäärät eivät ole lopputuleman kannalta keskeisin asia. Tärkeintä on se, että KKO antoi asiassa tuomion ja se vastaa syyttäjän käsitystä.”Tärkeintä ei varmasti ole tai voi olla se, että tuomio vastaa syyttäjän käsitystä. Syyttäjä edustaa kansaa, syyttäjän tehtävä on kansalaisten hengen ja omaisuuden suojeleminen. Syyttäjän tehtävä ei ole vainota kansalaisia, jotka esittävät mielipiteitään vallitsevan politiikan huonoudesta ja vaarallisuudesta.
14 kommenttia:
En olisi ihan varma onko syyttäjä edustamassa kansaa. Vaikka en ole mikään sokea tai kritiikitön Yhdysvaltain ihailija siellä on periaatteessariippumattomat tuomarit mm tasapainottamassa ja puolustamassa kansaa vahvemman osapuolen eli valtion pakkovaltaa vastaan. Meillä tuomioistuimien tuomarit tuntevat olevansa valtiovallan pakkovallan jatkeena joiden tehtävä on panna kansalaiset järjestykseen. Siis ei panna valtiovaltaa järjestykseen vaan panna kansalaiset järjestykseen. Jos vertaisin syyttäjiä johonkin niin korkeintaan lynkkaushaluisiin kansalaisiin. Ikävää on, että tuomioistuimet (usein vielä 1 tuomarin kokoonpanossa!) tuntuvat tuomitsevan syyttäjän mukaan sen enempää itse asiaa enää ajattelematta. Ehkä se on kaikkein helpointa ison juttutulvan edessä.
Syyttäjä saa kansalta palkan, joten kyllä siinä mielessä hän edustaa kansaa. Amerikassa tuomarit, samoin kuin seriffit äänestetään virkoihinsa neljäksi vuodeksi. Tällä tavallahan moni kuvernööri on noussut valtaan. Olemalla esimerkiksi jonkun pienen piirikunnan syyttäjä, joka on saanut muka jotain merkittävää aikaiseksi.
Tuo vertaus lynkkaushaluisista kansalaisista on itse asiassa varsin osuva!
KT: Saa ne tuomaritkin palkan kansalta!
Korkeimman oikeuden tuomarit ovat ainakin eliniäksi nimitettyjä Yhdysvalloissa. Valitaanko alempien tuomioistuimien tuomarit vain 4 vuoden määräajoiksi oli minulle uutta. Syyttäjät ja sheriffit ovat asia erikseen. Heidät tiesin valittavan vaaleilla.
Tuomari edustaa kansaa samalla tavalla. Tai yleensä kylläkin valtaapitävää eliittiä, mutta filosofisesti ajatellen.
Alemmat tuomarit valitaan Usassa vaaleilla määräajaksi, osavaltioissa eri tapoja. Täällä asiasta tarkemmin:
Tuomaritkin ovat ihmisiä, ja heillä on taipumus sekaantua lainsäätämiseen antamiensa ennakkotapausten kautta. Meillä täytyy olla joku keino päästä heistä eroon, jos aheidän päätöksensä eivät vastaa kansan oikeustajua.
Hyvin sanottu.
KT: Kävin lukaisemassa tuon linkkisi. Kyllä jenkeissäkin näyttäisi perustuslain pääsääntö olevan 'the writers of the Constitution specifically made federal judges life-time appointments. However, the other school of thought is that, not being elected, judges can become out of touch with the people.' eli liittovaltion tuomarit nimitetään eliniäksi.
Ehkä tuo jenkkilän systeemi on parempi kuin meidän. Ehkä jury-systeemi ja määräajoin pidettävät vaalit pitävät tuomarit virkeinä.
Mutta olipa hyvä että tuli päivitettyä tuossakin asiassa tietoja.
Tuossa siteeraamassasi puhuttiin 'kansan oikeustajusta'. Minusta se on vaarallinen ja epämääräinen käsite kun seuraa miten median lukijoissa herää milloin minkäkin uutisen jälkeen mitä hurjimmat lynkkausmielialat. Jos kansan oikeustaju saisi päättää meillä olisi varmaan kuolemantuomio vieläkin voimassa.
Usassa Korkeimman oikeuden tuomarit ovat pysyviä, jotta heihin eivät poliittiset tuulet niin vaikuttaisi, mutta alemmilla tasoilla virka on määräaikainen. Osin tietysti siksi, että common-law -järjestelmässä tuomari luo lakia toisin kuin meidän järjestelmässämme.
Kansan oikeudentajussa ei ole mitään vaarallista tai epämääräistä. Se on sellainen kuin se on ja muotoutuu hitaasti ajan mittaan. Minustakin kuolemantuomio saisi olla voimassa, vaikka vastustankin kuolemantuomioita. Ymmärrän hyvin, että joku Breivik pitäisi tappaa - ehdottomasti. On irvokasta pitää häntä hengissä ja vapauttaa 13 vuoden päästä. Voidaan kai hänet sitten tuomita "oman etunsa takia" pysyvästi vankilaan tai mielisairaalaan, mutta sellaiset tuomiot ovat vielä älyttömämpiä kuin kuolemantuomio, koska ne ovat parin virkamiehen mielivaltaisia päätöksiä ilman todellista mahdollisuutta valittaa.
Se mikä on sopiva tuomio mihinkin lainrikkomukseen, on pohjimmiltaan subjektiivinen mielipidekysymys ja viime kädessä päätettävissä oleva asia.
Ei kai Igor väheksy tavisten kykyä arvioida minkä tyyppinen rangaistus sopisi mihinkin? Käsitys siitä että vain oikeusoppineet ja oikeusviranomaiset osaavat arvioida tuomioiden sopivuutta, se osoittaa asiantuntijauskovaisuutta ja väheksyy tavisten päättelykykyä. Demlalaiset eli marxilaisen oikeuskäsityksen omaavat oikeusoppineet käyttävät tuota ilmaisua että "kansan oikeustajun mukaiset tuomiot johtavat lynkaauksiin tms".
Tuomioista ja rangaistuksista voitaisiin vaikka äänestää yleisissä kansanäänestyksissä. Olisi silloin ainakin suora demokraattinen ratkaisu tuomiolle.
Joskus taviksella on parempi kyky arvioida rikosta ja rangaistusta kuin oikeusoppineella. Tavis ajattelee ja tekee havainnot ja johtopäätökset maalaisjärjellä. Tavis ei sorru saivartelemaan lakipykälillä, oikeusfilosofialla tai oikeuskäytännöillä tms. muilla oikeustermeillä. Meinaan että joskus oikeusoppineet tuntuvat olevan elitistisiä norsunluutornissa majailevia hyväveli-kerholaisia joilla ei ole käsitystä tavisten ajatustavoista, tavisten elämästä eivätkä ne edes välitä taviksista vaan päinvastoin väheksyvät heitä.
Oikeusoppineet ja oikeusviranomaiset ovat ihmisyksilöitä joilla jokaisella on oma elämänkokemus ja kokemuspiiri, järki tai järjettömyys, viisaus tai typeryys, äly tai tyhmyys, tunteet tai tunteettomuus, aatteet tai aatteettomus, periaatteet tai periaatteettomuus, arvot tai arvottomuus, vakaumus tai vakaumuksettomuus, ja kaikki nuo vaikuttavat jollakin tavoin siihen miten he työskentelevät ja millaisia päätöksiä tekevät. He eivät ole mekaanisisia robotteja.
Olipa hyvä kommentti - kiitos! Ei mitään lisättävää.
Pitää täsmentää ettei Vieraalle jää väärää kuvaa. En minä halveksi millään tavoin tavisten kykyä arvioida rangaistuksia. Uskon hyvin, että lautamiehiksi valittavat tavikset (niin ovatko pikkupoliitikot taviksia?) tekevät parhaansa jotta tuomio olisi oikeudenmukainen. Ongelmana lautamiesjärjestelmässä on, että siellä on voimakkaita vaikuttajapersoonia, jotka dominoivat ja hiljaisemmat ja vähemmän rohkeat lautamiehet antavat periksi. Mutta uskon kansan terveeseen oikeustajuun. Sen sijaan tuomareiden oikeustajuun en välttämättä usko ja jaan monet vieraan esittämät näkökohdat.
Kun puhun suuren yleisön lynkkausmielialoista niin ehkä teen väärin ja yleistän esimerkiksi iltapäivälehtien rikosuutisia siellä affektinomaisesti lynkkaushengessä kommentoivat ilman muuta tietoa kuin iltapäivälehden muutaman rivin uutinen - ja nimitän heitä kansaksi ja heidän lynkkaushenkeään kansan oikeustajuksi.
Mutta kun puhutaan kansan oikeustajusta niin käsite on aika epämääräinen ja abstrakti. Missä se kansan oikeustaju oikeasti manifestoituu? Siinäpä kysymys.
Suomalainen lautamiesjärjestelmä ei toimi, ja siksi sitä kai ajetaankin alas. Suurempi ongelma ovat nämä jyrkivirolaiset, joiden poliittinen agenda on vaientaa tuomitun oikeus ilmoittaa mielipiteensä.
Olen aiemminkin todennut, että kansanedustajat eivät saa nousta moraaliltaan ylivertaisiksi muihin kansalaisiin nähden, koska silloin siirrymme neuvostomalliseen diktatuuriin. Pelottava ajatus, jos poliitikot eivät syyllistyisi laittomuuksiin.
KT: Lautamiesjärjestelmä on vuosikymmenet hiertänyt lähinnä ammattituomareita. Ja lisää se alkoi hiertää kun jokaisen lautamiehen äänen painoarvo muutettiin samanarvoiseksi kuin ammattituomarin. Siinä on ongelmansa mutta niin on esimerkiksi yhden tuomarin kokoonpanoissakin. Lautamiesjärjestelmällä on puoltajansa.
Ihan varmasti. Isompi ongelma kaiketi on se, että lautamiespaikat jaetaan jotenkin puoluepoliittisesti. Olen ymmärtänyt, ehkä väärin, että puolueet nimeävät lautamiesehdokkaansa, joista lopulliset lautamiehet valitaan.
KT: Olet oikeassa. Joskus sanottiin leikillisesti, että lautamieheksi valittavan pitää osata nukkua kuorsaamatta silmät auki. Nukkua piti siksi ettei häiritse tuomaria, silmät auki siksi että näyttäisi seuraavan oikeudenkäyntiä ja kuorsaamatta samasta syystä.
Joo. Puolueet valitsevat nuo ehdokkaat sellaisista kokeneemmista, palkittavista rivijäsenistä, jotka joutavat istumaan käräjillä päiväsaikaan pientä kahvirahakorvausta vastaan.
Käytännössä ne ovat puoluepolitiikassa jotenkin ansioituneet ja tarvitsevat palkitsemista. Ansioituneet vaikkapa jakamalla omassa puolueosastossaan vaalimainoksia tms.
Moni muukin systeemi on ongelmallinen juuri tuon puoluevallan vuoksi. Miten puolueista riippumattomat kansalaiset saataisiin organisoitumaan mm tuon kaltaisia juttuja varten? Siinä pohdintaa.
Miten puolueista riippumattomat kansalaiset saataisiin organisoitumaan mm tuon kaltaisia juttuja varten?
Ei millään. En usko, että puolueet luovuttaisivat vallan kansalaisille. Ajatus on aivan pähkähullu. Ainoa toivo olisi saada uusi perustuslaki, mutta kukas sen säätääkään - niinpä, puolueet.
Varmaan syy, miksi muut puolueet vaativat nimenomaan Perussuomalaisia itseään hoitamaan Halla-ahon erottamisen hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä on juuri se, että he halusivat Persut puolueeksi puolueiden joukossa. Ei sillä väliä, mitä kansalaiset ajattelevat vaan sillä, että puolueet eivät saa puukottaa toisiaan selkään.
Kävin muuten eilen Taalintehtaalla. Ei ollut mikään voittajafiilis alueella.
Lähetä kommentti