Noin puisevan alun jälkeen päästään asiaan, eli Putiniin, Venäjän entiseen ja tulevaan presidenttiin. Nykyajan vladtepesiin, joka heitti vastustajiaan vankilaan ilmeenkään värähtämättä. Viime viikon Putin-dokumentissa näytettiin, kuinka Putin pani oligarkit allekirjoittamaan paperin, jossa he lupasivat kantaa yhteiskuntavastuuta. Kuten olen lukemattomia kertoja todennut, yrityksiltä vaadittava yhteiskuntavastu edustaa klassista fascistista poliittista näkemystä. Dokumentissa Putin tv-kameroiden edessä nöyryytti Oleg Deripaskaa, joka vahingossa pisti Putinin kynän taskuunsa. Tätä arojen gepardihattua entinen muumimamma niin kovasti halusi tavata, että antoi jopa lapsivaltuutetun hahmoon puetun suden vierailla lampaana maassamme.
Kuten tiedetään, Venäjän kansantalous lepää raakaöljyn, maakaasun ja eräiden muiden raaka-aineiden varassa. Vajaa 10 vuotta sitten puhuttiin, että raakaöljyn hinta voisi laskea alle 10 dollariin tynnyriltä. Sitten vihreät maailmanlopun ennustajat laukaisivat hiilidioksidiverollaan öljyn hinnan nousun, joka osoitti paljastavasti energian huonon hintajouston. Energiateollisuus käytti tilanteen taitavasti hyväkseen ja sai lopulta uskomatonta vetoapua velkakriisiin ajautuvien länsimaiden aiheuttamasta markkinoiden ylilikviditeetistä. Nyt öljyn hinta huitelee sadassa dollarissa tynnyriltä, missä on noin 1/3 ylilikvidin rahamarkkinan aiheuttamaa hintapiikkiä ja hieman pienempi osuus yleisen fosiiliseen polttoaineeseen kohdistuvan inhon tuomaa lisää.
Uusien öljy- ja kaasulähteiden käyttöönotto ja etsiminen tuli taloudellisesti mahdolliseksi, mikä Norjan esimerkin mukaisesti on yksipuolistanut alueen taloudellista perusteollisuutta. Enää ei kukaan puhu mistään oil-peakista eli tarjonnan pysyvästä alijäämästä. Venäjän kannalta tilanne on erityisen huolestuttava, koska sen valtion budjetti perustuu oletukseen, että öljyn maailmanmarkkinahinta säilyy yli sadassa dollarissa. En lähde arvioimaan, koska tuo taso pysyvästi alitetaan, mutta näin tulee käymään.
Maakaasun osalta tilanne on Venäjän kannalta vielä huonompi, jos mahdollista. Bloggari Anton Nikolenko kirjoittikin terävästi, että
Venäjän myymän kaasun hinta ei heilu kuten markkinahinnat, vaan se muutetaan tietyin väliajoin vastaamaan öljyn hintaa. Kaasun hinta vapailla markkinoilla ei kuitenkaan ole kohta neljään vuoteen seurannut öljyn hintaa. Nämä pitkäaikaiset sopimukset ovatkin Euroopalle äärimmäisen epäedullisia ja he ovat yrittäneet oikeusteitse päästä niistä eroon.Tämä on erittäin mielenkiintoinen havainto, sillä Vihreiden suuri nero, Osmo Soininvaara, on johdonmukaisesti jeesustellut sillä, kuinka maakaasu on halpaa. Se ei siis ole halpaa, jos sitä ostaa Venäjältä. Tätähän ei media tietenkään käsittele, mikä tukee blogien suosiota.
Venäjällä tehdään abortteja yhtä paljon kuin lapsia syntyy, 1.3 per nainen, mikä johtaa väestön vähenemiseen (po. 2.1/nainen). Enää joka kymmenes nuori mies kelpuutetaan palvelukseen erilaisten sairauksien runnellessa loppujen terveyden, kun vain yksi sukupolvi sitten hylättyjä oli puolet. Kahdessa sukupolvessa venäläisten määrä putoaa nykyisestä 140 miljoonasta alle sataan vuoteen 2065 tultaessa.
Amerikka poikkeuksellisena länsimaana tuottaa sukupolvi sukupolvelta riittävästi lapsia, ja siirtolaisuus tulee kaiken sen päälle. Uskonnollisuuden tiedetään korreloivan lasten määrän kanssa (kts. muslimimaat), ja Amerikkaa syytetäänkin eurooppalaisessa vasemmistossa "uskonnolliseksi fanatismiksi". Sinänsä kuvaavaa on se gaiauskovaisten ilmastoalarmistien huutelu, että lapsen tekeminen ei ole ekoteko vaan ympäristörikos. Eurooppalainen sosialistinen arvomaailma on Suomenkin nykyhallituksen päätöksen takana lasten kotihoidontuen lakkautuksessa yli kaksivuotiailta.
Suomen hallituksen ajaessa perhearvojen vastaista vasemmistolaista politiikka, luo Putin oikeutusta itse itselleen voimakkaan kansallismielisellä uhoamisella, joka perustuu armeijan näyttävään varusteluun. Miehiä ei tarvita aseisiin niin paljoa, jos armeijan sotaoppi eli doktriini perustuu valmiuteen ydinaseilla tehtävään ensi-iskuun, kuten se Venäjällä nykyisin perustuu. Pikkuruisen Suomen leikatessa omaa puolustustaan ja öljyn hinnan laskun painaessa Venäjän sisäpoliittisen nenän pinnan alle, voi tsaari Putinille tulla mieleen aloittaa arktisten alueiden falklandin sota Pietarin lähialueella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti