sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kaikkia ei voida valvoa

Penaali Jouko Juonala Ilta=Sanomista kirjoittaa (23.3.12 s. 26) Mohammed Merahia käsittelevän uutisen yhteydessä kovin, kovin poliittisesti korrektisti:
On helppo sanoa, että hänet olisi pitänyt pysäyttää. Euroopassa piileskelee kuitenkin useita tuhansia Merahin kaltaisia jihadisteja.
Jaa... No mutta toisaalta, tässähän on kuultu vuosia, että ainoastaan ääri-islamistit syyllistyvät silmittömään väkivaltaan. Eli suomeksi: Merahin kaltaisia ääri-islamisteja ei onneksi Euroopassa ole paljoa, joten tästä tulevasta entisestä yksittäistapauksesta ei tarvitse olla huolissaan.

Senpä takia onkin todella, todella mielenkiintoista lukea, kuinka Sanoma-konsernin lippulaiva arvioi Merahia ja hänen suhdettaan islamiin:
Merahin tuttujen mukaan mies ei ollut erikoisen uskonnollinen, vaan piti lähinnä jalkapallosta ja juhlimisesta.
Aivan - tragikoomista kyllä, toimittajien todistellessa Merahin tapauskovaisuudesta ja siitä, ettei "ääri-islam" ole nostamassa Euroopassa päätään, he ilmesesti huomaamattomuuttaan tulevat todistaneeksi vastajihadistien keskeisimmän huolenaiheen.

Eikä toista ilman kolmatta. Sanoma-konsernin Geo-lehden numerossa 2/2012 kerrotaan seuraavaa:
Eurooppalaiset orjat ja afrikkalaiset isännät on ilmiö, jota on alettu tutkia vasta aivan viime aikoina. Orjuus jäi 1900-luvulla kolonialismin käsitelyn varjoon. Orjuudesta tulee ensiksi mieleen 20 miljoonan mustan afrikkalaisen ryöstö Amerikkaan vuosina 1500-1880. Sen sijaan eurooppalaisista orjista ei jäänyt Pohjois-Afrikkaan lainkaan jälkiä. Arvioidaan, että eurooppalaisia oli samaan aikaan miljoona muslimien orjina.

Vuonna 1625 orjien metsästäjät nousivat maihin heinäkuun kolmannella viikolla Englannin rannikolla Cornwallin tienoilla. He veivät ihmisiä majatalon pöydistä, jumalanpalveluksista tai kodeistaan kesken unien. Toisinaan orjien piti raahata kirkonkellot mukanaan barbareskien tykkien raaka-aineeksi.

Vuonna 1627 algerialaiset ihmismetsästäjät nousivat maihin islannissa ja veivät satoja perheitä Afrikkaan. 12.000 barbareskia ryösti Etelä-Italiaa vuonna 1543. He tunkeutuivat jopa 20 kilometrin päähän Vatikaanista. He ottivat niin paljon vankeja, että joutuivat myymään osan takaisin omaisilleen käteistä vastaan. Ihmiset panttasivat tilojaan rahanlainaajille. Orjakaupan vuoksi maaseudut kurjistuivat ja talonpojat joutuivat tosiasialliseen maaorjuuteen.

Vuosina 1613-1621 kaapattiin tuhat laivaa Algeriin. Yhdysvaltain laivaston perustaminen oli seurausta barbareskien hyökkäyksistä. Nuori liittovaltio käytti 1796 kuudesosan budjetistaan ostaakseen orjiksi joutuneita kansalaisiaan vapaiksi. Yhdysvaltain ensimmäinen merentakainen operaatio kohdistui Libyassa islamilaisten tukikohtaan 1800-luvun alussa.

Muslimeille orjien kääntyminen islamiin ei ollut toivottavaa, koska se haittasi liiketoimintaa. Käännynnäisiä ei voitu yhtä häikäilemättömästi riistää kuin tavallisia "kristittyjä koiria". 1700-luvun alusta asti jokaisessa vankileirissä oli katolinen kappeli. Niitä pitivät yllä munkit, jotka olivat saaneet luvan toimia merirosvometropoleissa. Muslimi-isännät arvostivat kappelien sielunhoito- ja lääkintäapua, koska ne estivät epäedulliset joukkokääntymiset islamiin.

1721 Lontoossa valtava ihmisjoukko tervehti voittosaatossa kulkevia vapaiksi ostettuja orjia. Tanskan kuningas lähetti ihmisryöstäjille aseita 1700-luvun lopulla vastikkeeksi siitä, että nämä jättäisivät tanskalaisalukset rauhaan. Wienin kongressi 1814-15 toi Eurooppaan uuden järjestyksen. Elokuussa 1816 ankkuroitui 18 englantilaista sotalaivaa, jossa kussakin oli yli 100 tykkiä, Algerinlahdelle. Kun määräaika oli kulunut umpeen, laivat avasivat tulen. Aamunkoitteessa osa Algerista oli raunioina ja barbareskien ylipäällikkö vapautti kaikki orjat ja antautui. Ranskalaiset valloittivat 1830 Algerin ja löysivät vielä viimeiset 122 orjaa kaupungin vankileiristä.

Jos ja kun historiasta jotain voi oppia, niin Merah oli omalla tavallaan vain pelkkä jatkumo siinä pitkässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan keskinäisessä kanssakäymisessä. Meille orjuus on vastenmielistä ja muslimien pitäminen alempiarvoisena rasismia, mutta jakavatko Pohjois-Afrikan miljoonat merahit meidän arvomaailmamme?

1 kommentti:

Vasarahammer kirjoitti...

Kun Välimeren pohjoisrannalla katselee erilaisia vartiotorneja, joita on sinne vuosisatojen kuluessa rakennettu, voi miettiä, mihin niitä on aikojen kuluessa tarvittu.

Merirosvous oli yksi syy, miksi länsimaisen kulttuurin painopiste siirtyi aikojen kuluessa pohjoisemmaksi.

Mitään hämeenanttilalaista Mare Nostrumia ei koskaan ollut olemassa.