Eetos-kustannuksen kirja Kapitalismin moraali hahmottaa vasemmistolaisen opin kaikkein keskeisintä kysymystä: onko tulonjaon epätasaisuus oikein tai väärin. Koko asetelma on lähtökohtaisesti älytön, koska se sisältää oletuksen, että köyhät maat ovat päättäneet olla köyhiä. Köyhän maan johtajat ovat kuitenkin päättäneet olla vauraita. Niin on muuten rikkaidenkin maiden, mikä toisaalta kuvaa poliittisen toiminnan moraalittomuutta. Poliitikot ovat ottaneet oikeuden elää muiden synnyttämällä vauraudella verottamalla muita.
Jaetaan maat neljään lukumääräisesti yhtä suureen ryhmään köyhimmistä rikkaimpiin, ja tarkastellaan niissä kussakin köyhimmän 10%:n tuloja. Köyhimmässä ryhmässä, johon kuuluu Syyrian ja Zimbabwen kaltaisia maita, kansantulosta meni 2,47% köyhimmälle 10%:lle väestöstä. Seuraavan ryhmän köyhin kymmenys sai 2,19%, toiseksi varakkaimman ryhmän köyhin kymmenys sai 2,27% ja rikkaimpien maiden köyhimmät saivat 2,58% kansantulosta. Rahassa mitattuna köyhimpien ja rikkaimpien maiden köyhien tulot olivat 910 ja 8.474 dollaria. Köyhän on siis parempi syntyä vapaaseen länsimaahan kuin taloudellisesti säädeltyyn yhteiskuntaan.
Vaurauden jakautumisen moraalinen ongelma ei siis liity köyhien ja rikkaiden väliseen eroon vaan köyhien ja rikkaiden maiden erilaisiin yhteiskuntamalleihin. Jos palaamme alussa esittämääni näkökohtaan, tärkein kysymys siis on: koska köyhät maat päättivät jäädä köyhiksi? Mistä syystä ne päättivät jäädä köyhiksi? Ja tärkeimpänä kaikesta: mikä köyhiä maita yhdistää, miksi ne ovat köyhiä?
Lyhyt vastaus on yksilönvapauteen perustuva ja taloudellista toimeliaisuutta tukeva markkinatalousjärjestelmä on ylivoimainen muihin järjestelmiin verrattuna. Länsimaiden ongelma on, että toisten verorahoilla elävä poliittinen eliitti väittää kansalle, että korkea verotus - jonka avulla eliitti itsensä elättää - on moraalisesti oikein. Kuitenkin, kuten köyhien maiden osalta havaitsimme, maa on köyhä siksi, että siellä ei yksilöiden sallita tuottaa taloudellista lisäarvoa. Jos joku tuottaakin, se kerätään veroina pois.
Tiedämme jo, että vasemmisto kääntää merkitykset päälaelleen (demokraattinen tasavalta ei ole demokraattinen eikä tasavalta). Kun vasemmistolainen väittää, että kapitalismissa ei ole moraalia, hän itseasiassa tarkoittaa, että vain kapitalistisella talousjärjestelmällä on hyvä moraali.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Syy köyhyyteen löytyy monesti oikeusvaltion puutteellisuudesta. Yksityinen omistusoikeus ei toimi, jos sen takaa ei löydy tarvittavaa oikeudellista suojaa. Köyhissä maissa tämä koskee erityisesti maanomistusta.
Esimerkiksi valtaeliitin jäsen tai paikallinen vahva mies ei voi mielivaltaisesti varastaa yksittäisen ihmisen työn hedelmiä.
Valtion harjoittama verotus ei ole tässä mielessä niin paha asia, koska valtion toiminta on jossain määrin ennustettavaa. Verotuksen kautta tapahtuu toki vaurauden katoamista, mutta se ei ole yhtä näkyvää ja tuhoisaa kuin mielivaltainen varastaminen.
Esimerkkejä huonosti toimivasta oikeusvaltiosta löytyy jopa länsimaista. Etelä-Italiassa mafia toimii parasiittina, joka imee kuiviin sekä yksityistä että julkista sektoria.
Kyllä. Oikeusvaltio puuttuu siksi, että saman valtion sisällä asuvat eri heimot eivät luota heimorajat ylittävään rehelliseen hallintoon, vaan toinen porukka pelkää - yleensä aiheesta - joutuvansa maksumiehiksi. Tästä on kirjoittanut erittäin konkreettisest Ken Saro-Wiva Vankilapäiväkirjassaan.
Toinen vaihtoehto on alueellinen kulttuuri, jonka moraali nojautuu olemattomaan yksilönvapauteen tai suoranaiseen orjuteen. Tällainen yhteiskunta ennenpitkää romahtaa, ja romahtaneen valtion pystyttäminen on tolkuttoman työlästä, kuten Somalian, Afganistanin tai Libanonin tapaukset osoittavat.
"Köyhän on siis parempi syntyä vapaaseen länsimaahan kuin taloudellisesti säädeltyyn yhteiskuntaan."
Oletko varma siitä etteivät monet köyhät maat ole taloudellisesti vapaita?
Olen varma. Köyhissä maissa tarvitaan elinkeinolupia, vientilupia ja ties mitä sääntelyä. Kerjääminen on toki vapaata, mutta sitähän ei voine pitää säänneltynä elinkeinona.
Monet köyhät maat ovat taloudellisesti täysin välinpitämättomiä maita.
Ne ovat vapaita plutokraatille ja kontrolloituja pienyrittäjälle.
Entäpäs sellainen järjestelmä, missä pienyrittäjyys on vapaata, mutta suuryrityksiä kontrolloidaan? Osa kolmansien maiden maista on tällaisia yhteiskuntia. Esimerkkinä voisi mainita Gaddafin Libyan, mutta sehän ei nyt kelpaa, koska siellä vallitsi hyvä elintaso.
Toisaalta eikö Suomessakin ole paljon tarpeetonta säätelyä? Jos lähtisin viikonloppuöinä kuskaamaan fiatillani juoppoja kotiin korvausta vastaan, saisin vähintään sakot tai päätyisin jopa käräjille.
Se taas, että vien kotioloissa viihtyvälle kaverilleni Matille kaljaa, ja että saan siitä vähän hakupalkkaa, on meidän yhteiskunnassamme laitonta alkoholin vähittäismyyntiä.
Lähetä kommentti