Median myllerryksen symbolina voi pitää niin Helsingin Sanomain siirtymistä tabloid-kokoon kuin Työmiehen seuraajan uusinta nimenvaihdosta Demokraatiksi.
HS:n levikki on kuitenkin pudonnut US:n kuoleman jälkeisestä huipusta eli reilusti yli puolesta miljoonasta yli sadalla tuhannella kappaleella.
kannattaisi kysyä, miksi Työmies menetti markkinajohtajuutensa. 1910-luvulla se oli tuplasti Helsingin Sanomia suurempi. Harva kai viitsii maksaa propagandasta.
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
Harva kai viitsii maksaa propagandasta
Iltalehden pääkirjoitus lauantaina 3.3.2012:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Heh, erinomainen oivallus. Etenkin kun huomioi, millaisia ääniosuuksia demarit saivat tuohon maailmanaikaan, vuoden 1916 vaaleissa jopa yksinkertaisen (pun intented) enemmistön. Edes omat eivät viitsineet maksaa propagandasta.
Hesarin suhteen tilanne on valitettavasti se, että se nyt vaan on ainoa lehti, josta saa riittävästi tietoakin maailman asioista. Jos lukisin vain Takamaakunnan Sanomia, joka täälläpäin on se vaihtoehto, niin jäisi moni hyvä artikkeli ja aihe lukematta.
Viime aikoina minusta on vaikuttanut siltä, että Hesarissa on toimituksessa valtataistelu ja keskinäinen nokittelu käynnissä. Esimerkiksi Kuukausiliitteen somalijutussa oli nyrkki kätkettynä silkkihansikkaaseen, vielä muutama kuukausi sitten lehdessä ei olisi tuollaista voinut julkaista enkä ollut uskoa silmiäni nytkään. Samassa lehdessä Seija Sartti pisti tyylillä suvaitsevaistoa poikki ja pinoon. Vastapainoksi sunnuntainumerossa oli tarina Rappion merkit, johon oli teennäisesti ympätty jokaiseen mahdolliseen väliin perussuomalaisten kauheuksia ja suvaitsevaiston sankaritekoja.
Maanantaiaamua Jaska.
Toki Lasitalon resurssit ovat aivan omaa luokkaansa tässä maassa. Silti toimittajat ovat yhtä punaisia kuin Ylenannossa tai vaikkapa Vihreässä hirttolangassa, joten uutisten taso on huono vaikkakin siis kieltämättä kattavampi kuin missään muussa mediassa Suomessa.
Toimittajien laaduttomuus näkyy erityisesti haastatteluissa. Aivan yksinkertaisilla asioilla ei osata haastaa. Erinomaisesti tämä näkyy poliittista valtavirtaa (vähemmistöasiat) sivuavissa asioissa, jossa itsesensuuri tai usssuomettuneisuus näkyy kukkeimmillaan.
Uskon, että sosiaalidemokraatit tulevat häivyttämään sosialistista puoltaan.
Demokraatti-nimen käyttö on yksi ensimmäisiä askeleita tällä tiellä.
Siis tietenkään sosiaalidemokratia ei katoa mihinkään aatteena, mutta julkisuuskuvaa pyritään sovittamaan enemmän tämän päivän puolikapitalistiseen maailmaan.
Perinteisen tehdassali-teollisuuden kadotessa Suomesta SDP:n on pakko tehdä joitain muutoksia julkisuuskuvaansa.
Ironista sinäänsä, että juuri nimenomaan SDP:n politiikan ansiosta teollisuus on kadonnut Suomesta.
Totta turiset Miltton. Nimenmuutoksella haetaan vain ikävän mielleyhtymän häivyttämistä. Samanlaista salakieltä kuin "demokraattinen kansantasavalta".
Oikeastaan vihreät ovat saaneet sen aikaan että teollisuutta on lähtenyt pois Suomesta. Siihen he ovat alusta asti pyrkineetkin. He haluavat että teollisuus on "poissa silmistä, poissa mielistä". Se vaan että muut puolueet eivät ole älynneet määrätitetoisesti vastustaa vihreiden pyrkimyksiä alasajaa teollisuus.
Vihreiden haaveilemaa palveluyhteiskuntaa ei voi rahoittaa jos ei ole teollisuutta ja sitä tukevia toimintoja. Miten muuten voidaan luoda ostovoima ja veronmaksuvoima jos ei ole teollisuuden työpaikkoja? Jos ei ole ostovoimaa tai veronmaksuvoimaa niin muuten käytetään orjatyövoimaa. Ehkä vihreät haluavat noita orjia, varsinkin mamu-orjia?
SDP ei ole halunnut puolustaa teollisuuden työpaikkojen säilymistä Suomessa, eikä AY-liike ole metelöinyt siitä tarpeeksi. Epärealistiset palkkavaatimukset kiihdyttävät teollisuuden poistumista maasta, vaikka AY-liikkeen tulisi osaltaan edistää työpaikkojan säilymistä, ja mieliuiten uusien työpaikkojen perustamista. Ymmärrettävästi työmiehet ryhtyivät äänestämään perussuomalaisia koska kokivat että SDP eikä varsinkaan Vasemmistoliitto aja työmiehen asiaa. SDP on mokutusfeministinen ja kuluttuurirelativistinen mikä ei varmasti vetoa "rasvanahkaduunariin". Kysy vaikka Ykältä, joka on sanonut joskus muinoin äänestäneensä SDP:tä ja peräti SKDL:ää.
Tasapuolisuuden nimissä voidaan tietenkin voidaan syyttää myös kapitalisteja ja todeta että rahalla ei ole isänmaata. Isänmaallinen sijoittaminen kun voi merkitä pienempiä voittoja tai pitempiaikaista voittojen odottamista. Ei riitä että saa voittoja vaan pitää olla suuremmat voitot ja mieluiten heti tänään.
Lähetä kommentti