Ville kirjoittaa blogissaan, että
Sään ääri-ilmiöt ja kasvituholaiset lisääntyvät Suomessakin.mikä on täyttä roskaa. Mutta niinhän se on koko hänen poliittinen oppinsakin.
Ville jatkaa, että
Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC suosittelee, että teollisuusmaiden tulee leikata päästöjään 25–40 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Vain siten maapallon lämpeneminen pystytään pysäyttämään kahteen asteeseen.Mikä on uskomaton väite, kun muistetaan, että EU tuottaa ALLE 10% maailman ns. kasvihuonekaasupäästöistä (STEK).
Lopuksi Ville pamauttaa sellaisen valttikortin, joka hän luulee pitävän
Suomi voisi ottaa oppia esimerkiksi Tanskasta, jonka uusi hallitus on luvannut vähentää päästöjä peräti 40 prosenttia ja lisätä tuntuvasti tuulivoimaa.mutta valitettavasti uusi tutkimus Hollannista kertoo, että
The wind projects do not fulfill 'sustainable' objectives. They cost more fuel than they save and they cause no CO2 saving, in the contrary they increase our environmental 'foot print'.mikä suomeksi tarkoittaa, että
A decision to invest thousands of millions Euros in the construction of wind developments 'to save fossil fuel and to reduce CO2 emission' is irresponsible. There are no savings, THERE IS LOSS!
We do not consider it likely that more knowledge of the factors influencing the present outcomes would change our results appreciably.
Tuulimyllyt eivät ole "kestävän kehityksen" mukainen energianlähde. Niiden käyttöönotto kuluttaa enemmän energiaa kuin mitä ne vähentävät CO2-päästöjä, joten ne päin vastoin lisäävät "hiilijalanjälkeä". Päätös investoida miljardeja euroja tyylivoimaloihin "fossiilisten polttoaineiden käytön ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi" on vastuuton. Ne eivät vähennä päästöjä, NE LISÄÄVÄT PÄÄSTÖJÄ. Emme pidä todennäköisenä, että valittuja muuttujia käyttämällä uudet tutkimukset oleellisesti voisivat muuttaa saamiamme tuloksia.
10 kommenttia:
Niinpä - Tanskan energian tuotanto tapahtuu vielä nykyäänkin pääosin Pohjanmeren kaasulla ja kivihiilellä: http://www.iea.org/stats/electricitydata.asp?COUNTRY_CODE=DK
Mutta uusi punavihreä hallitus on siis LUVANNUT vähentää päästöjä ja lisätä tuulivoimaa (joka rehellisyyden nimissä onkin Tanskassa iso bisnes) Aivan niin kuin Ruotsi on luopunut ydinvoimasta v 2010 niinkuin se aikoinaan on LUVANNUT.
Fortum arvioi taanoin että Suomeen ei kannattaisi rakentaa yhtään ainutta tuulivoimalaa. Koska yhteispohjoismaislla sähkömarkkinoilla ne olisi taloudellisempaa rakentaa Norjaan, missä on puolta paremmat tuuliolosuhteet.
Mutta Niinistöä ja vihreitä eivät taloudelliset seikat haittaa. Vihreiden visiossahan tuotannollinen toiminta Suomessa ajetaan pääosin alas, Suomalaiset pakkoasutetaan muutamaan suurkaupunkiin kerrostaloihin ja tärkein elinkeinomme on maahanmuuttoteollinen kompleksi.
Ymmärtääkseni Tanska vie päiväaikaan tuulivoimaa Norjaan, joka tuo yöaikaan takaisin vesivoimaa. Hommaa paremmin tuntematta herää kyllä epäilys toiminnan mielekkyydestä. Äkkiseltään vaikuttaa siltä, että Norja ei edes tarvitsisi sitä tuulivoimaa, joten tuulivoimaloiden rakentaminen on täysin hyödytöntä.
En ota kantaa asiaan muuten, mutta viimeisin kommenttisi on kyllä järjetön. Vesivoiman voi laittaa päälle ja pois koska vaan, joten se on hyvää säätövoimaa. Tuulivoima taas on sitä mitä se on. Jos tuulisähköä tulee joskus enemmän ja joskus vähemmän, niin sitä voi tasata sillä vesivoimalla.
Tämä on ihan kannattavaa kauppaa molempiin suuntiin, koska vaikka Norja saisikin vesivoimallaan tehtyä kaiken oman sähkönsä, se voi pistää voimalan kiinni ja antaa patojen täyttyä, ja ostaa halpaa sähköä Tanskalta, ja myydä säästetty energia sitten vähän kalliimmalla silloin, kun ei tuule. Kumpikin hyötyy tässä diilissä, kun toinen saa tuotannon huiput ja pudotuset tasattua ja toinen saa vähän rahaa.
ostaa halpaa sähköä Tanskalta, ja myydä säästetty energia sitten vähän kalliimmalla
Eikö ongelma ole siinä, että asia menee juuri päin vastoin? Eli tuulisähkö on kallista ja vesivoima halpaa. Eli ainakaan tanskalainen veronmaksaja ei hyödy tuosta mitään. Eikä siis "ilmastokaan", jos on uskomista tuohon tutkimukseen.
Tuossa kaupankäynnissä olennaista ei ole se, kannattaako tuulivoima vai ei, eikä se, paljonko se maksaa. Kun tuulimyllyt pyörivät, sieltä tulee sähköä. Jos sitä tulee enemmän kuin sillä hetkellä kuluu, niin ylijäämä on todella halpaa. Se kannattaa myydä eteenpäin melkein kuinka halvalla tahansa, ei siinä kannata keskimääräisiä kuluja laskea, kun vaihtoehtona on että sähkö menee hukkaan.
Vesivoima taas on halpaa keskimääräisen kustannuksensa perusteella, mutta koska sitä voi säätää mielin määrin, niin siitä saa kovemman hinnan, koska sitä voi myydä silloin, kun sähköstä on pulaa.
Ei sähkön hinta määräydy sen keskimääräisen tuotantokustannuksen, vaan marginaalisen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä tavalla markkinatalous toimii. Ja juuri tämän takia tuulimyllyt eivät oikein menesty yksinään. Pelkän tuulimyllyn omistajalla on ongelmana se, ettei voi myydä sähköä tiettyyn aikaan etukäteen, vaan myllystä saa sähköä silloin kun tuulee. Tätä tasoittaa kyllä merkittävästi se, jos myllyjä on paljon ja isolla alueella (vaikka koko euroopassa) samassa verkossa, koska todennäköisyys että kaikkialla on tyyntä, on pieni. Tämä on ison skaalan koordinointiongelma.
Ja siis voi tietenkin olla, että sitä ei kannata edes ratkaista. Tyypillisesti ns. oikeistokonservatiivinen ratkaisu koordinaatio-ongelmiin on, että jos niitä ei voi ratkaista ampumalla ulkomaalaisia tai vääräuskoisia, niitä ei ole jumala tarkoittanut ratkaistaviksi.
Sulla on näemmä taas inttämisvaihe päällä...
Tuossa kaupankäynnissä olennaista ei ole se, kannattaako tuulivoima vai ei, eikä se, paljonko se maksaa.
Kaupankäynnissä on olennaista se, kannattaako se vai ei.
Jos sitä tulee enemmän kuin sillä hetkellä kuluu, niin ylijäämä on todella halpaa.
Voimalan tuottaman energian halpuus tai kalleus on riippuvainen voimalan eliniästä ja sen sinä aikana tuottamasta sähköstä. Tuulivoimalan osalta tuottamattomat hetket tulee jyvittää niihin hetkiin, kun se tuottaa sähköä. Ei siis ole niin, kuten ilmeisesti kuvitelet, että sähkö on halpaa silloin kun tuulee, ja muuta aikaa ei tarvitse ottaa huomioon.
Se kannattaa myydä eteenpäin melkein kuinka halvalla tahansa, ei siinä kannata keskimääräisiä kuluja laskea, kun vaihtoehtona on että sähkö menee hukkaan.
Totta sosialistisessa utopiassa. Ei markkinataloudessa. Tämä on keskeisimpiä syitä, miksi tuulivoimaa ei pitäisi tukea julkisin varoin.
Vesivoima taas on halpaa keskimääräisen kustannuksensa perusteella
Ei vaan siksi, että raaka-aine ei maksa mitään. Edellyttäen, että kosken valjastamiselle ei lasketa ns. luontoarvoa.
Ei sähkön hinta määräydy sen keskimääräisen tuotantokustannuksen, vaan marginaalisen kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Hyödykkeen hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tarjonnan puolelta keskeisin tekijä on tuotantokustannus. Tuotantokustannus taas määräytyy keskimääräisen tuotannon (tuotetu energia per laitoksen elinikä) mukaan. Tuulivoimalan keskimääräinen elinikä lienee jossain 15 vuoden paikkeilla, ydinvoimalan 50 vuotta ja vesivoima 100+ vuotta.
Tällä tavalla markkinatalous toimii. Ja juuri tämän takia tuulimyllyt eivät oikein menesty yksinään.
Yksinään tarkoittanee "ilman tukiaisia"? Eli missä on se kaipaamasi markkinatalous?
Tämä on ison skaalan koordinointiongelma.
Jepjep. Niinhän se Marx totesi.
niitä ei voi ratkaista ampumalla ulkomaalaisia tai vääräuskoisia, niitä ei ole jumala tarkoittanut ratkaistaviksi.
Joo...
Tanskan on mahdollista satsata niin laajalti tuulivoimaan paitsi edullisen sijainnin vuoksi, myös siksi että se voi ratkaista varavoimaongelman Norjalaisten kanssa. Suomessa tuo ei onnistu. Täällä sähkön huippukulutus on talvella, jolloin ne tuulivoimalat toimivat kaikkein laiskiten JA sähköä ei ole muualta ostettavissa (tai sen hinta on hirmuinen)koska kulutushuippu on myös päällä Norjassa,Ruotsissa ja Venäjällä. Siksi Suomessa tarvitaan käytännössä varavoimakapasiteetia 1:1 jokaiselle tuulivoimalle. Valitettavasti.
Yhteiseurooppalaista sähköpörssiä, mitä Tiedemies tuossa maalaili, toivottavasti ei hetkeen tule. Tämä pohjoismainenkin on käytännössä muodostunut hinta-automaatiksi Suomen sähköyhtiöille. Ei kuluttajan eduksi. Jos sähkön hinta muualla pohjolassa nousee, nousee hinta heti myös Suomessa. Mutta jos se siellä laskee (kuten tänä syksynä) se ei vaikutakkaan laskevasti Suomen hintoihin. Koska kuulemma maidemme välillä ei ole riittävästi siirtokapasiteettia :-)
Ei kun et ymmärtänyt pointtia. Tanska on rakentanut ne tuulimyllyt. Niitä ei ehkä olisi kannattanut rakentaa, mutta kun ne kerran on rakennettu, niin kustannukset on uponneita kustannuksia.
Kun tuulimylly seisoo siellä Jyllannin rannikolla, ja tanskalaisten töpselissä on tarpeeksi sähköä, niin tuulimyllyn omistaja päättää, pitääkö sen myllyn suljettuna, vai myykö sen sähkön Norjaan. Norjassa taas kaveri miettii padolla, että laskeeko vettä, että saadaan sähköä, vai ei. Veden laskeminen on halpaa, mutta tanskalaisen kanssa voi neuvotella diilin, että anna se ylimääräinen tuulisähkö mulle nyt, niin minä myyn sinulle halvalla sen vesisähkön silloin kun ei tuule.
Tanskalaiselle tämä on hyvä diili nyt kun tuulimylly kerran on rakennettu. Ei se tarkoita, että tuulimylly olisi alunperin kannattanut rakentaa, tällaista en edes väittänyt. Kyse on siitä, mitä kannattaa tehdä nyt, kun myllyt ovat olemassa.
En väittänyt yllä, että koordinaatio-ongelman ratkaisuna on sosialismi, sen paremmin kuin tuulimyllytkään. On toki mahdollista, että Norjan ja Tanskan kannattaisi päätyä juuri tämänkaltaiseen järjestelyyn, vaikka tuulivoima sinänsä ei Tanskassa kannattaisikaan ja Norjalaisilla olisi omiin tarpeisiinsa vesivoimaa, mutta epäilen sitä, koska todennäköisesti olisi kannattavampaa rakentaa ydinvoimaloita, ja säätö tuottaa norjalaisilla vesivoimaloilla.
Nationalistinen käsitys on tässä iso osa ongelmaa. Esimerkiksi Suomen ydinvoimarakentamisessa on jonkinlaisena vasta-argumenttina ollut, että kulutuksen ollessa alhainen sitä ydinsähköä myytäisiin ulkomaille. No, daa, niin, ja juuri se on osa energiantuotannon koordinaatioratkaisua, eli kun sitä sähköä tulee enemmän kuin menee, niin norjalaiset voivat antaa patojensa täyttyä.
Kun se kulutus käy alhaalla, ei siinä silloinkaan ole mieltä miettiä sen sähkön keskimääräistä kustannusta, vaan rajahintaa, eli se myydään sillä hinnalla millä se menee, koska laitoksen kiinnipistäminen tulisi kalliimmaksi. Keskimääräinen kustannus lasketaan kun tehdään investointipäätöstä, eli katsotaan että homma on kannattavaa koko elinkaaren osalta. Markkinatalouteen kuuluu se, että diilit on ota tai jätä, eikä siinä paina se, mitä joskus on maksanut.
Ei se tarkoita, että tuulimylly olisi alunperin kannattanut rakentaa, tällaista en edes väittänyt.
Aivan, tämä selittää asian.
Kun se kulutus käy alhaalla, ei siinä silloinkaan ole mieltä miettiä sen sähkön keskimääräistä kustannusta, vaan rajahintaa, eli se myydään sillä hinnalla millä se menee, koska laitoksen kiinnipistäminen tulisi kalliimmaksi.
Tämä on ongelmallista, koska tuulivoimala saa tukea. Käytännössä se ei siis koskaan toimi vapailla markkinoilla, mihin taas väitteesi perustuu. Jos tuulivoimala kilpailisi samoilla ehdoilla, se ei KOSKAAN olisi kannattava - ja se on se pointti.
Lähetä kommentti