tiistai 18. lokakuuta 2011

Cowboy- ja Mir-talous

Edellisessä kommenttiketjussa Valkea käsitteli eräänlaiseksi ikuisuusasiaksi muuttunutta vapaa-ajattelijoiden ja kirkon suhdetta. Jussi Pikkusaaren kirjassa hiukan katkeran oloisesti ihmetellään, että miksi sosialismi hävisi kirkolle ratkaisevan taistelun 1800-1900 -lukujen taitteessa suomalaisten tuesta. Osin täältä asti juontaa kristillisten inho sosialismia kohtaan, toisin kuin esimerkiksi islamilaisilla. Olihan sosialisteilla todellinen tarkoitus tuhota kristinusko samalla tavalla, mihin sittemmin eurooppalaiset sosialismin valtavirrat Moskovasta ja Berliinistä johdettuina kykenivät tuhoten niin juutalaisia kuin ortodoksejakin.

Vihreiden ensimmäinen kansanedustaja Ville Komsi moukaroi perinteisiä normeja eläessään avoimesti moniavioisessa (polyamorisessa) suhteessa. Komsin poliittinen aate oli ekososialismi. Edelläkävijänä ekososialismin julistamisessa oli erityisesti Jukka Pakkala, joka toimitti teoksen "Sosialismi ja ekologia" jo vuonna 1980 (Wiki).

Kirjan arvostellut kansakoulun opettaja Selma Rytkönen onnistuu kiteyttämään ympäristöliikkeen juuret, olemuksen ja tavoitteet niin saumattomasti, että luovutan puheenvuoron Selmalle:

Se on ympäristöihmisen aivan turha tulla meuhkaamaan, että heillä olisi jotakin uutta sanomista. Mitä ympäristöliike toitottaa nyt, sitä Friedrich Engels kirjoitti (kirjassaan Luonnon dialektiikka) jo yli sata vuotta sitten:

Älkäämme liiaksi mairiteltko itseämme niillä voitoilla, jotka ihmisinä olemme saavuttaneet luonnosta.
Luonto kostaa meille jokaisen sellaisen voiton.
Jokainen voitto tuo tosin alkuvaiheessa mukanaan seurauksia, joita olemme toivoneet, mutta toisessa ja kolmannessa vaiheessa sen vaikutukset ovat kokonaan toisenlaisia, odottamattomia, jotka hyvin usein tekevät tyhjäksi aikaisemmat tulokset.

Kuinka oikeassa Engels aikoinaan olikaan tokaistessaan: "Ihmiskunnalla on kaksi vaihtoehtoa, sosialismi tai barbaria". Tänä päivänä osaamme määritellä tuon barbarian. Se on ekokatastrofi, jonka takana on ympäristöstä piittaamaton cowboy-talous.

Kapitalismiin erottamattomasti kuuluvat voiton tavoittelu, pääomien kasaaminen ja keskittyminen tekevät ekologisen kriisin välttämisen mahdottomaksi.
Jos kapitalismi ratsastaa ympäristöstä piittaamattomalla cowboy-taloudella, ainoa vaihtoehto maapallolle on ekomarxilainen sosialismi. Avaruuslaivatalous tarkoittaa talousjärjestelmää, joka tunnustaa maapallon voimavarojen rajallisuuden.
Suunnitelmatalous eli sosialismi on avaruustalousjärjestelmä. Vielä lennokkaampi nimitys avaruuslaivataloudelle olisi Mir-talous.

Kapitalistisen cowboy-talouden ahneus aiheutti Harrisburgin atomivoimalan onnettomuuden vuonna 1979. Jukka Pakkalan kirja on kirjoitettu juuri sen jälkeen ja ... siinä höyrytään aurinkovoimasta ja tuulivoimasta. Muilta osin opuksesta on aidolle ekomarxilaiselle ajattelun evääksi.

Ympäristöliike osaksi vallankumousta

Ympäristöliike syntyi protestina kapitalistisen kerskakulutuksen cowboy-taloudelle. Vaikka osa liikkeen keihäistä osoittaakin kasvusosialismia ja työväenliikettäkin vastaan, on uudella ympäristöväellä ja perinteisellä ympäristösosialisteilla paljon yhteistä.

Ympäristöliikkeen ihmiset onkin pikimmiten rekrytoiva luokkatietoisten joukkoon, osaksi vallankumousrintamaa. Engelsin kirjoituksista huolimatta luonnonsuojelulla oli pitkään porvarillisen puuhastelun leima. Suomessa se johtuu liikkeen historiasta: Helsingissä perustettiin vuonna 1870 Kevät-yhtiö lintusten hyväksi. Se, jos mikä, oli akateemisen porvariston puuhastelua. Niinpä työväenliikkeeltä pääsi joksikin aikaan unohtumaan, kuinka tärkeää on jatkuvasti pitää esillä ympäristöasioita. Vuonna 1968 Suomen Luonnonsuojeluliittoon kuului lähes 5000 jäsentä. Vain kolme heistä uskalsi tunnustautua työmieheksi.

Atomivoima ainoa vaihtoehto

Vuonna 1980 yli puolet Suomen energiatuotannosta tuli öljystä. Ilman puhtauden kannalta öljy ja kivihiili eivät varmasti ole parhaita mahdollisia vaihtoehtoja.
Öljyä, hiiltä ja vesivoimaa kutsutaan "tavanomaisiksi energialähteiksi." Onko koskien valjastaminen ja hengitysilman pilaaminen "tavanomaista" ja siksi hyväksyttävää toimintaa?

Puhtaan ilman tulevaisuus on mahdollista vain edistyksellisten ja turvallisten neuvostovalmisteisten atomivoimaloiden lisärakentamisen avulla. Ympäristöstä on pidettävä huolta.

Niin ajatteli presidentti Urho Kaleva Kekkonenkin paljon ennen uuden ympäristöliikkeen nousua:

Tulevaisuuden ehkä vaikeimmin ratkaistaviin asioihin kuuluu, kuinka voidaan ajoissa estää ympäristön saastuminen. Se edellyttää hyvinkin radikaalia puuttumista yksityisten ja yhteisöjen omistusoikeuteen
Tähänastinen tulkinta omaisuudensuojasta antaa pienelle vähemmistölle oikeuden torjua järkiperäiset toimenpiteet elinympäristömme turmeltumisen estämiseksi.


Urho Kekkonen: Demokratia ja perusoikeudet, 1972.

Yhtäkaikki, sosialistinen vallankumous on ekoteko. Toverit, barrikadille!

3 kommenttia:

vieras kirjoitti...

Tuo kirja on todennäköisesti tarkoitettu länsimaalaisille eri sosialismin variaatioiden kannattajille. Sen sijaan arvelen että tuollaisia kirjoja ei tehty Neukkulassa eikä sen vasallivaltioissa, kun kerta uskottiin että sosialistinen järjestelmä ei aiheuta ympäristöongelmia.

KGB ja Stasi ehkä soluttautuivat länsimaiseen ympräistöliikkeeseen, mutta kirjan tekijät eivät sitä tainneet tajuta. Sen sijaan KGB ja Stasi eivät suurin surminkaan päästäneet ympräistöliikettä mesoamaan omissa maissaan.

Onko ydinvoima siis kansankoulunopettajan vai kirjan tekijöiden mielestä paras ratkaisu sähkön tekoon? Siis jos voimala on tilattu Neuvostoliitosta? Jaa, eikös ympäristöliike ollutkaan perustettu ydinvoiman vastustamiseksi? Niin, jaa mut jos ydinvoimalan hankkii Rauhanvaltiosta, niin se on sitten rauhan sähkövoimala. Neukkulan ydinvoimaloiden suunnittelijat olivat varmaan hyviä mutta tuo laadunvalvonta ei nyt ihan ollut tiptop.

Kekkosen mainitsema omistusoikeuteen puuttuminen on pakkovaltaa varsinkin jos se tehdään ilman täyttä korvausta. Luonnonsuojelu vaikuttaa sosialismilta, siinä sosialisoidaan tietty alue. Urkin olettamassa tilanteessa se ei todennäköisesti vastaa tarkoitustaan.

Omista rahoista, joita käytetään itseään varten, pidetään parempaa huolta kuin niistä rahoista jotka on kerätty muilta ja joita käytetään muita varten. Tuosta voi tehdä sen päätelmän että yksityinen omistaja huolehtii omistamastaan maasta ja sen ympäristöstä paremmin kuin jos se otettaisiin yhteiskunnan haltuun. Omistaja kärsii itse siitä jos sitä on huonosti hoidettu.

Kas kun kirjassa ei mainita mitään ilmastosta eikä hiilidioksidista.

vieras kirjoitti...

Niin mahtoiko tuossa kirjassa olla mainintoja siitä että millä tavoin siinä kaavailtuja toimenpiteitä kustannettaisiin? Jos ei kerta kirottu talous saa pyöriä, niin ei se sitten tuota niitä verotuloja joilla nuo toimenpiteet maksettaisiin.

Kumitonttu kirjoitti...

Onko ydinvoima siis kansankoulunopettajan vai kirjan tekijöiden mielestä paras ratkaisu sähkön tekoon?

Opettajan. Hän moittii siinä kirjoittajia, kuinka he eivät ole ydinvoimamyönteisiä. Ihan sama kuin monessa "ympäristö"blogissa yhä nykyään; mm. Kaj Luukon Gaia (vittu mikä nimi...)

Jaa, eikös ympäristöliike ollutkaan perustettu ydinvoiman vastustamiseksi?

Ei suinkaan. Luulisin, että suurkaupunkien savusumu, joka vielä 70-luvulla oli yleinen, kuvasti länsimaiden (cowboy-talous) kyvyttömyyttä huolehtia ympäristöstä. Jo silloin tiedettiin NL:n valtavat ympäristötuhot, mutta ei niistä mediassa puhuttu.