sunnuntai 1. joulukuuta 2013

Kävelevät katastrofit



Viikon vanhassa Suomen Kuvalehdessä kirjoitetaan Vasemmistoliiton ja Vihreiden olemattomasta, kuvitteellisesta erosta:
Mielenkiintoiseksi kahden hallituspuolueen aseman tekee se, että molemmat taistelevat samoista äänestäjistä. Vasemmistoliitto on liukunut perinteisten känsäkourien ja teollisuustyöläisten asialta poliittisesti epämääräisempien vaihtoehtoliikkeitten varaan. Vastassa ovat siellä Vihreitten äänestäjät. Vihreät ja Vasemmistoliitto kamppailevat samoista nuorista kaupunkilaisista äänestäjistä.
Pääkirjoituksessa myös selväsanaisesti todetaan, että Kataisen hallitus pysyy kasassa vain siksi, että Vihreät ja Vasemmistroliitto antaa sille tukensa. Ilman niitä eduskuntaenemmistö olisi vain muutaman äänen suuruinen. Ja syy, miksi kommarit Kataisen hallitusta tukevat, on myös terävästi analysoitu:
Ennenaikaisten vaalien myötä Vihreät ja Vasemmistoliitto joutuvat varmasti oppositioon. [Pysymällä Kataisen] hallituksessa näillä on tilaisuus ajaa omaa politiikkaansa ja vaikuttaa tehtäviin päätöksiin tavalla, josta oppositiossa voi vain uneksia.
Energiapolitiikka, maahanmuuttopolitiikka ja erilaiset poliittiset kähminnät (Heidi Hautalan oviremontit ja Greenpeace-vedätykset tai Arhinmäen nihilistiset kannanotot ja omien suosiminen) ovat saaneet siunauksensa äärivasemmiston hallitustaipaleella. Silvia Modig sanoo lehden haastattelussa, että hänen ystäväpiiriinsä kuuluu kolmannen polven työttömiä, joita ei kiinnosta työnteko vaan velttoilu toisten rahoilla. Vasemmistoliiton kolmas varapuheenjohtaja Kalle Hyötynen toteaakin suoraan, että "Puolueestamme nousee liikaa tällaisia populistisia sateenkaarilipun heilutuksia". Modig tunnustaa, että "maakunnasta tuleva työssä käyvä mies ei varmasti identifioidu minuun". Puoluesihteeri Marko Varajärvi ei itsekään koe puolueensa ja Vihreiden välillä mitään eroa: "Punainen ja Vihreä ovat sopusoinnussa keskenään".

Lehdessä haastatellaan myös Vihreiden puheenjohtajaa Ville Niinistöä, joka sanoo, että "On selvää, että Vihreille on hyötyä siitä, että Vasemmistoliitto jakaa hallitusvastuun kanssamme. Oppositiosta käsin he voisivat haastaa meidät." Haastattelun kirjoittaja penaali Heikki Vento analysoi, että "Energiapolitiikka on Vihreiden uskonto ja ydinvoiman vastustaminen sen sakramentti." Jos Fennovoiman rakennuslupa joudutaan käsittelemään uudelleen hallituksessa omistusratkaisun ja reaktoritoimittajan vaihduttua lupahakemuksen ajoista, Niinistö myöntää että Vihreiden on "joko kiellettävä itsensä tai lähdettävä hallituksesta". Niinistön omin sanoin "Vihreät ovat hallituspuolue ennemmin kuin oppositiopuolue", millä hän tarkoittaa että Vihreät ovat valmiita nielemään mitkä tahansa hallituksen päätökset, kunhan vastineeksi saavat ajaa omia asioitaan.

Ville Niinistön ylinopeussakot ja autoveron kiertäminen ovat olleet noloja tilanteita. Niinistö myöntää, että heillä on taipumusta nostaa itsensä ja kannattajansa muiden poliittisten liikkeiden yläpuolelle samoin kuin taistolaiset aikoinaan. Moraalisena pohjanoteerauksena hän pitää vuoden 2011 eduskuntavaaleja, jossa Anni Sinnemäen (taistolaisperheestä) johdolla Vihreät asettuivat vastustamaan yhtä kokonaista kansanliikettä - Perussuomalaisia - demonisoimalla näitä. Hänen mukaansa vihreä ei edelleenkään osoita erityistä suvaitsevaisuutta vaan on juuttunut keskustelemaan samaa mieltä olevien kanssa.

Mielenkiintoisin osa Niinistön haastattelusta on hänen kuvauksensa hallituksen toimintatavoista. Matti Vanhasen aikana hallituksessa kukin ministeri sai vastata itsenäisesti oman hallinnonalansa asioista, eivätkä muut ministerit toistensa tekemisiä saaneet estää. Katainen on jatkanut Vanhasen huonoksi havaittua mallia, ja Valtioneuvoston kokouksista on tullut ministeriöiden päälliköiden viikkotapaamisia. Mitään koko maan etua yhdistävää toimintamallia ei ole, koska kukaan ei ns. koordinoi tai johda hallituksen toimintaa. Ehkä se selittää myös sen, miksi niinkin totaalisen kyvytön poliitikko kuin Jyrki Katainen voi toimia pääministerinä. Koska kukaan ei odota häneltä mitään.

4 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Kataisen menestystä selittää Iltalehden viikonlopun lehdessä ollut juttu "Anopin Unelmavävystä".

Pistää joskus oikein miettimään, oliko se naisten äänioikeus sittenkään niin hyvä ratkaisu. ;)

Yrjöperskeles kirjoitti...

Tottahan tuossa todistetaan ja harvinaisen raikkaalla tavalla vielä. Huvittavaa sinänsä, että niin media kuin punavihreä osasto näyttää nyt "yllättäen havahtuneen" tähän tilanteeseen. Täällä alemmissa kerroksissahan tuo on ollut selvillä jo vuosia.

Tietysti, jos viettää aikaansa pelkästään samanhenkisessä seurassa, niin maailma alkaa näyttää sellaiselta, miksi sen kuvittelee.

Kumitonttu kirjoitti...

Nykyinen120.000 euroa vastaa vuoden 1986 rahassa 400.000 markkaa. Varman toimitusjohtajan palkka oli tuolloin 700.000 euroa. Nykypoliitikot pääsevät helposti tuollaisille ansiotasoille, vaikka heidän osaamisensa on laskenut entisestään.

Vaikka poliitikot paheksuvat Ailuksen ahneutta, ei yksikään Vihreä tai Vasemmistoliiton poliitikko pääsisi oikeissa töissä tuohon elämänlaatuun kiinni. Nykyinen poliittinen systeemi on kokonaisuudessaan läpikorruptoitunut ja sen irvokkain ilmentymä ovat punavihreät poliitikot jotka elävät omassa kuplassaan irrallaan muusta yhteiskunnasta.

Nimetön kirjoitti...

"Matti Vanhasen aikana hallituksessa kukin ministeri sai vastata itsenäisesti oman hallinnonalansa asioista, eivätkä muut ministerit toistensa tekemisiä saaneet estää. Katainen on jatkanut Vanhasen huonoksi havaittua mallia"

No tuo selittää monta asiaa. Ainakin kaikki ministerit.

Jokainen saa ajaa itselleen tärkeitä asioita "Jee, vihdoinkin pääsin vaikuttamaan! Nyt kaikki peliin ja ongelmat kuntoon!", eikä kukaan vähemmän fanaattisesti asioihin suhtautuva ole toppuuttelemassa.