Mutta tänään niin sanotusti pomppasi. Sellainenkin pieni persläpi kuin Seinäjoki on päättänyt suuressa viisaudessaan rajoittaa pysäköintiä kaupungin keskustassa (jo vuodesta 1974) ja jopa louhinut sinne maksullisen pysäköintiluolan. Yleensä pysäköin itse aina maksulliseen luolaan mikäli se suinkin on mahdollista, koska siellä auto on paremmassa turvassa kameravalvonnan takia ja onhan lämpöiseen autoon mukavampi istahtaa. Mutta tänään se ei tullut kyseeseen, sillä en tiennyt Seinäjoella olevan moista luksusta saatavilla.
Saatuani kaupungin isiltä itselleni rangaistusmaksun pitkäksi venähtäneestä pysäköinnistäni, selvitin asiakkaaltani että kaupunki on ulkoistanut maksullisen pysäköinnin kokonaan omistamalleen pysäköintiyhtiölle Seipark Oy:lle. Yhtiön vaikea strategia kokonaisuudessaan on siis rakentaa kaksi pysäköintihallia, joita sitten yhtiö hallitsee. Tämän vaativan tehtävän johtajaksi on nimitetty toimitusjohtaja Mika Mäntykoski. Nuori pojan kloppi patsastelee kunnan asukkailta ryöstetyillä parkkirahoilla toimitiloissa, joiden loistoon ei Seinäjoella yksikään yrittäjävetoinen yritys ole tähän mennessä pystynyt. Tai jos olisi pystynyt, ei ole kokenut tarpeelliseksi. Liike-elämää nähneet tietävät, että 30-vuotias nulikka ei yksinkertaisesti omaa sellaista liiketaloudellista osaamista, että hän kykenisi johtamaan menestyksellä vapailla markkinoilla kilpailevaa yritystä, minkä nyt aika herkästi näkee vaikkapa ihan vaan seuraamalla privapuolen yritysten johtotehtäviin nimitettyjen ikiä. Näin siis yleistäen sanottuna - voihan Mäntykoski olla vaikka minkälainen bisnesvelho, en tiedä kun en ole tavannut.
Tämä nyt on jo pari vuotta vanha uutinen, mutta sen mukaan opettajien keskipalkka (siis: KESKIPALKKA) on 3.550 euroa, ja tänään kuulin radiosta, että se on jo 3.720 euroa. Siihen päälle muhkeat kolme kuukautta lomaa ja kuuden tunnin työpäivä. Huhheijaa sano. Pidetään nyt mielessä, että tuo summa on täsmälleen sama kuin suomalaisten keskipalkka. Valtion leivissä tilipussi leviää sitäkin enemmän. Meillä Suomessa onkin syntynyt hullunkurinen tilanne, kun virkamiesmiljonäärejä on enemmän kuin yrittäjämiljonäärejä. Yrittäjä maksaa samat verot kuin palkansaaja, ja lisäksi kantaa omasta tehtävästää taloudellisen vastuun. Kuinka moni virkamies ottaisi työt vastaan, jos ensin pitäisi vuokrata - ihan selvällä rahalla - itselleen työhuone, sen jälkeen tietokone ja puhelin ja lopuksi maksaa kirjanpitäjälle palkanlaskusta ja muista kuiteista. Kysyn vaan.
En väheksy opettajia, mutta tuollaisille palkoille ei yksityisellä puolella moni työntekijä pääse. Hyväpalkkaiset yksityispuolen tehtävät yleensä keskittyvät tietyille kansainvälisesti kilpailukykyisille aloille, mikä aiheuttaa niillä työskenteleville lievää näköharhaa. Suurin osa yksityispuolen työntekijöistä tekee töitään selvästi alle kolmen tonnin kuukausipalkalla, ja monet pienituloisina pidetyt alle kahden tonnin. Vaikka miten yrittäisin arvostaa opettajien tehtäviä ja suurta älyä vaativaa koulutusta, en millään ilveellä ymmärrä, miten opettaja tienaa tuplaten sen, mitä hänen oppilaittensa enemmistön vanhemmat.
Mihin on hävinnyt vanha hyvä nyrkkisääntö, että julkisella sektorilla leipä on kapea mutta pitkä? Mitä tässä yhteiskunnassa tapahtuu, kun julkinen sektori kokee oikeudekseen nimittää nuoria pojankoltiaisia verorahoilla eläkevirkoihin ilman minkään valtakunnan pätevyyksiä? Opettajista keskustellessa on aina syytä palauttaa mieliin, että kumpi olikaan parempi golffari - Tiger Woods vai Tiger Woodsin valmentaja?
10 kommenttia:
Mikäpä virkamiehenä ollessa kun vuoronperään pukkaa joko lomaa tahi palkannousua. Vai uskooko joku että edessä on roimat leikkaukset.
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2013/10/24/kunta-alalle-syntyi-neuvottelutulos-palkoista/201314851/12
Kreikan tiellä ollaan. Toisaalta ymmärrän hyvin nykyisiä poliitikkoja ja virkamiehiä, tottahan sitä kannattaa viedä tuhkatkin pesästä kun se on mahdollista. Eikös joku pankkiiri sanonut ennen Lehmania, että velkajuhla on kuin musiikkituolit leikki. On pakko olla pelissä mukana, vaikka kylmät käy kun musiikki loppuu.
Tietolähteeni kertovat, että koulutoimeen on viime vuosikymmenen aikana ilmaantunut turhanaikaista joutokäyntiä. Perustyötä ei enää arvosteta, vaan opettajan työaika kuluu ihan johonkin muuhun kuin opettamiseen. Ei kuuden tunnin työaika pidä paikkaansa. Peruskoulun puolella erityisoppilaat syövät ajan oikeilta oppilailta. Kaikenlaisiin kokoustamisiin ja projekteihin menee energia. Varsinainen työ on jäänyt varjoon. Joutokäynti näkyy mm. erityisopettajien määrän kasvussa - panos/tuotos -suhde tuossa hommassa on surkea. Samoin kaikenlainen byrokratia on lisääntynyt ja byrokraattien määrä koulutoimessa.
Näiltä osin koulutoimea voitaisiin siis tehostaa. MUTTA perusopettajan homma on ihan jotain muuta kuin kirjoituksessa väitetään.
Mitä tulee työn helppouteen ja palkan suuruuteen, niin kaksi asiaa kertoo ihan riittävästi.
1) Pyydän osoittamaan yhdenkin toisen ammatin, jossa vuosityöpäivien määrä on edelleen sama kuin oli 40 vuotta sitten. Ja tätä tuskin on kompensoinut palkkakehitys - jos opettaja asetetaan palkkajanalle, luulen että sijoitus ei ainakaan ole nykyään parempi kuin oli tuolloin.
2) Tunnen ja tiedän lukuisan määrän opettajia, jotka ovat uupuneet työhönsä siinä määrin, että ovat vaihtaneet ammattia. Toki suurin osa byrokraatiksi, mutta aika siivu myös yksityiselle puolelle. Lisätietoja voi kysellä esim. Nikopolilta. Sen sijaan toiseen suuntaan ei ole liikennettä ollut - enpä tiedä ketään joka olisi uupunut yksityisen puolen hommiin ja lähtenyt rentoutumaan kiskomalla helppoa rahaa opettajana.
Jälkimmäiseen argumenttiin voi tietysti vetää koulutuksen puutteen esteeksi. Tämä on tietysti suurelta osin totta luokanopettajapuolella. Mutta aineenopettajan koulutus eroaa vastaavan alan yksityisen puolen koulutuksesta siinä, että aineenopettaja on opiskellut noin vuoden kasvatustieteitä. Ei taida olla kovin montaa yksityispuolen työntekijää, joka olisi käydä huitaissut hommiin kyllästyttyään tuon lisäkoulutuksen ja vaihtanut opettajaksi. Samoin muuten nyt pomppaa mieleen parikin luokanopettajakoulutuksen käynyttä, joiden aikomuskaan ei ole ollut opettajaksi ryhtyminen vaan ovat menneet suoraan yksityisiin konsulttifirmoihin hommiin taakseen katsomatta.
Epäilemättä byrokratiaa on tullut samalla tavalla kuin kaikkeen julkiseen toimintaan. Epäilemättä erityisopettajien määrä on paisunut, kuten kaikessa julkisessa toiminnassa tarvitaan vuosittain entistä koulutetumpaa väkeä - oli todellisuus mikä vaan. MUtta pointti tässä kirjoituksessa oli suomia sitä, että kunnallisella puolella palkkaneuvottelut eivät tapahdu markkinaehtoisesti kun palkanmaksaja ei maksa ns. omistaan.
Yksittäistapaukset ovat huonoja esimerkkejä, mutta itse tunnen useita (kolme) privapuolen työtahtiin väsyneitä, jotka ovat siirtyneet opettajiksi ja hankkineet myöhemmin pätevyyden työn ohessa.
Pyydän osoittamaan yhdenkin toisen ammatin, jossa vuosityöpäivien määrä on edelleen sama kuin oli 40 vuotta sitten.
Yrittäjät? Ei varsinainen ammatti vaan ammattikunta, mutta silti. Yrittäjiinhän tässä itse kunkin tulisi tehtäviään verrata. Sen lisäksi että saamme molemmat paljon parempaa palkkaa kuin yrittäjät keskimäärin, kumpikaan meistä ei kanna tehtävässään minkäänlaista taludellista riskiä. Tilanne on absurdi.
Jos eivät opettajaparat pärjää kuudella tunnilla, niin tiedät kyllä tasan tarkkaan että ei neljän tonnin kuukausituloa priovapuolella nostava selviä myöskään nimellisellä 7,5 tunnin työpäivällä. Siltä osin puntit ovat ns. tasoissa.
Korostan vielä kerran, että en väheksy opettajan työtä vaan sitä mekanismia joilla heidän työehtonsa kartellin suojissa neuvotellaan.
Epäilen, että tässä on toimittajat olleet jälleen joko täysin lähdekritiikittömiä ja/tai harrastaneet luovaa matematiikkaa saadakseen mahdollisimman sensaatiohakuisen otsikon. Mahdollisesti "opettaja"-käsite on rajattu tarkoituksella sellaiseksi, että syntyy epäedullinen kuva, tai sitten budjetissa on muutama huomattava piikki, jotka on sitten jaettu tilastoissa tasaisesti kaikkien syyksi.
Muutaman määräaikaisuuden tehneenä voin esittää kokemukseen ja petollisen huonoon muistiin perustuvan arvion, että tavallinen suorittava opettaja saa bruttona jotain 2200 ja 2900 väliltä. Olettaen, että hän on muodollisesti kaikin tavoin pätevä. Peruspalkka alkaa muistaakseni jostain 2200-2500 väliltä tehtävästä riippuen, ja sitten siihen tulee ikälisiä tai erikoistehtävistä annettavia palkkioita päälle, jos tulee. Yli kolme tonnia kuittaavat lähinnä vain eläkeikää lähestyvät metusalemit tai rehtorin tai vastaavan pallilla istuvat henkilöt, tai sitten jotain aivan joutavanpäiväisiä erikoisprojekteja vetävät tyypit.
Toki olen samaa mieltä, että valtion leipää syövien olisi syytä tyytyä vähän kapeampiin ansioihin. Koulupuoli yleensäkin on sen verran kuralla, että kansakunta tuskin kauheasti siinä häviäisi, jos koko roska lakkautettaisiin huomenna. Mutta tuosta jutusta syntyy sellainen kuva, että normaali peruskoulu/lukio-opettaja vetelee kolmen ja puolen tonnin bruttotuloja, ja se ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
Ai katsos mokomaa, löytyi googlettamalla ihan ovtesin mukainen lista:
http://www.oajpk.fi/binary/file/-/id/64/fid/730/
Kiitos linkistä StNO. Kyllähän tuo linkin perusteella vaikuttaisi siltä, että neljän tonnin liksoja ei vetele kuin reksit, joten ehkä tuo "uutisen" taustoitus on tosiaan jäänyt sekä toimittajalta että minulta tekemättä.
Mistä pahoitteluni kaikille.
Saattaa olla, että normaaliin palkkaan on lisätty esim. kansalaisopistossa/vastaavissa vedettyjen kurssien/kerhojen palkka/korvaus?
Ja kai ammattikorkeakoulujen opettajat sisältyvän noihin palkkatilastoihin.
Ne saattavat nostaa keskipalkkaa.
No ihmettelin kyllä tosiaan tuota keskipalkan suuruutta. Tuon verran eivät varmaan tienaa kuin vähintään keskikokoisten koulujen rehtorit, lukioiden lehtorit kaikilla ikälisillä ja yläasteiden lehtorit kaikilla ikälisillä + hirveällä ylituntimäärällä. Mutta kuten tiedetään, lähes kaikissa ammateissa palkkojen keskiarvo on suurempi kuin mediaanipalkka, mikä on se oikea referenssi. Ja onhan mahdollista, että tilastossa ovat kaikki joiden koulutus on opettaja, jolloin oikeisiin töihin siirtyneiden suuremmat ansiot nostavat keskiarvoa.
Opettajan hommissa on tosiaan se vika, että työn tulos ei ole millään lailla sidonnainen palkan suuruuteen. Toisaalta on aika vaikea keksiä mekanismia, millä tavoin tätä voitaisiin edes suurin piirtein oikeudenmukaisesti muuttaa. Pitänee tyytyä siihen, että varsinainen opetus Suomessa toimii hyvin - tässä tarkoitan hyvin toimimisella sitä että verrattuna mihin tahansa muuhun maahan, en absoluuttisesti. Rönsyjä voitaisiin karsia ja ennen kaikkea normaaliluokkaan integroidut erityisoppilaat derivoida takaisin tarkkiksille.
Mitä yrittäjien työtuntimääriin tulee, niin lähisuvussa olen kyllä tilanteen hyvin nähnyt eri kanteilta. Tietysti toimialasta riippuvaista, mutta kyllä yrittäjä voi pitkälti itse päättää miten paljon töitä haluaa tehdä. Yksi raatoi 16h/6vrk -periaatteella, toinen teki kolmipäiväistä työviikkoa. Kyse on siitä, kuinka paljon haluaa tienata ja aikaansa siihen uhrata.
Toisaalta on aika vaikea keksiä mekanismia, millä tavoin tätä voitaisiin edes suurin piirtein oikeudenmukaisesti muuttaa.
Tuttava on Kaliforniassa opettajana, ja kertoi että siellä opettajan toiminta videoidaan luokassa kaksi kertaa vuodessa. Videon perusteella maksetaan bonuksia tai ollaan maksamatta. On kuulemma pirun stressaavaa, mutta toimiva järjestelmä.
Kyse on siitä, kuinka paljon haluaa tienata ja aikaansa siihen uhrata.
Höpö höpö, nyt ei ole kyse absoluuttisesta tienaamisesta vaan suhteellisesta. Yrittäjän tulo on matalampi kuin palkollisen keskimäärin. Tilanne vain huononee, jos otetaan mukaan taloudellinen riski, jonka kantamisesta suurin osa yrittäjistä ei saa minkäänlaista korvausta.
Tunnen, sanan varsinaisessa merkityksessä, yhden opettajan ja yhden yrittäjän.
Opettaja tienaa kertomansa mukaan noin kolmisen tonnia kuussa, en epäile. Hommia on viikossa n. 30 tuntia. Lasten kanssa puuhaamista, mukavia retkiä milloin minnekin, koulutusmatkoja, monenlaisia pikkulisiä ja korvauksia tulee. Virka. Riskitöntä hommaa hautaan saakka. ja feispuukissa jokavuotinen "no nyt ois 2,5 kuukautta lomaa heh heh" -päivitys aina kesäkuun alussa. vuoden mittaan tippuu erilaisia lomapäivityksiä "jes, taas viikko lomaa".
Yrittäjä on pannut omaa rahaansa firmaansa huomattavan summan. On työpaikalla kellon ympäri harva se päivä. Työllistää useita ihmisiä. Lomaa piti ekana vuonna 2 päivää. On jatkuvasti tavoitettavissa ja vastaa itse kaikesta. Hankala palkata ketään avuksi koska pätevää porukkaa ei ole paljoakaan tarjolla, hakijoiden työmotivaatio on ollut yllättävän heikkoa (ette uskokaan miten heikkoa). Ei ole yrittäjää feispuukissa näkynyt.
Ei yleistää kannata tietenkään.
Molemmille voisi sanoa "kikkelis kokkelis, mitäs läksit".
Lähetä kommentti