Eero Heinäluoma vilauttaa sosiaalidemokraattista talousosaamistaan moittimalla Nordean tutkimusjohtaja Ari Kangasharjun mielipidettä, jonka mukaan Suomen AAA-luottoluokitusta olisi jo pitänyt laskea huonojen talousnäkymien takia. Heinäluoma ei näytä ymmärtävän, että niin Kangasharju kuin minäkin olemme huolissamme valtion holtittomasta taloudenpidosta emmekä siitä, minkä luottoluokituksen valtionvelat saavat. Kunnon sosialistin tavoin Heinäluoma on huolissaan siitä, että säilyykö MAINEEMME hyvänä velanmaksajana jatkossakin eikä siitä, säilyykö KYKYMME maksaa velkojamme hyvänä jatkossakin.
Valtio suunnitteli vuonna 2013 tekevänsä kuntauudistuksen, josta ei nyt näytä tulevan yhtään mitään, onneksi. Valtion piti leikata menoja ja supistaa kuntien velvollisuuksia, mutta eipä näytä Katainen&Urpilainen pääsevän suunnitelmia pidemmälle senkään suhteen. Viime torstaina kirjoitin (Taivas ei pudonnutkaan - velkakatto kesti vuotamatta 17.10.2013), että valtio voisi luopua asumistuesta, ja siten säästettäisiin vuositasolla noin kahden miljardin kulut. Nyt esitän uuden säästökohteen, jonka jälkeen onkin jo kasassa 3,1 miljardia vaadituista 10 miljardin leikkauksista.
Kehitysapu. 1,1 miljardia. Järjestelmä elättää reilut tuhat suomalaista, joiden voisi olla ihan hyvä löytää joku muu ammatti. Sellainen, josta joku olisi valmis maksamaan jotain. Tämä sama porukkahan aina määkii, että monikulttuurisuus on ihqua, koska maahanmuuttajat poistavat työvoimapulaa matalapalkka-aloilta, jotka eivät kelpaa suomalaisille. Voisivat nyt itse ensilinjassa osoittaa, että kelpaavatko ne paskaduunit entiselle NGO-työmyyrälle. Leikkaus olisi sitä paitsi poikkeuksellisen yksinkertainen toteuttaa. Sillä ei edes olisi minkäänlaisia havaittavia vaikutuksia Suomen rajojen sisäpuolella, jollei sellaiseksi lasketa joidenkin ministeriön vieraiden loppumista ja sen vaikutuksia Helsingin hotellien käyttöasteeseen. Ja parasta tässä leikkauksessa olisi se vahingonilo, jonka veronmaksajat aiheesta kokisivat todistaessaan suvakkien kirkumista ja poukkoilua ympäriinsä.
Huomionarvoista on, että tuo kuva on vuodelta 2009, ja siinä kehitysapu on ollut 924 miljoonaa euroa. Tänä vuonna se on viidenneksen suurempi - 1,118 miljardia euroa. Kasvulle ei tietenkään ole mitään perusteita, mutta kukapa sellaisia odottaisikaan.
maanantai 21. lokakuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Tunnustan tyhmyyteni, mutta miksi tuon diagrammin sektoreiden koot eivät tunnu vastaavan ilmoitettujen lukujen suhdetta toisiinsa kuin korkeintaan viitteellisesti?
Esim. hallintomenot vs. osuus EU:n kehitysyhteistyöbudjetista.
" Ja parasta tässä leikkauksessa olisi se vahingonilo, jonka veronmaksajat aiheesta kokisivat todistaessaan suvakkien kirkumista ja poukkoilua ympäriinsä."
Se tulee kyllä tapahtumaan mutta ei koska noihin tehtäisiin mitään leikkauksia vaan siksi että kyseinen porukka pääsee keskitysleireille kun romahdus tulee - ja sehän tulee.
Ja kehitysavun lopettamisesta olisi vain hyötyä kehitysmaiden ihmisille:
http://www.spiegel.de/international/spiegel/spiegel-interview-with-african-economics-expert-for-god-s-sake-please-stop-the-aid-a-363663.html
Luottoluokitus kylläkin on myös kustannuskysymys. AAA-papereista saa paremman hinnan, ja koska velkaa joudutaan koko ajan jonkin verran kierrättämään, luokituksen pudotessa myös maksukyky putoaa.
Lähetä kommentti